• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

PC3/ruisku säädön ihmellisyyksiä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Miq
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Olisikin aikapaljon selkeempää vain puhua takapyörätehosta, koska "kytkinteho" on aina jonkinlainen epämääräinen laskettu arvo, joka ei siis ole millääntavalla mitattu suure, vaan teho missä vaihteiston hyötysuhde on arvioitu.
No joo - vasta-argumentti on se että ilman "vierintävastuksen" mittausta eri rengaspaineilla ja jopa erilaisilla renkailla tulisi hyvin erilaisia tuloksia. Jenkkipalstalla juuri keskusteltiin että renkaiden välillä tulee jopa 15hp eroja. Hyvin laskettu coasting loss osaa minimoida kikkailut renkailla. Lisäksi tuo renkaan sutimisen tunnistaminen pitäisi aina olla päällä.

Kun nyt olisi edes joku tehonlaskentasysteemi joka antaisi suunnilleen samat tehot eri dynoissa niin sekin olisi jo jotain. Nythän tehot on ihan eri planeetalta eri paikoissa...
Tehon laskenta on kyllä kaikissa penkeissä sama.sitä laskukaavahan ei oo vissii peukaloitu keksimisen jälkeen.
 
Olisikin aikapaljon selkeempää vain puhua takapyörätehosta, koska "kytkinteho" on aina jonkinlainen epämääräinen laskettu arvo, joka ei siis ole millääntavalla mitattu suure, vaan teho missä vaihteiston hyötysuhde on arvioitu.
No joo - vasta-argumentti on se että ilman "vierintävastuksen" mittausta eri rengaspaineilla ja jopa erilaisilla renkailla tulisi hyvin erilaisia tuloksia. Jenkkipalstalla juuri keskusteltiin että renkaiden välillä tulee jopa 15hp eroja. Hyvin laskettu coasting loss osaa minimoida kikkailut renkailla. Lisäksi tuo renkaan sutimisen tunnistaminen pitäisi aina olla päällä.

Kun nyt olisi edes joku tehonlaskentasysteemi joka antaisi suunnilleen samat tehot eri dynoissa niin sekin olisi jo jotain. Nythän tehot on ihan eri planeetalta eri paikoissa...
Tehon laskenta on kyllä kaikissa penkeissä sama.sitä laskukaavahan ei oo vissii peukaloitu keksimisen jälkeen.
No juuuh.... Tehon laskentahan on ihan simppeliä fysiikkaa. Mutta kun se olisikin käytäntö että dynolla mitattaisiin ja ilmoitettaisiin vain rullalta mitattu teho/vääntömomentti.

Tuota rullalta mitattua tehoahan ensinnäkin korjataan jonkin standardin mukaisella korjauskaavalla, minkä pitäisi ottaa huomioon ilmanpaine, kosteus ja lämpötila. Mutta kun jo noita standardeja on useampia eikä kaikki käytä samaa. Eikä kaikki edes kirjaa oikeita arvoja korjauskaavaan.

Toinen asia on juurikin tuo "kytkinteho". Eli dynoihin on rakennettu kaikenlaisia toimintoja mitkä muka mittaa vaihteiston/voimansiirron tehohäviöitä, eli dyno yrittää redusoida rullalta mitattua tehoa laskennallisesti kytkimelle tai kampiakselille, vaikka se ei käytännössä ole tuollaisella takapyörädynolla mahdollista. Esimerkiksi voimansiirron häviöt voivat olla jotain 2-5% hujakoilla, joten tuokin vaihteluväli jo 150hv koneessa aiheuttaa virhemarginaalia 4.5hv.

Eli munmielestä kun kerta ei mitata kampiakseli tai kytkintehoa, niin olisi parempi kun ei puhuta niistä vaan puhutaan takapyörätehosta.
 
Jos voisi tylyttäjältä kysästä vähän neuvoa,
Eli pyörä on K7 1000nen ja siihen olisi tulossa slipari mikä poistaa katin. Onko se nyt niin että suskin oman boxin saa säädettyä täyskaasulla hyvin, mutta jos haluaa osakaasujen kanssa kikkailla pitää ostaa PC3?

Ja miten on vapaavirtasuotimen laita? Huomaako eroa orkkissuotimeen jos on vain slipari kiinni?

kiitoksia =)
 
Jos voisi tylyttäjältä kysästä vähän neuvoa,
Eli pyörä on K7 1000nen ja siihen olisi tulossa slipari mikä poistaa katin. Onko se nyt niin että suskin oman boxin saa säädettyä täyskaasulla hyvin, mutta jos haluaa osakaasujen kanssa kikkailla pitää ostaa PC3?

