• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Paras tai huonoin pyöräsi ikinä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Setämies
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
vetomies sanoi:
Joudut vielä joskus samanlaisen projektin vetämään. Parhaita pyöriä kun ovat sellaiset, joilla joutuu kävelemään viimeiset 20 kilometriä mutta silti jaksaa aina muistella miten hyviä ne olivat silloin kuin toimivat. Ei tuollaisia laitteita syyttä sanota autopuolella alfoiksi.

Toivon tosiaan k.o. projektin tottelevan nimeä Bimota Tesi 3D Naked kymppiysikasi panin koneella. Noita ei taida vaan suomenmaalla olla sitä kolmeakaan, ja hinta pikkasen eri sfääreissä kun bensku.
 
Rekkamasa sanoi:
Toivon tosiaan k.o. projektin tottelevan nimeä Bimota Tesi 3D Naked kymppiysikasi panin koneella. Noita ei taida vaan suomenmaalla olla sitä kolmeakaan, ja hinta pikkasen eri sfääreissä kun bensku.

Siinä sitten riittääkin niveltä ja laakeria rasvattavaksi. Ei tartte ajella.
 
Tiukasti yhden kategorian pyöristä sen verran, että ne on tosiaan tehty yhtä tarkoistusta varten ja niiden arvostelu pitäisi tapahtua se huomioiden.
Valmistaja myös saattaisi toivoa, että kyseinen pyörä ei olisi henkilön ainoa pyörä.
 
Jalase sanoi:
10 pyörää ollut, ja kaikki omalla tavallaan hyviä. Huonointa pyörää en osaa sanoa, mutta paras on ollut -04 ZX-10R. Siinä pyörässä oli kyllä mynää :D

Täälläkin ollaan täysin samoissa tunnelmissa -04 10R:n suhteen. Se oli jotain se laite. Sitä käskiessä tunsi elävänsä. Toistakymmentä pyörää omistaneena se on jäänyt eniten mieleen. Mikään omistamani pyörä ei ole ollut erityisen huono, ne on vaan olleet erilaisia ja eri tarkoitukseen.
 
Paras on molemmat KTM Super Enduro 950 R:t. Ei mitään järkeä missään, hemmetin hauskaa kaikkialla ja kestää järjettömyytensä.
Huonoimmankin sijan jakaa kaksi pyörää. DR650 Suzuki ja KTM690 SMC. Suzuki oli aika ahkerasti rikki eikä kauhean hyvä ajaa. 690 oli vähän ongelmayksilö ja oli telakalla melkein yhtä paljon kuin Suzuki. Taisin vielä olla ekoja jotka ehti ajaa sen ruiskun tyyppivian ulos. Sitä ihmetellessä meni välillä tupakkia. Ja sitten en oikein päässyt sen kanssa juttuväleihin. Se oli sinänsä hyvä ajaa ja kulkikin tarkoitukseensa riittävästi mutta ei vaan koskaan tuntunut oikealta.
 
Paras on ollut nykyinen Hondan SP-2. Hieno, erilainen, just oikealta Hondan aikakaudelta milloin tehtiin pyörät kunnolla ja vielä vähän HRC-avustuksella paremmaksi, luotettava kuin mikä, halpa ylläpitää ja pikku muutoksilla niin hyvä ajaa. 10v se jo ollut en vaihtais pois.

Bubbling under:
- GasGas EC300: Kuntopyörien kuntopyörä. Pelasi tämäkin kuin kello ja kaikki osat ylähyllyltä niin kelpasi harrastaa. Myydessä sai omat pois.
- Aprilia RSV4: hieno ajaa, pitkässä juoksussa varmaan olisi tullut ongelmia, vähän oli uutenakin pieniä harmittavia juttuja, muttei kuitenkaan sellaista mikä tielle jätti tai mitä ei takuu hoitanut. Vastoin kaikkia odotuksia, arvonsa piti yllättävän hyvin, pidin sitä reilun 3v ja hinta-alenema uudesta n. 1000eur per vuosi. Ei paha.

