Peuraan / kauriiseen törmänneet - jakakaas kokemuksia auttaan ymmärtämään omaa kola

[Tinde]

Ei riitä. Pitää vielä suorittaa ampumakoe ja jos joskus osuu, niin sitten tehdä virallinen saalisilmoitus. Käytännössä kuitenkin täsmälleen yhtä vapaata riistaa kuin jänikset ja sorsat.

Vapaata ja vapaata

Metsäjänis Koko maassa 1.9.2020 — 28.2.2021
Koko maassa. 16.5.2020 — 15.6.2020 Uros. Lakisääteinen saalisilmoitus.
Metsäkauris Koko maassa 1.9.2020 — 15.2.2021 Lakisääteinen saalisilmoitus.
Koko maassa 26.9.2020 — 31.1.2021 Ajavaa koiraa käyttäen (säkökorkeus
max. 39 cm eli käytännössä yleensä mäyris). Lakisääteinen saalisilmoitus.
Sini- eli heinäsorsa Koko maassa 20.8.2020 Klo 12 — 31.12.2020

 

[Miikam]

Itselle uuden pyörän kotimatka kauppojen jälkeen huonoilla renkailla ja alustan säädöt ihan vituillaan ja siksi hieman normaalia varovaisempaa ajelua läntisen Uudenmaan kiemuraisilla pikkuteillä.
Näe peura metsässä tien vieressä..
Lisää valppaustasoa.
Pian peura eteen talon pihalta pensaiden takaa.
Välitön jarrutus ja kovaa pohtimista väistöreitistä.
Toinenkin peura ilmestyy.
Peurojen välistä en lähde pujottelemaan.
Vauhti lähes nollissa.
Kops.
Muksis.

Peura jatkoi matkaansa ja itse pysähdyin mopon kanssa kyljelleni.
20tkm ajetun 15 vuotta vanhan hetkeä aiemmin täysin virheettömän Firebladen naarmujen tarkistus.
Matka jatkui katkennella peilillä, vääntyneellä jarrupolkimella ja muutamilla pikkunaarmuilla.

 

[Tinde]

Itselle uuden pyörän kotimatka kauppojen jälkeen huonoilla renkailla ja alustan säädöt ihan vituillaan ja siksi hieman normaalia varovaisempaa ajelua läntisen Uudenmaan kiemuraisilla pikkuteillä.
Näe peura metsässä tien vieressä..
Lisää valppaustasoa.
Pian peura eteen talon pihalta pensaiden takaa.
Välitön jarrutus ja kovaa pohtimista väistöreitistä.
Toinenkin peura ilmestyy.
Peurojen välistä en lähde pujottelemaan.
Vauhti lähes nollissa.
Kops.
Muksis.

Peura jatkoi matkaansa ja itse pysähdyin mopon kanssa kyljelleni.
20tkm ajetun 15 vuotta vanhan hetkeä aiemmin täysin virheettömän Firebladen naarmujen tarkistus.
Matka jatkui katkennella peilillä, vääntyneellä jarrupolkimella ja muutamilla pikkunaarmuilla.

Soittelin tuossa tosi peuramiehelle (siis metsästäjä). Se peura asuu nykyään taajamissa, reviiri 20x50 m ei pysty metsästämään koska kielletty taajamissa, syö kaikki puutarhat. Peuraemo tulee sukukypsäksi 12 kk ja tekee ekana vuonna yleensä kaksoset ja seuraavan vuonna kolmoset. Peurakannan puolittaminen vaikeampaa kuin 30 000 uuden työpaikan luominen ensi syksynä hallitukselta.

 

[TA]

Ei riitä. Pitää vielä suorittaa ampumakoe ja jos joskus osuu, niin sitten tehdä virallinen saalisilmoitus. Käytännössä kuitenkin täsmälleen yhtä vapaata riistaa kuin jänikset ja sorsat.

Ampumakoe koskee jos ampuu rihlatulla luotiaseella. Haulikkoa ei koske. Mutta joo, mikä nyt sitten on vapaata ylipäänsä. Joku tarttee luvan muijaltaankin.

