Tässä myös erittäin hyvä näkökulma alkoholiin sen käytön ja saatavuuden rajoittamiseksi.
sari.sainio@aamulehti.fi
Tupakkalaista saadut kokemukset ovat erinomaisia. Tupakointi on vähentynyt merkittävästi sitten ensimmäisen tupakkalain ja sen haitat ovat vähentyneet.
Kun kokemukset ovat hyviä, niin mallia kannattaisi soveltaa laajasti, esimerkiksi alkoholin kulutuksen ja sen haittojen vähentämiseksi.
Syytä ainakin olisi, sillä suomalaiset lipittävät viinaa paljon. Alkoholin kokonaiskulutus on kymmenisen litraa vuodessa. Viina on merkittävä terveyshaitta, ja siitä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain noin miljardin euron kulut.
Mitä tupakan kanssa sitten on tehty? Vuonna 1976 säädetty tupakkalaki on edelleen kaiken perusta, vaikkakin lakia on tiukennettu useampaankin otteeseen. Viimeisimmässä uudistuksessa vuodelta 2010 päämäärä on tehdä Suomesta savuton vuoteen 2040 mennessä.
Tupakkalaki kieltää tupakan mainonnan kokonaan, eikä tupakkatuotteita saa myydä alle 18-vuotiaille. Tupakointi on nykyään yhä hankalampaa, se on kielletty työpaikoilla ja ravintoloissa. Viimeisin askel otettiin tänä vuonna, kun tupakkatuotteita ei enää saa pitää esillä kaupoissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Kohti savutonta Suomea -kirjassa arvioidaan, että toiminta on onnistunut useammalla mittarilla mitattuna, tupakan kulutus ja passiivinen tupakointi ovat vähentyneet. Silti edelleen noin joka viides suomalainen tupakoi.
THL:n kirjan mukaan lain keinot alkaa olla käytetty, mutta edelleen veroa voidaan kiristää ja saatavuutta rajoittaa.
Mitä tupakkalaista voisi sitten oppia?
Ainakin mainontaan ja saatavuuteen voitaisiin puuttua nykyistä reippaammin, sillä se on keskeinen keino vähentää kulutusta. Esimerkiksi kun keskiolut vapautui ruokakauppoihin, kulutus kasvoi paljon.
Saatavuus vaikuttaa myös haittoihin. Tänä vuonna julkaistu EU:n raportti kertoo, että esimerkiksi Australiassa haitat ovat vähentyneet, kun pubien aukioloajat lyhenivät. Norjassa aukiolojen pidentäminen taas lisäsi pahoinpitelyjä.
Ainakin ravintoloiden ja pubien aukioloja voisi lyhentää nykyisestä. Joissakin paikoissa alkoholia ei pitäisi tarjoilla lainkaan, kuten esimerkiksi urheilutapahtumissa ja yleensäkin koko perheen tapahtumissa.
Samalla pitäisi miettiä myös, miten sallittua nykyinen örveltäminen julkisilla paikoilla on. Häiritsevä käyttö on kielletty, mutta rajanveto on osoittautunut vaikeaksi. Jos kävelee kesäisenä perjantaina Tampereen Koskipuiston halki, voi havaita, että mäyräkoiran ulkoiluttajia on ranta piukassa ja meno sen mukaista. Se on kaukana sallitusta picnic-nautiskelusta.
Esillä on myös ollut ajatus ruokakauppojen oluen laimentamisesta. Se on kannatettava, sillä uskon, että se vähentää kohtuukäyttäjien alkoholin kulutusta. Jos on tottunut juomaan pullon olutta saunan jälkeen, ei välttämättä lisää määrää, vaikka aine tölkissä olisikin miedompaa. Suomalaiset juovat alkoholistaan 47 prosenttia mietoina juomina, ja pääosan siitä oluena. Vahvemmat oluet ja siiderit voitaisiin hyvin siirtää Alkoon.
Alkoon siirtoa perustelisi myös nuorten alkoholin saannin vaikeuttaminen. Arkipäivän havaintoni on, että Alkossa myyjät kyselevät papereita useammin kuin pikkukaupassa.
Tupakan mainontakiellosta pitäisi ottaa oppia. Alkoholimainonnan kieltoa pitäisi harkita tai se voitaisiin sallia vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi ammattilehdissä. Nykyinen laki sallii mietojen juomien mainonnan, mutta alkoholiin ei saa liittää positiivisia asioita ja televisiossakin mainontaa saa esiintyä vasta kello 21 jälkeen.
Mainonnan kiellolle on hyviä perusteita, jos esimerkiksi mietitään nuorten asenteita. Tutkimusten mukaan nuoret suhtautuvat alkoholiin tupakkaa myönteisemmin. On varmaan liian yksioikoista olettaa mainonnan välittömästi vaikuttavan asenteisiin, mutta todennäköisesti mainoksilla on vaikutusta.
Alkoholilain kokonaisuudistus on parhaillaan työn alla ja esimerkiksi mainonnan kieltoa ja keskioluen laimentamisesta on keskusteltu. Asiantuntijat ovat niiden kannalla ja syystä. Lakia mietittäessä olisi kansanterveys ja alkoholihaittojen vähentäminen asetettava etusijalle, sillä suomalainen alkoholikulttuuri kaipaa rivakkaa kohentamista.