Huonoin, varmasti joillekin yllätys mutta....

Suzuki GSX-R1000K5. Ei tämäkään susipaska ole mutta muihin verrattuna omistaminen ei ollut niin nautittavaa. Olihan se siihen aikaan hyvä ja uskomattomia ajohetkiä sai kokea kun suorituskykyä on enemmän kuin taitoa, ja nuoruuden intoa vielä jäljellä. Mutta Suzuki oli sellainen perusrousku-betonimylly työkalu, että siinähän se kävi karkeasti mutta toimi aina, vähän huonosti tehty huonoista materiaaleista, halvan oloinen. Jälkeenpäin osannut arvostaa mitä tarkoittaa kun hyvät materiaalit ja osat sopii hyvin (vanhat pultit ei ole jumissa, muovi tms osat istuu just jne.) Gixerissä vähän kaikki oli kulahtaneen oloista liian helposti liian uutena, muovi naarmuuntuu, anodisoinnit lähtee pois tms. Esim. mun kohta 15v Honda on 40tkm mittarissa uudemman oloinen kunnoltaan kuin Suzuki 3v ja 20tkm lasissa, vaikka miten oli varovainen. Suorituskyky oli hyvä ja minusta hyvä aihio vaikka radalle budjettipyöräksi jossa ei pikku lipat haittaa. Kytkin oli ihan susi mutta sen kanssa oppi elämään. Lisäksi piti sitten kiireessä myydä pois elämäntilanteen takia niin halvalla meni uuteen kotiin.
 
Paras kaikista on ollut KTM 990 Supermoto R. Pelkkää hauskuutta.

Paskinta ei osaa sanoa, mutta Yamaha FZR600, KTM 690SMC ja Gen3 10R Kawa olivat sellaisia joista ei oppinut kummemmin tykkäämään.
 
Paras (yleis)mopo tähän mennessä on ollut varmaan 990 Superduke. Kerrassaan hauska laite kaikessa muussa paitsi moottoritiellä. Ei paras missään, mutta hyvä melkein kaikessa.

Huonoin on varmaan on se ekan mallin Z750 Kawa. Vähän niin kuin siveellinen bimboblondi. Ulkonäkö antaa ymmärtää, mutta mitään siltä ei saa. Ilman isoveljestä kopioitua muotoilua vois luulla Hondan tekeleeksi.

Myös GPZ600R oli aika huono, mutta siinä alko olla jo ajan patinaa.
 
Nitrous sanoi:
Myös GPZ600R oli aika huono, mutta siinä alko olla jo ajan patinaa.


Erittäin hyvin sanottu.
Hyväkin pyörä muuttuu äkkiä aika paskaksi, jos kone laahaa, ohjaus- ja linkun laakerit on kumia, moottorissa on väärä öljy ja tankissa muuta kuin Shellin V-Poweria.
 
Paras tähän mennessä 1290 Superduke, tosin on vahva tunne että nykyinen Ducati menee vielä ohi...

Huonoin on ollut Honda 350 CB jostain menneisyydestä, ainoa pyörä joka on jättänyt tielle, ja usein ;)
 
Paskin: bmw1150gsa -02, no oli se talvella kisakottaraista parempi maantiellä.

Paras: Yamaha 1000fzr -87 ja vielä jostain moisen sinivalkoisen ittelleni löydän.
 