Ja miten on vapaavirtasuotimen laita? Huomaako eroa orkkissuotimeen jos on vain slipari kiinni?

kiitoksia =)
Sliparin kanssa säätö ei juuri tilannetta muuta, herkistyy hiukan.. Toki PC:llä saa osakaasut tarkasti säädettyä, mutta se lienee riittävän hyvä ilman säätöjäkin, tai sitten voi rikastaa omaa boksia hiukan osakaasulla, jos haluaa pyörästä herkemmän.

"Vapaavirtaussuodatin" hyödyttää sporttipyörissä lähinnä sen verran, että saat pestävän suodattimen. Sporttien vakiosuodattimet kun virtaa nykyisin jo niin hyvin, että vapaavirtaussuodattimella ei juuri tehoa saa lisää. Ainakaan sitä ei kukaan voi huomata
smile_org.gif
 
Jos voisi tylyttäjältä kysästä vähän neuvoa,
Eli pyörä on K7 1000nen ja siihen olisi tulossa slipari mikä poistaa katin. Onko se nyt niin että suskin oman boxin saa säädettyä täyskaasulla hyvin, mutta jos haluaa osakaasujen kanssa kikkailla pitää ostaa PC3?

Ja miten on vapaavirtasuotimen laita? Huomaako eroa orkkissuotimeen jos on vain slipari kiinni?

kiitoksia =)
Sliparin kanssa säätö ei juuri tilannetta muuta, herkistyy hiukan.. Toki PC:llä saa osakaasut tarkasti säädettyä, mutta se lienee riittävän hyvä ilman säätöjäkin, tai sitten voi rikastaa omaa boksia hiukan osakaasulla, jos haluaa pyörästä herkemmän.

"Vapaavirtaussuodatin" hyödyttää sporttipyörissä lähinnä sen verran, että saat pestävän suodattimen. Sporttien vakiosuodattimet kun virtaa nykyisin jo niin hyvin, että vapaavirtaussuodattimella ei juuri tehoa saa lisää. Ainakaan sitä ei kukaan voi huomata
smile_org.gif
Kiitoksia, eli jos nyt ymmärsin oikein niin vakioboxia pystyy säätämään sliparin tarkotuksiin ihan hyvin.

No kai suotimen voi vaihtaa sit samalla kun menis vanha muutenkin, sen vaihtaminen ei siis vaikuta säätöihin mitenkään? Tai ainakaan niin että sen huomaisi.
 
Jos voisi tylyttäjältä kysästä vähän neuvoa,
Eli pyörä on K7 1000nen ja siihen olisi tulossa slipari mikä poistaa katin. Onko se nyt niin että suskin oman boxin saa säädettyä täyskaasulla hyvin, mutta jos haluaa osakaasujen kanssa kikkailla pitää ostaa PC3?

Ja miten on vapaavirtasuotimen laita? Huomaako eroa orkkissuotimeen jos on vain slipari kiinni?

kiitoksia =)
Sliparin kanssa säätö ei juuri tilannetta muuta, herkistyy hiukan.. Toki PC:llä saa osakaasut tarkasti säädettyä, mutta se lienee riittävän hyvä ilman säätöjäkin, tai sitten voi rikastaa omaa boksia hiukan osakaasulla, jos haluaa pyörästä herkemmän.

"Vapaavirtaussuodatin" hyödyttää sporttipyörissä lähinnä sen verran, että saat pestävän suodattimen. Sporttien vakiosuodattimet kun virtaa nykyisin jo niin hyvin, että vapaavirtaussuodattimella ei juuri tehoa saa lisää. Ainakaan sitä ei kukaan voi huomata  
smile_org.gif
Kiitoksia, eli jos nyt ymmärsin oikein niin vakioboxia pystyy säätämään sliparin tarkotuksiin ihan hyvin.

No kai suotimen voi vaihtaa sit samalla kun menis vanha muutenkin,  sen vaihtaminen ei siis vaikuta säätöihin mitenkään? Tai ainakaan niin että sen huomaisi.
Voi se vaikuttaa hiukan, eli jos kerran meinaat käydä sen säädättämässä, niin laita ensin se puhdas vapaavirtausfilsu kiinni.

Sliparin kanssa varustettu peli on tosissaan niin lähellä vakiota, ettei se juuri säätöjä tarvitse. Joissain pyörissä tarvitsee, mutta ei yleensä Gixxereissä.