 

[ts18056]

Ampumakoe koskee jos ampuu rihlatulla luotiaseella. Haulikkoa ei koske. Mutta joo, mikä nyt sitten on vapaata ylipäänsä. Joku tarttee luvan muijaltaankin.

Jousi on sen verran hiljanen, ettei lupia tarvii. Ei ollut Murasellakaan.

 

[TimoV]

Metsäkauriit eivät ole vapaata riistaa vaan niiden metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle. Metsästää saa jos on hyväksytysti suoritettu metsästäjätutkinto, maksanut riistanhoitomaksun (metsästyskortti) ja maanomistajan lupa. Jos niiden osalta metsästysoikeus on vuokrattu esim. metsästysseuralle niin metsästysseura voi sitten asettaa omia ehtoja ja rajoituksia.

Juuri näin. Oman seuran alueella ei ole lupaa kaurista kojauttaa.

Ei sillä, haluaisinkin kannan isommaksi täällä ja metsästäjä minussa on kateellinen peura-alueen immeisille. Ilvekset ja luultavasti sudetkin pitää kauriskannan alhaalla ja valkohäntää ei täällä Pohjois-Karjalassa ole. Villisikaa sais jahdata melko vapaasti, mutta niitä on liian vähän säännöllisessä saalismielessä. Hirviä on tarpeeksi kyllä. Nimimerkillä kaksi viimesyksynä saaliina - toinen autolla. Kerran mopolla joutui isompaa sarvipäätä väistämään ja siinä oli vaan tuuri mukana, että on kaksi lasta tehtynä vielä sen jälkeen.

Mopoilijana näkökanta on tietenkin vähän erilainen hirvieläinten kantoihin - saati maanomistajana, tai biologina.

 

[baader]

En ole vielä ajanut peuraa päin mutta joka kerta kun täällä lännessä lähtee pikkuteille niin joutuu noita väistelemään.
Näkisin ongelmaan 2 vaihtoehtoa
A se taho joka jakaa kaatolupia opettaa lopuille eläimille liikennesäännöt .
B harvennetaan kanta puoleen nykyisestä.

Kilometrin matkalla kun pitää 6 valkohäntää väistää niin niitä on minusta liikaa.

Ainakin meilläpäin ne luvat riittää niin etteivät saa kaikkia ammuttua. Taisi olla 1000 lupaa tänä vuonna.
Peurat on niin lähellä asutusta että ei niitä voi ampua kuin jousella. Ruokkiminen tähtää siihen että olisi joku paikka missä ne on tottunut olemaan jossa niitä voi ampua.

Ainoa ratkaisu olisi saada ne luokiteltua haittaeläimeksi jota saa metsästää ympäri vuoden.

Omalta kohdalta joutuu kyllä vakavasti miettimään voiko vielä ajaa.

 

[hoplaa]

arvatkaapa ketkä laskee ne hirvielukoiten määrät. Kantani on elukka määrä pitäisi palauttaa vuoden 1889 tasolle

 

[hoplaa]

monessako harrastuksen kustannukset maksaa kaikki muut suurimmaksi osaksi kun itse harrastajat. Mut hirvielukka metsästys onkin herrojen erityisuojelussa

 

[Kötöstelijä]

Onhan niitä paljon. Viikko takaperin ajelin Nauvossa, kaveri tuli perästä. Kysyin siltä montako peuraa näki, yhden näki menevän tien yli. Minä näin viis, joista kaksi meni tien yli ja loput pönötti tien vieressä. Isoja möhköjä, kipeää käy varmasti kun valkohäntää päin ajaa, joten ihan mielellään ne huomais ajoissa.

 

[Koheltaja]

monessako harrastuksen kustannukset maksaa kaikki muut suurimmaksi osaksi kun itse harrastajat. Mut hirvielukka metsästys onkin herrojen erityisuojelussa

Mitä se sano?

