• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Pienemmälle vaihtamisen tahmeus jarruttaessa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja rohkelina
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Eikä tämä ole vittuilua sinulle vaan sanoma, että pyörää kuuluu opetella jarruttamaan tehokkaasti etu jarrulla. Se kun on ainoa tehokas jarru pyörässä.
Autoon verrattuna on aivan sama kun käyttäisit hieman huonoa käsijarrua ainoastaan.
melkein oikein. ainoa oikea ja tehokas tapa jarruttaa on käyttäen yhdessä etu ja takajarrua...ei takapyörää nostamalla..

näyttävää ehkä, mutei tehokasta ja varsinkaan ei tarpeellinen taito.
Sulta se pontti hävis.
idea3.gif
Kun saat takasen ilmaan on taito tasosi etujarrulle suoralla riittävä. Siitä sitten harjoittelemaan tuppervaarikin.
no jonkinmoinen mittari ehkä tuokin voisi olla...

ketjun aloittajan pyörä ilmeisesti hornetti, siihen päteekin kyllä tuo takapyörän nouseminen..kokemus ko.pyörästä perustuu pariin koeajoon...alle 50 km...mutta uskaltaisin väittää jotta hornettikin pysähtyy parhaiten molemmat renkaat maassa.

sitten pitäisi ottaa huomioon, että näitä lukee myös henkilöt jotaka ajelevat pyörillä joissa tuota takasta ei vain saa nousemaan etujarrulla.

saattaa hieman hämmentää moiset ohjeet.

ja vieläkin...takapyörämn nostoa kannattaa harjoitella sirkukseen...ei normaali liikkumiseen.
 
Onko muilla tällaisia kokemuksia? Onko tämä vaan Hornetin tai nimenomaan mun omistaman yksilön ominaisuus vai yleisempi ilmiö?
osa syy voi olla ketjujen kireydessä, mutta väittäsin että pienellä harjoittelulla tostakin ongelmasta pääset.

harmi vain jotta enää näin syssypuolella ei taideta järjestää enää noita ennakoivan ajonkursseja yms. missä harjoitellaan mm. oikeaa jarrutusta.

valitettavasti aina välillä kuulee jopa autokouluista tulleen hieman kyseenalaista opetusta, tuon jarruttamisen suhteen.
nuo kurssit ovat mainioita..siellä asia näytetään käytännössä ja pääsee vielä testaamaankin oppimaansa kurssittajan avustuksella.

tasasen väliajoin näistä jarruruksista yms. perusasioista tulee täällä keskustelua ja hyvä jotta tuleekin...
 
Kahden jarrun yhtäaikainen hallinta vie kyllä kaiken keskittymisen muusta mopon hallinnasta, eli ihan suosiolla kannattaa opetella jättämään se takajarru suosiolla rauhaan tiukoissa jarrutuksissa/tilanteissa. Eli kun keskittyy siihen etuseen niin renkaan lukkiutuminen/kallistaminen yms. on monta kertaluokkaa helpompi hallita kun ei nysvää takajarrun kanssa mitään samalla.
Jos kahden jarrun yhtäaikainen käyttäminen on aivoille liikaa kannattanee siirtyä julkiseen liikenteeseen.
Hätäjarrutuksessa takanen menee kyykyllä aika herkästi lukkoon, siinä tilanteessa olisi muutakin ohjelmaa kuin korjailla luisuvaa takapäätä. Varsinkin kun takasen käytöstä sporttipyörällä on melko pieni prosentuaalinen hyöty.
 
Kerran kävi niin että vauhtisokeuden takia menin turhan kovaa mutkaan ja jarrutin lisää pyörä jo kallistuneena. Takanen käväisi lukossa ja lähti irti, tuon sai kuitenkin (tuurilla?) hallintaan. Etunen jos olisi lähtenyt, niin sitten oltaisiin oltu kumossa. Sittemmin vähemmän takaseen koskenut tiukoissa tilanteissa.
 