Toki sen saa pienellä hienosäädöllä pelaamaan hiukan herkemmin/paremmin, mutta menee ilman säätöjäkin.
 
Tuota rullalta mitattua tehoahan ensinnäkin korjataan jonkin standardin mukaisella korjauskaavalla, minkä pitäisi ottaa huomioon ilmanpaine, kosteus ja lämpötila. Mutta kun jo noita standardeja on useampia eikä kaikki käytä samaa. Eikä kaikki edes kirjaa oikeita arvoja korjauskaavaan.

Toinen asia on juurikin tuo "kytkinteho". Eli dynoihin on rakennettu kaikenlaisia toimintoja mitkä muka mittaa vaihteiston/voimansiirron tehohäviöitä, eli dyno yrittää redusoida rullalta mitattua tehoa laskennallisesti kytkimelle tai kampiakselille, vaikka se ei käytännössä ole tuollaisella takapyörädynolla mahdollista. Esimerkiksi voimansiirron häviöt voivat olla jotain 2-5% hujakoilla, joten tuokin vaihteluväli jo 150hv koneessa aiheuttaa virhemarginaalia 4.5hv.

Eli munmielestä kun kerta ei mitata kampiakseli tai kytkintehoa, niin olisi parempi kun ei puhuta niistä vaan puhutaan takapyörätehosta.
OT - No joo - kevyt rengas/vanne ja hyvät ilmanpaineet inertiapenkkiin jossa renkaan massaa ja vierintävastusta ei huomioida niin johan tulee tehoa... :-) - penkissä.

Tässä alla linkki sivuun jossa on esimerkkejä erilaisista korjauskertoimista joita penkeissä käytetään.

http://www.triplezeecycles.co.nz/DynoTuning/DynosCompare.html

Varsinkin tuo viimeinen lause DJ250 penkistä on mielenkiintoinen - luulin aiemmin että DJ250 on aito jarrullinen penkki mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä että se on sittenkin inertiapenkki johon on lisätty jarru.
 
Tuota rullalta mitattua tehoahan ensinnäkin korjataan jonkin standardin mukaisella korjauskaavalla, minkä pitäisi ottaa huomioon ilmanpaine, kosteus ja lämpötila. Mutta kun jo noita standardeja on useampia eikä kaikki käytä samaa. Eikä kaikki edes kirjaa oikeita arvoja korjauskaavaan.

Toinen asia on juurikin tuo "kytkinteho". Eli dynoihin on rakennettu kaikenlaisia toimintoja mitkä muka mittaa vaihteiston/voimansiirron tehohäviöitä, eli dyno yrittää redusoida rullalta mitattua tehoa laskennallisesti kytkimelle tai kampiakselille, vaikka se ei käytännössä ole tuollaisella takapyörädynolla mahdollista. Esimerkiksi voimansiirron häviöt voivat olla jotain 2-5% hujakoilla, joten tuokin vaihteluväli jo 150hv koneessa aiheuttaa virhemarginaalia 4.5hv.

Eli munmielestä kun kerta ei mitata kampiakseli tai kytkintehoa, niin olisi parempi kun ei puhuta niistä vaan puhutaan takapyörätehosta.
OT - No joo - kevyt rengas/vanne ja hyvät ilmanpaineet inertiapenkkiin jossa renkaan massaa ja vierintävastusta ei huomioida niin johan tulee tehoa... :-) - penkissä.

Tässä alla linkki sivuun jossa on esimerkkejä erilaisista korjauskertoimista joita penkeissä käytetään.

http://www.triplezeecycles.co.nz/DynoTuning/DynosCompare.html

Varsinkin tuo viimeinen lause DJ250 penkistä on mielenkiintoinen - luulin aiemmin että DJ250 on aito jarrullinen penkki mutta tämän perusteella vaikuttaisi siltä että se on sittenkin inertiapenkki johon on lisätty jarru.
Tuu Petrik kattomaan sitä DJ 250i penkkiä kaikilla herkuilla, niin näet minkälainen on kunnon penkki kunnollisella softalla
wink.gif


http://www.dynojet.co.uk/dynos/250i.htm

Esim:
Torque Cell Package
The Torque Module is for measuring loaded roll-ons and real-time torque with the new WinPEP7 software. Perform sweep and step tests, as well as wind drag simulations.

http://www.tuningcompany.de/downloads/2005motodynocatebook.pdf

Edelleenkin nuo Dynojetin penkit, ainakin nykyään prätkäpuolella, näyttävät maltillisia lukuja. Kysy vaikka Jampalta  
wink.gif


Tuo kevyt rengas/vanne vaikuttaa toki hiukan, mutta käytännön testeissä on huomattu, ettei sittenkään kovin paljon. Muutama heppa sinne tänne. Olosuhteet tuntuvat vaikuttavan enemmän, koska sääasema ei kompensoi tarpeeksi. Renkaan ja vanteen paino ja hitausmomentti kun on rullan painoon ja hitausmomenttiin verrattuna melko pieni.