Ei mulla ole varsinaisesti huonoa pyörää ollut. Eka oli 1100 Virago -93, kylläkin ainut joka jätti tienposkeen jännitteensäätimen kärähdettyä. Tällä oli hyvä opetella ajamaan mataluutensa vuoksi.
Sitten tuli 600 Transalp -95. Varmatoiminen ja luotettava, sen kanssa myös tuli se Ahaa-elämys minkälaisesta ajosta ja siten pyörästä sitä onkaan kiinnostunut. Mukava vanha mopotin soralle ja pikkuteille.
Oman suuntautumisen selvittyä tuli nykyinen BMW F800GS -08. Kyllä tällä jo huomasi että vuosikymmenten myötä pyöriin on tullut muutamia hyviä ominaisuuksia noihin vanhoihin verrattuna. Itselleni oikein sopiva laite joskin aina haaveilee uudempaa ja parempaa.
Näistä se on paras vaikka noissa vanhoissakin aina on oma viehätyksensä. Ajamaan opettelen vieläkin.:D
 
Ei mulla varsinaisesti hirveän huonoa pyörää ole ollut, mutta jos sellanen pitää nimetä ni varmaan sitte
1997 Honda 1100XX BlackBird, siinä oli jarrujen kanssa kaikenlaisia ongelmia.

Paras pyörä on varmaan sitte 2006 Suzuki Hayabusa ku on toiminu tätä vuotta ennen aivan moitteetta.

Nykyisessä kilpurissa on ollu ongelmia toisensa perään, mutta toisaalta se on ylivoimaisesti kivoin vehje silti ajaa :)
 
PrivateeR sanoi:
Nykyisessä kilpurissa on ollu ongelmia toisensa perään, mutta toisaalta se on ylivoimaisesti kivoin vehje silti ajaa :)


Joskus oli tilanne, että piti nopeasti saada joku ritsa alle. Ostin vanhan Honda CB500:n. Siinä ei ollut ikinä missään osassa pienintäkään vikaa tai huomauttamista, vaikka vedin jatkuvasti tuppi nurin ja säilytin pyörää pihalla. Sain vielä myydessä omani pois - paskin pyörä ikinä.
 
Huonoin pyörä on ollut Kymcon vuosimallia 201x skootteri. Tuli hankittua leluksi ja työmatkoja varten. Aivan kamala kun tottunut oikeisiin moottoripyöriin. Toimi hyvin, mutta heti kun asfaltilla soraa taikka vettä, etupäästä kaikki tuntuma pois. Taisin omistaa kesän tai kaksi kunnes vaihdoin 125cc Honda XR:ään jolla pystyikin ajamaan läpi koko talven.

Paras pyörä on 2003 Suzuki Bandit 1200cc. Ihan vaan siitä syystä että sillä on hauska ajaa kaikilla nopeuksilla mitä voi käyttää rikkomatta lakia. Kiihtyy riittävän ripakasti ja ensimmäisen sukupolven moottorilla mukavasti luonnetta. Jokusen kerran miettinyt vaihtoa, mutta en vaan keksi yhtäkään syytä vaihtaa :D Tällä vehkeellä myös ajettu Italiaan saakka ja käyty Passo Di Stelviossa sekä Grossklocknerissa (kirjoitusvirhe joo...) joten tietää että matka sujuu myös pitkällä reissulla :orgmp:
 
Huonoin on ollut ensimmäinen iso pyöräni cb750k -80. Kulutti/vuoti öljyä enemmän kuin laki salli ja runko oli kalusteputkea, woblaukset kesken mutkan eivät olleet minun juttu. Zzr600/1100 olivat molemmat ok, niistä ei jäänyt sen kummempia fiiliksiä. MT-01:n äänet olivat akran kokoputkella mahtavat, mutta muuten en päässyt sen kanssa sinuiksi, raskas ja kankea pyörä. VFR 800 vtec oli minun makuun armottoman tylsä ja laiska, vaikka sillä yhden Norjan reissun ajoinkin. XR650r oli liian karkea minun mielenlaadulle. Ktm 950sm oli hetken huumaa, en sillä montaa viikkoa ajanut enkä oppinut siitä tykkäämään. Xjr1200/Fzs1000 olivat molemmat mukavia, niillä tykkäsin ajaa, kummankin olisi voinut jättää itselle. Nykyinen -93 Fireblade on fiilistelypeli ja sen keveys (ikäisekseen) on mukavaa ja kone on aika hyvä kompromissi tähän käyttöön.