Kerran kävi niin että vauhtisokeuden takia menin turhan kovaa mutkaan ja jarrutin lisää pyörä jo kallistuneena. Takanen käväisi lukossa ja lähti irti, tuon sai kuitenkin (tuurilla?) hallintaan. Etunen jos olisi lähtenyt, niin sitten oltaisiin oltu kumossa. Sittemmin vähemmän takaseen koskenut tiukoissa tilanteissa.
Suosittelen rata-ajoa. Etujarrulla voi jarruttaa aivan käsittämättömissä kallistuskulmissa ja kovalla voimalla. Siinä tarttee vaan olla tuntuma, että mitä tekee. Itseltä moinen puuttuu, eli en rutiininomaisesti lintassa jarruttele, mutta testattu on useamman kerran ja pystyssä on pysytty. (Nyt kun toi tuli todettua, niin varmasti seuraavalla kerralla heittäydytään)
 
Kahden jarrun yhtäaikainen hallinta vie kyllä kaiken keskittymisen muusta mopon hallinnasta, eli ihan suosiolla kannattaa opetella jättämään se takajarru suosiolla rauhaan tiukoissa jarrutuksissa/tilanteissa. Eli kun keskittyy siihen etuseen niin renkaan lukkiutuminen/kallistaminen yms. on monta kertaluokkaa helpompi hallita kun ei nysvää takajarrun kanssa mitään samalla.
Jos kahden jarrun yhtäaikainen käyttäminen on aivoille liikaa kannattanee siirtyä julkiseen liikenteeseen.
Kaho. Sanoihan tuonkin joku. Eikös sen pitäisi selkärankaan mennä? Niin se meille opetettiin.

Noista vaihteista (sarjassamme on topic), niin siellä pykälikössä pitäisi aina olla liikettä että ne vaihteet pääsevät loksahtelemaan päälle. Sen takia jostain kutoselta alas kelaaminen pysähtymisen jälkeen ei vain onnistu. Tuohon tilanteeseen joutuneena juuri tuo kytkimen kanssa auttelu on se helpoin tapa. Ei tarvitse päästää kokonaan kiinni, mutta sen verran, että kuulee, kun pykälä paukahtaa alaspäin. Sitten vasta seuraava yritys. Hiljaa hyvä tulee. Itsekin sain tuon aikanaan opetella, kun tuli pysähdeltyä risteyksiin liian iso pykälä silmässä. Sen tekniikan kun hokaa, niin oppii kyllä nopeasti. Kuuntele sitä pyörää, se kertoo itsestään yllättävän paljon.

Ja sitten vielä tuosta isojen vaihteiden käytöstä: tuollainen kone tykkää kierroksista, ja liian pienillä jengoilla ajaminen tekee sille todennäköisesti huomattavasti enemmän harmia, kuin siellä rekisterin puolessavälin päästeleminen. Eikä tuollaisen kierrättäminenkään varmasti häiritse juuri ketään, kun ovat kaikki nykymopot niin laittoman hiljaisia. Vakiona, siis.
 
Kahden jarrun yhtäaikainen hallinta vie kyllä kaiken keskittymisen muusta mopon hallinnasta, eli ihan suosiolla kannattaa opetella jättämään se takajarru suosiolla rauhaan tiukoissa jarrutuksissa/tilanteissa. Eli kun keskittyy siihen etuseen niin renkaan lukkiutuminen/kallistaminen yms. on monta kertaluokkaa helpompi hallita kun ei nysvää takajarrun kanssa mitään samalla.
Jos kahden jarrun yhtäaikainen käyttäminen on aivoille liikaa kannattanee siirtyä julkiseen liikenteeseen.
++1
062802moto_prv.gif
 
Jos kahden jarrun yhtäaikainen käyttäminen on aivoille liikaa kannattanee siirtyä julkiseen liikenteeseen.

+1

Kyllä joutuu olemaan oikeen huolestunut siitä, kuinka käsittelytaidotonta sakkia näillä kaksipyöräisillä liikkuu.

Ensin oli pitkää keskustelua siitä, kun joutuu oikein miettimään miten pyörää käännetään. Sitten tuli jänniä tilanteita kun kaasu jäi hirteen kun jarrutetaan etujarrulla ja nyt mietitään jarruttamisen vaikeutta yleensä ja miten kahteen jarruun keskittyminen vie huomion kaikesta muusta  
crazy.gif