P.S. Jos joku voi minulle näyttää tässä maassa hienomman säätösysteemin, kuin tuo Dynojetin 250i penkki "herkuilla", niin tulen mielelläni katsomaan  
smile_org.gif


P.P.S. Kannattaako ihan hirveästi luottaa johonkin yksittäiseen huitaisten tehtyyn nettisivuun, kuten tämä:
http://www.triplezeecycles.co.nz/DynoTuning/DynosCompare.html
Vielä kun tuo on jonkun katkeran dyno-yrittäjän kirjoittamaa tekstiä, jolla on itsellään joku muu dyno kuin Dynojetin
tounge.gif
 
Minulla on kanssa se käsitys, että tuo DJ250 on inertiarullalla ja siinä on vain lisänä pyörrevirtajarru staattista osakaasusäätöä varten.

Vai onko se sitten aito "rolling road"- dyno, missä ajovastus simuloidaan ajoneuvon massan, renkaiden vierintävastuksen ja cdA:n mukaan? Eli dynoon syötetään em. parametrit ja dyno tiukkaa jarrua nopeuden kasvaessa samalla tavalla ja samalla voimalla kuin ajovastukset kasvavat ajossakin? Huippunopeus pysähtyy samaan kuin tielläkin. Tällaisella olen autoja penkittänyt, mutta en ole ikinä nähnyt moottoripyörille. Tällainen penkki on ainoa, mikä oikeasti simuloi ajotiloja, eikä ainoastaan jarruta konetta puhuksiin tietylle kierrosluvulle.
 
.."rolling road"- dyno, missä ajovastus simuloidaan ajoneuvon massan, renkaiden vierintävastuksen ja cdA:n mukaan? Eli dynoon syötetään em. parametrit ja dyno tiukkaa jarrua nopeuden kasvaessa samalla tavalla ja samalla voimalla kuin ajovastukset kasvavat ajossakin? Huippunopeus pysähtyy samaan kuin tielläkin. ...
No juuri tuollaista aitoa jarrullista dynoa vasten olen kyllä itse omaa pyörääni ajanut. Tosin ilmanvastuskerroin ei ollut päällä eikä pyörän moottori kovin kauaa kestänyt osakaasullakaan jarrua vasten ajamista kun putket olivat jo punaiset sulattaen alakatteita. Itse säätäminen pitää siinäkin tehdä kaasunasento ja veto kerrallaan tai moottoririkon riski kasvaa.

Mutta kertakaikkisen hieno tuollainen laite olisi vaikkapa hieroa varttimailin kalustoa ja aikaa ...
 
vielä kun siinä edessä liikkuisi simuloitu maisema ja eri säätilat voisi nähdä. olisi penkki lähinnä lentosimulaattoria muistuttava kokonaisuus tällöin. voisi säätää pyörän sadekelille ja eri ilmanpaineille optimiksi. samoin tuulitunnelissa ram airin vaikutus testattaisiin ja ilmanvastuksen voisi optimoida myös.

tuosta petrikin linkistä näkee, että dynojetin penkkitulosten suuriin virheisiin on syyllinen vanha kehno jammun vee-max. se kai lienee ihan historiallinen fakta, että kun tuon huonohyötysuhteisen maxin mukaan asetettiin säädöt ja korjauskertoimet aikanaan, niin ne jäivät elämään ja sen takia nykyisin dynopenkit korjaavat liikaa ylöspäin tehohäviöitä kaikkien muiden kuin v-maxin kohdalla. sen takia penkkitulokset ovat usein optimistisia.
 
Mutta kyllä se niin on että tehoa tulee lisää vain jos bensaa tarvitaan lisää. Jotkut penkit säätävät seoksen 5 tai 6 vaihteella ja laittavat tällöin seoksen optimiksi jotta saadaan huipputeho. Tämä on väärin sillä seoksen kuuluukin useassa pyörässä olla ns. ram air efektin takia 2-3% rikkaalla kun 5/6 vaihteella ajetaan lähellä rajoittajaa. Eli pieleen on mennyt säätö jos tuota ns. ram air korjausta ei oteta huomioon.