Aina kun on ostamassa itselle uutta pyörää, niin sen onnistuu perustelemaan niin, että juuri se on sillä hetkellä paras. Käytäntö ja kilometrit osoittavat sitten monesti jotain ihan muuta. Toivotaan kuitenkin, etten ole vielä omistanut parasta pyörääni vaan se on joku tulevista.
 
Tctic sanoi:
Huonoin on ollut ensimmäinen iso pyöräni cb750k -80. Kulutti/vuoti öljyä enemmän kuin laki salli ja runko oli kalusteputkea, woblaukset kesken mutkan eivät olleet minun juttu.

Mielestäni oli täysi ihme, miten tuo kammottavasti luikerteleva K Tuutti taisi tuolloin olla Suomessa markkinoiden eniten myytyjä pyöriä.

F mallissa sitten oli jo vähemmän notkuva runko.
 
Minulla on ollut nyt tämän vuosituhannen mp-harrastuksissa 4 pyörää ja kaikki olleet omalla tavallaan kyllä hyviä ja innostavia laitteita.

- Triumph Street Triple R vm 2013 oli ensipyörä 2017, kun harrastusta uudelleen aloittelin. Tosi hieno pyörä kaikin puolin. Tarpeeksi jerkkua koneessa, hienot äänet Arrow´n sliparilla ja tosi helppo ajaaa. Kaduttaa, että möin...

- Aprilia Tuono V4 1100 2017 (osto 2019). Trumpan tilalle tuli ostettua tällainen käytännössä uutena - muutama sata kilometriä mittarissa. Huikea yhdistelmä fiilistä ja toimivaa tekniikkaa. Ajatus oli ajella kadulla ja satunnaisia rataseikkailuja. No, rataseikkailuista tuli jotain muuta kuin satunnaisia. 5000 katukilometrin jälkeen alkoi ihmetyttämään, että mitä tällä tekee kadulla ja radalle löytyy toimivampiakin laitoksia.

- Muutama viikko ensimmäisen Tuonolla tehdyn ratakokeilun (AT 2) jälkeen, ajattelin hommata halvemman ja sopivamman harjoitteluvälineen ja hankinta kohdistui Honda CBR 600 RR:ään (vm 2008). R6 oli pääasiassa hakusessa, mutta kesäkuun alussa 2019 markkinat olivat aikas kuivat näistä, ja kiire oli. Ei kyllä ole kaduttanut - 600RR on helkkarin hieno ajettava ihan vakiona radalla ja tarvittaessa voi käydä kadullakin kääntymässä. Tämä edelleen tallissa ja pojalla rataharjoittelupyöränä.

- Viime syksynä aloin etsiskelemään ratavarusteltua lähinnä 600:sta ratapyörää ja tarkoitus oli samalla päästä ainakin Tuonosta eroon. Erilaisten tarjouspyyntöjen ja kilpailutusten jälkeen kävi kuitenkin niin, että tuli vaihdettua Tuono kilvettömään uuteen ZX-10R:ään. GSXR 1000R oli loppumetreille toisena vaihtoehtona. Ei pitänyt alkaa itse syöksemään (kaikkia) rahoja katuvakion ratapyöräksi varusteluun, mutta näin tässä kävi. Kawasta ei toki pahaa sanaa - tarkoitus opetella tällä tämä kesä ajamaan ja saada vähän lisää vauhtia sekä samalla tutustua Suomen ratoihin. Ensi kesänä sitten kenties Kawalla Jokkikseen, jos sellainen saadaan vielä järkevällä hinnalla järjestettyä.

Kaikki muut pyörät ovat olleet teknisesti moitteettomasti toimivia, paitsi Trumppa. Siinä riitti vähän enemmän säätöä. Ei löydy huonoa pyörää - kaikki omalla tavallaan positiivisia kokemuksia.
 
Back
Ylös