Auto on tukeva, sano!
biggrin.gif
 
Kahden jarrun yhtäaikainen hallinta vie kyllä kaiken keskittymisen muusta mopon hallinnasta, eli ihan suosiolla kannattaa opetella jättämään se takajarru suosiolla rauhaan tiukoissa jarrutuksissa/tilanteissa. Eli kun keskittyy siihen etuseen niin renkaan lukkiutuminen/kallistaminen yms. on monta kertaluokkaa helpompi hallita kun ei nysvää takajarrun kanssa mitään samalla.
Jos kahden jarrun yhtäaikainen käyttäminen on aivoille liikaa kannattanee siirtyä julkiseen liikenteeseen.
Hätäjarrutuksessa takanen menee kyykyllä aika herkästi lukkoon, siinä tilanteessa olisi muutakin ohjelmaa kuin korjailla luisuvaa takapäätä. Varsinkin kun takasen käytöstä sporttipyörällä on melko pieni prosentuaalinen hyöty.
Luistelee jo pelkästä moottorijarrusta toi takanen tiukemmissa jarruissa, jos ylipäätään enää koskettaa maata. Endoharjoittelun ohessa on tullut treenattua tiukkia jarrutuksia, niin ettei takanen nousisi taivaalle, mutta kyllä se aina sen muutaman sentin sieltä nousee. Ei auta vaikka yrittää pitää painoa vähän taaempana, tai aloittaa jarrutuksen takajarrulla. Tosin tuo kottaraisen takajarru on sen verran heikko, että sillä lähinnä hallitaan takapyörän luistoa moottorijarrun apuna.

Joku tuolla aiemmin kirjoitteli siihen malliin, ettei ole mitään hyötyä osata jarruttaa takasta ilmaan. Tästä olen hieman toista mieltä, sillä endo-harjoittelun aikana perstuntuma pitoon ja etujarruun on kasvanut huomattavasti. Tietenkin pitää tiedostaa mikä ero on jarrutuksen aloituksella endoa ja hätäjarrutusta tehdessä. Ei ole välttämättä kiva juttu kun auto tulee eteen ja perä on metrin maasta irti jarrutuksen alusta lähtien. Toinen hyödyllinen taito on etusen lukkoon jarruttaminen hallitusti. Näin tietää, mitä tehdä, jos äkkitilanteessa etunen menee lukkoon, eikä olla heti turvallaan. Tärkeintähän tuossa on refleksinomaisesti höllätä jarrua sen verran, että pito palautuu, ja samantien jatkaa tehokasta jarrutusta. Ja ennen kaikkea: Muistakaa pitää hartiat rentona, ja katse riittävän kaukana.

Itse aiheseen: Kannattaa opetella normaalissa liikenteessä käyttämään hyödyksi moottorijarrua mahdollisimman paljon, silloin olet aina oikealla vaihteella hidastamisen jälkeen. Äkkijarrutuksessa ei välttämättä ehdi/muista selata samalla vaihteita alaspäin, joten kannattaa harjoitella ihan kotipihassa pyörän ollessa paikoillaan, kone käynnissä, kuinka vaihteet vaihtuvat helpoiten. Eli ensin selailet vaihteen vaikka kutoselle asti ja siitä vaihtelet takas ykköselle.
 
Jos kahden jarrun yhtäaikainen käyttäminen on aivoille liikaa kannattanee siirtyä julkiseen liikenteeseen.

+1

Kyllä joutuu olemaan oikeen huolestunut siitä, kuinka käsittelytaidotonta sakkia näillä kaksipyöräisillä liikkuu.

Ensin oli pitkää keskustelua siitä, kun joutuu oikein miettimään miten pyörää käännetään. Sitten tuli jänniä tilanteita kun kaasu jäi hirteen kun jarrutetaan etujarrulla ja nyt mietitään jarruttamisen vaikeutta yleensä ja miten kahteen jarruun keskittyminen vie huomion kaikesta muusta  
crazy.gif


Auto on tukeva, sano!
biggrin.gif
No perkule, mitä sitä ihmettelemään, kuinka käsittelytaidotonta porukkaa moottoripyörillä ajelee, kun kurssilla vaadittu oppimäärä on naurettavan pieni. Ei kai prätkää voi oppia ajamaan täydellisesti edes 12 tunnissa, jonka mä kurssilla ajoin, ja suurin osa saa kortin vähemmällä (vaikkei olisi mopo- tms. taustaakaan). Täälläkin on moneen kertaan todettu, että vain ajamalla oppii. Räyh!  
biggrin.gif
 
Kauheaa jarrujenlukkiutumispelkoa monella. Jos tuollaisesta tuntee kärsivänsä olisi ihan fiksua harjoitella tehokasta jarruttamista hiekalla ja asfaltilla ennen kuin tapahtuu jotain peruuttamatonta. Ensin hitaasta vauhdista ja sitten nopeammasta. Se mopo EI kaadu automaattisesti vaikka jompi kumpi pyöristä kävisikin lukossa. Takapyörä lukossa pystyy ajaan pitkiäkin matkoja, etupyörä lukossa sitten vähän lyhempiä. Kallistuksessa jarruttamista kannattaa sitten harjoitella moottoriradalla ihan turvallisuussyistä. Uskomattoman suurissa kallistuskulmissa pystyy jarruttamaan melko tehokkastikkin.