 

[Tinde]

monessako harrastuksen kustannukset maksaa kaikki muut suurimmaksi osaksi kun itse harrastajat. Mut hirvielukka metsästys onkin herrojen erityisuojelussa

Tosin nuo hirviporukat kymmeniä vuosia suojeli porukkaansa, ei asiaa ilman omia maita, perussyynä kateus. Nyt alkaa olla äijät rollaattorikunnossa. Hirvi-, peura- ja kaurisongelma tulee lisääntymään entisestään koska uusia harrastajia ei tule tarpeeksi.

 

[ts18056]

koska uusia harrastajia ei tule tarpeeksi.

Ei tule vai ei huolita porukkaan? Näin ainakin täällä mökkikunnissa, vaikka maata omistat, ei nää papat "ulkopuolisia" peijaisiin päästä!

 

[Nomad]

Ruokkiminen tähtää siihen että olisi joku paikka missä ne on tottunut olemaan jossa niitä voi ampua.

Voihan sitä tuommoisella ajatuksella itsensä ja muita yrittää aivopestä. Eteläisellä Pirkanmaalla paljon metsissä ja metsäteillä kulkeneena voin kertoa, että lähimmät ruokintapaikat ovat olleet vain 200 metrin päässä 9-tiestä. Ruokintapaikkoja on paljon ylipäätään ja niihin viedään omenoita, leipomoiden ylijäämää ja heinää ympäri vuoden. Näiden lisäksi vielä riistapellot. Ilmastonmuutoksesta huolimatta Pirkanmaalla on toisinaan runsaslumisia talvia, jolloin peurojen ruoka olisi kortilla ilman näitä ruokintoja. Se verottaisi kantaa, kunhan vielä pidettäisiin mm. ilveskanta runsaana.

Ja sanottakoon, että todella laiskaksi ja hieman epäeettiseksi on metsästys mennyt, kun eläimet ammutaan ruokintapaikalle, vaikka niitä olisi muutaman sadan metrin kävelyn päässä pellon reunassa ammuttavissa.

 

[Tinde]

Ei tule vai ei huolita porukkaan? Näin ainakin täällä mökkikunnissa, vaikka maata omistat, ei nää papat "ulkopuolisia" peijaisiin päästä!

Aikaisemmin ei huolittu, nyt alkaa nousta huoli että kuka jatkaa....

 

[hoplaa]

noi hirvielukat kyllä tiesi tulla ruokinta paikalle kun sinne vei syötävää traktorilla.Se vanerinen ampumakoppi 12 metrin päässä ruokinta paikasta 3 metrin korkeudella, sekö muka metsästystä ,olishan noi kesyt elukat vaikka puukolla, kaikkea sitä joutu renkinä

 

[Kolmone]

noi hirvielukat kyllä tiesi tulla ruokinta paikalle kun sinne vei syötävää traktorilla.Se vanerinen ampumakoppi 12 metrin päässä ruokinta paikasta 3 metrin korkeudella, sekö muka metsästystä ,olishan noi kesyt elukat vaikka puukolla, kaikkea sitä joutu renkinä

Peurakannan vähentäminen tällä hetkellä on erittäin haastavaa pelkällä ajometsästyksellä. Käytännössä monin paikoin suurten kaatolupamäärien täyttäminen vaatii myös kyttäysmetsästystä. Metsästystä tehdään ajometsätyksenä (mies- tai koira-ajona), mutta jahdit painottuvat lähes aina viikonloppuihin (suuri osa metsästäjistä on arkena töissä). Kyttäysmetstästystä voi tehdä kopista tai pellon reunasta myös yksin arki-iltaisin tai aikaisin aamulla. Kyttäysmetsästyksen (ampumamatkat 50-100 m) etuna on ajometsästykseen verrattuna keskimäärin paremmat osumat, jolloin lihanlaatu ja -hukka on optimaalisen osuman vuoksi usein parempi. Mutuna arvioin kyttäysmetsästyksen ja ajojahtien kaatomäärien olevan jotain fifty-sixty. Toki kyttäysmetsästyksessä itse ampumatilanne on helpompi kuin ajojahdissa nopeasti joka suuntaan liikkuvaan maaliin, mutta haasteena siinä on, että hiljaisessa metsässä yksikin pieni ylimääräinen risahdus tai kolahdus pilaa koko tilanteen (elukoilla on pirun tarkka kuulo ja ovat jatkuvasti valppaina).