200hp pyörässä 2-3% lisää bensaa tarkoittaa RAM air alueella noin 5-10hp lisää huipputehoa juuri silloin kun sitä tarvitaan.
Eikö ECU:t osaa lisätä kakkua antureiden perusteella, kun ram-air efekti alkaa vaikuttaa?

Jotenski kuullostaa oudolta, että tuo ram-airia varten rikastaminen pitäisi tehdä staattisesti eikä dynaamisesti antureiden input avulla
nixweiss.gif
 
Eikö ECU:t osaa lisätä kakkua antureiden perusteella, kun ram-air efekti alkaa vaikuttaa?
Niissä ECUissa mitä olen nähnyt ECU ei mittaa RAM AIR:ia ilmanpaineesta/kotelopaineesta vaan vaihteen ja kierrosnopeuden perusteella. Tästä johtuen:

1) Jos kytket TRE:n päälle niin että huippunopeudenrajoitin poistuu samalla kytket vain yhden vaihteen RAMAIR kartan päälle.

2) Vaikka TRE olisi käytössä mutta jos dynotat pyörän viitosella tai kuutosella kohdalleen niin sitten se menee laihalle kun RAM air efekti alkaa syöttää enemmän ilmaa sisään isoissa nopeuksissa.
 
Eikö ECU:t osaa lisätä kakkua antureiden perusteella, kun ram-air efekti alkaa vaikuttaa?
Niissä ECUissa mitä olen nähnyt ECU ei mittaa RAM AIR:ia ilmanpaineesta/kotelopaineesta vaan vaihteen ja kierrosnopeuden perusteella. Tästä johtuen:

1) Jos kytket TRE:n päälle niin että huippunopeudenrajoitin poistuu samalla kytket vain yhden vaihteen RAMAIR kartan päälle.

2) Vaikka TRE olisi käytössä mutta jos dynotat pyörän viitosella tai kuutosella kohdalleen niin sitten se menee laihalle kun RAM air efekti alkaa syöttää enemmän ilmaa sisään isoissa nopeuksissa.
Ram-airin vaikutus seokseen kannattaa juuri sen takia huomioida, kun pyörää säätää. Oli siinä TRE tai ei. Näin lähes kaikki ammattitaitoiset säätäjät tekevätkin. Jättää sen hiukan paksulle ylhäältä, yleensähän 6. tai 5. vaihteella dynotetaan.

Kytkimellä varustettu TRE on järkevin, jos haluaa TRE-modia käyttää.
 
Mitäs paikkoja suomesta löytyy, mistä tuo Tuning Link-ohjelmisto löytyy Power Commanderin säätämistä varten? Tampereelta vielä jos yhden osaatte nimetä, niin bueno olisi :=)
 
Ihmeellisesti kyllä kääntyy käyrät takaisinpäin eikä tipu suoraan alaspäin....
eek.gif

Mikähän muuten moisen aiheuttaa??
 
Olen vaihtamassa pyörääni (Suzuki SV 1000S -04) Yoshimuran TRS sliparit alkuperäisten tilalle. Olen tällä hetkellä siinä käsityksessä (lukemani perusteella), että Suzukeissa olisi säädettävä ruisku, mutta siitä olen vielä epävarma, että riittääkö siinä säätövara slipareiden vaihdosta johtuville muutoksille?

Eli ei välttämättä tarvita automaationa pc:tä / suutinsarjaa ?

Kysyn siksi, että ei tule noloa tilannetta säätöpajalla kun paukkaan sisään puolivalmiilla pyörällä
withstupid.gif


Iso kiitos jos jaksatte vastata.

*Eka postaus*
 
Olen vaihtamassa pyörääni (Suzuki SV 1000S -04) Yoshimuran TRS sliparit alkuperäisten tilalle. Olen tällä hetkellä siinä käsityksessä (lukemani perusteella), että Suzukeissa olisi säädettävä ruisku, mutta siitä olen vielä epävarma, että riittääkö siinä säätövara slipareiden vaihdosta johtuville muutoksille?

Eli ei välttämättä tarvita automaationa pc:tä / suutinsarjaa ?

Kysyn siksi, että ei tule noloa tilannetta säätöpajalla kun paukkaan sisään puolivalmiilla pyörällä  
withstupid.gif


Iso kiitos jos jaksatte vastata.

*Eka postaus*
Kyllä sitä omaa boksia tosiaan pystyy säätämään. Power Commanderilla pystyy säätämään sitten laajemmin ja tarkemmin. Slipareilla yleensä saa ok tuloksen myös oman boksin säädöllä.
 
Back
Ylös