Tuntuu että nämä asiat on kerrottu miljoonaan kertaan tälläkin foorumilla, mutta silti porukka on ihmeissään niistä. Kannattaa kokeilla ja harjoitella ihan oman ja muidenkin turvallisuuden vuoksi.

Itse en käytä arkiajossa takajarrua kuin pyörän paikallaan pitämiseksi. Moottorijarru on täysin riittävän tehokas hidastamaan pyörää lähes kaikissa ennakoitavissa tilanteissa ja yllättävissä tilanteissa sitten käytän pääasiassa etujarrua, mutta takajarrua lisään varovasti jos tuntuu, että pelkkä etujarru ei riitä. Takajarrun jarruteho moottorijarrun lisänä tehokkaassa jarrutuksessa on melko pieni sporttisilla pyörillä. Kustomit sitten erikseen. Niistä itsellä ei ole juurikaan kokemuksia.

Edit. pahimpia typoja&pilkkuvirheitä
 
Tärkeintähän tuossa on refleksinomaisesti höllätä jarrua sen verran, että pito palautuu, ja samantien jatkaa tehokasta jarrutusta. Ja ennen kaikkea: Muistakaa pitää hartiat rentona, ja katse riittävän kaukana.
Voiko mopolla ylipäätään jarruttaa tehokkaasti hartiat rentoina? Nostetaan vaan suosiolla selkä suoraksi ja hartiat jumiin jarrutettaessa niin se etusen lukkiutuminen/perän nouseminen ei juuri mopon ajolinjaa muuta.
 
Sitten tuli jänniä tilanteita kun kaasu jäi hirteen kun jarrutetaan etujarrulla ja nyt mietitään jarruttamisen vaikeutta yleensä ja miten kahteen jarruun keskittyminen vie huomion kaikesta muusta  
crazy.gif


Auto on tukeva, sano!
biggrin.gif
Kumman helppoa se oikean käden ja jalan yhteispeli täällä näemmä, kyllä se esimerkiksi motogp-ajajilla sen verran kuitenkin häiritsee että useimmilla takajarru on kahvasssa peukalolla käytettävänä. Mopo kallellaan kun lukitsee vähän etusta niin hyvin harva kuljettaja pystyy samalla tiedostamaan yhtään millään tavalla mitä tekee samalla hetkellä jaloillaan. Minusta ihan suosiolla kannattaa käyttää se mitä mopon hallintaan osaa/pystyy suosiolla hyödyllisempään kuin kahden jarrun yhtäaikaiseen räpläämiseen tiukassa tilanteessa, mutta se nyt on vaan mun mielipide, saahan sitä olla eri mieltäkin jos niin haluaa.
 
Ja sen verran vielä että helpommin sen fillarin saa kumoon sillä takajarrulla, kuin etujarrulla.
Oletko koskaan kokeillut seuraavaa?
Jarruta hiekalla vaikka 80 vauhdista takapyörä lukkoon pysähtymiseeen asti. Jarruta sitten etujarruu lukkoon pysähtymiseen asti. Kummassa tapauksessa kaadut?
Jokainen pikku natiainenkin osaa jarruttaa takajarru lukossa polkupyörällä kaatumatta.
varmasti tiedät että menee pirun hankalaksi jos olet yhtään kokeillut. Täytyyhän sitä päästellä vähän pois, mutta nopeammin sen hiekalla pysäytän etusella kuin takasella. Meneehän tuo etupää välillä asfaltillakin lukkoon, useimmiten silloinkin on pystyssä pysytty...
 
Takajarru? Mikä se on.. aijoo oon tainnu käyttää pari kertaa kaupungis kolmen kesän aikana sitä. Moottorijarrulla yleensä kylillä tai etujarrul tarpee vaaties. Vaihteet menee alaspäi välikaasul nätist.

Joskus vanha Hornet teki sitä et hiljases vauhdis ilma välikaasuu vaihde jäi ikäänkuin kahden vaihteen "väliin" eikä menny ylös eikä alas sit. Tähä autto se et päästi kytkintä etee nii et tunsi pienen "kolauksen" ja sit taas vaihteet meni nätist. Uudemmis mopois ei ole tätä ongelmaa ollu
 
Back
Ylös