 

[rane58]

Varokaa Espoossa Finnoontietä, lähes aina nähnyt noita peuroja/kauriita vai mitä ne nyt on, tosin ne on toistaiseksi olleet siellä pelloilla, siis toistaiseksi.....

 

[suitsarider]

2015 elokuussa kello 06.30 maissa ajelin 535 Viragolla töihin hiekkatietä, kun mutkan jälkeen kiihdytin ja vauhtia oli 50-60 km/h. Ainoo mitä ehdin näkemään oli, että tien vasemmalta puolelta ojasta ponkasi valkohäntäpeura tielle. Törmäsin peuran peräpäähän ja lensin siitä tielle. Olin kymmenisen metriä pyöräni etupuolella. Pystyyn noustessa poltto vasemmassa jalassa ja, kun yritin pyörää nostaa niin oikea käsi ei toiminut kunnolla.

Soitto 112 ja pyörän viereen odottelemaan ambulanssia. Peura nousi tieltä pystyyn, meni ojan yli ja kaatui metsänreunaan, siinä sitten köllöteltiin. Hyvät kipulääkkeet minulle ja hauleja peuralle. TAYS:ssa selvisi, että vasen jalkapöytä murtunut kahdesta tai kolmesta kohdasta ja oikeassa olkapäässä myös murtuma.

Pari kuukautta myöhemmin mentiin jo taas GN 250:lla.

Jälkeenpäin olin hieman vainoharhainen ja pelästyin perhosia, jotka lensivät tien vierestä tielle. Nykyään saa jo ajaa ilman ylimääräistä vainoharhaisuutta. Terve tiensivujen seuraaminen on siitä jäänyt. Ajolinja myös hämärällä on ihan keskiviivan vieressä, harvemmin hämärässä kuitenkaan enää ajettua tulee.

 

[Tinde]

2015 elokuussa kello 06.30 maissa ajelin 535 Viragolla töihin hiekkatietä, kun mutkan jälkeen kiihdytin ja vauhtia oli 50-60 km/h. Ainoo mitä ehdin näkemään oli, että tien vasemmalta puolelta ojasta ponkasi valkohäntäpeura tielle. Törmäsin peuran peräpäähän ja lensin siitä tielle. Olin kymmenisen metriä pyöräni etupuolella. Pystyyn noustessa poltto vasemmassa jalassa ja, kun yritin pyörää nostaa niin oikea käsi ei toiminut kunnolla.

Soitto 112 ja pyörän viereen odottelemaan ambulanssia. Peura nousi tieltä pystyyn, meni ojan yli ja kaatui metsänreunaan, siinä sitten köllöteltiin. Hyvät kipulääkkeet minulle ja hauleja peuralle. TAYS:ssa selvisi, että vasen jalkapöytä murtunut kahdesta tai kolmesta kohdasta ja oikeassa olkapäässä myös murtuma.

Pari kuukautta myöhemmin mentiin jo taas GN 250:lla.

Jälkeenpäin olin hieman vainoharhainen ja pelästyin perhosia, jotka lensivät tien vierestä tielle. Nykyään saa jo ajaa ilman ylimääräistä vainoharhaisuutta. Terve tiensivujen seuraaminen on siitä jäänyt. Ajolinja myös hämärällä on ihan keskiviivan vieressä, harvemmin hämärässä kuitenkaan enää ajettua tulee.

Vähän off topic mutta tuo ihmisen mieli on jännä. Mulla tuli -77 kesäkuussa auto kolmion takaa eteen ja meni monta vuotta että melkein pysäytti kun sivusta oli auto tulossa. Nyt jo helpottaa mutta kyllä sitä seuraa renkaan pyörimistä ja kuskin katsetta vieläkin. Kurjia ne varmasti omasta mielestään joustavat kuskit jotka ryömii risteykseen niin että ei tiedä onko nähnyt vai ei.