NOx sanoi:
Se rulla, on sitten kuiva tai märkä päältä, osuu rattaan koloon ja sen tehtävä on toimia laakerina. Ketju kuluu sisältä, ei päältä. O-renkaita ei saa päästä tuhoutumaan. Helpointa ketjun tuhoaminen on väärällä kiristyksel..... Kuten tuossa jo laitoin linkin, niin edes ketjujen valmistaja Tsubaki ei mainitse muita syitä kuin korroosion välttämisen ja puhtauden voitelun syyksi. Jos vetelee kesäkelillä kuivassa ketju oikealla kireydellä, niin en todellakaan ole havainnut ketjun sinistymistä tai kuumenemista.
En tiedä mikä on tarpeeksi kova rääkki, mutta viime kesänä joka ratapäivä kotona 300 km ennen lähtöä rasvatut ketjut, toisinaan menomatka sateessa, sitten ratapäivät 400+ km ja kotiin. Tonni kilometrejä ja hiljaa ei ole menty, mutta siitä jossain muualla. Sinun pelotteluittesi mukaan olisi pitänyt tulla kulminaatiopiste ja ketunraato haista kohdalleni jo monet kerrat, kun se mukaasi saa jo yhdellä vedolla. Ei vaan ole tullut.
Pointti edelleen se, että turha tästä ketjujen huoltamisesta on liian vaikeata tehdä. Ei ihme, että moni peloissaan siirtyy huoltovapaaseen kardaaniin.
1. Pointti on muuten siinä, että ketjujen huoltaminen tasolla 20/80, eli tuo legendaarinen suhde
jossa viideksen satsauksella saavutetaan neljä viidennestä "täydellisestä",
EI TODELLAKAAN OLE VAIKEATA TAI KAUHUA, erityisesti ns. katuhommista puhuttaessa.
Ruikkii tavalla tai toisella vaan surutta voidetta pintaan. Ei vaikeeta, ei kallista, ei kulu elämä tuohon.
Saa ne vaikka nuolla puhtaaksi joka ajon jälkeen, mutta sitten siirrytäänkin jo kauhugallerian puolelle.
2. Se on totista totta, että monessa pelissä mennään vitja ylikireänä.
Asialla on myös suuri merkitys lopputulemaan ja puhutaan jo lähes ketjun tuhoamisesta........
kun tuon yhdistää puuttuvaan tai huonoon pintavoiteluun.
Tuolla törmää siis jatkuvasti ja paljon kahteen asiaan..... ja molemmat yhdessä.
Ylikireät ketjut ja "riittämätön pintavoitelu.
Ei ole ketjun "oikea kireys" mikään rakettitiedejuttu ei.
Ohjeita ja neuvoja (hyviä) tarjolla joka paikassa, eikä justeeraaminenkaan ole vaikea juttu
huonommallakaan peukalon sijainnilla. Kunhan ei ihan peräaukon tukkeena ole.
Maailma nyt kuitenkin pyörii niin, että sen mukana pyörii helvetin monella ylikireät ketjut, ei voi mitään,
eli on todellinen asia.
Tuossahan meillä on käytännössä kasattuna "täydellinen" setti ketjujen tuhoamiseksi.
Käytännössä on myös niin, että ne ylikireät ketjut ei tuolta mihinkään katoa, "rasvataan" niitä tai ei.
Käytännössä kuitenkin se rasvaaminen lieventää HYVIN... HYVIN PALJON ylikireyden vaikutusta.
Käytännössä monella menee laadukkaat vermeet finaaliin jo 20-30tkm haarukassa.

.
Toisessa päässä ne pyörii pääosin pelkällä "rasvauksella" ja oikealla kireydellä 70-80tkm, ilman kauhua

.
Muuten.... tuo omalta kohdalta esittämäsi ajosuorite ei itse asiassa ole oikealla kireydellä oleville
ketjuille sen kummempi rasituspaketti kuin kilokyykylle pienet mutkahumpat yleisillä laduilla.
"Lämmöistä" puhuttaessa..... niiden karkaamisesta ja siinä hienosta jutusta... kulminaatiopisteestä

.
Se on vähän sama juttu kun pitää kaverin päätä vesipaljussa.
Monta kertaa voi pitää.... vaikka päivätolkulla.... sen verran aikaa että se vielä
imaisee sisään vasta kun pää on nostettu pinnalle.
Hetki liian pitkään..... ja se on sitten siinä..... vaikka ketjuilla

.
On varmasti moniakin kavereita, jotka on vedellyt ikänsä ajot ns. vanteilla, eikä kukaan tule isänpäivänä käymään

.
Keskimäärin tuo ketjujen pintavoitelu kuitenkin..... eri tekijöiden summassa..... toimii kuten "kumeilla ajelu"

.