Rationaalinen ajattelu ja reagointi lienee pelon pahin vihollinen?
Hmmmm.. vihollinen vai ystävä? Meinasitko jotta rationaalinen ajattelu ei anna pelolle sijaa vai jotta rationaalinen ajattelu auttaa tunnistamaan vaaran ja siten tiedostamaan/tuntemaan pelkoa....
Sorry, kun on heimoltaan hidas niin oli pakko selventää itselle..
Rips! Avasin just 500m:n kelan "blöijattua". Alotetaan"
Mitä se pelko on...?
Mä ymmärrän pelon tunteena/tilana joka, jos ei eri tavoin
suorastaan lamauta toiminnallisesti, niin ainakin haittaa/
estää ajattelemasta selkeästi/toimimasta.
Pelko myös ruokkii ja kasvattaa itse itseään.
(vrt. esim. Virmavirran legendaariset kauhuskenaario-sketsit,
jossa röökinsavun haistelusta "kimmahdetaan"
ketjupolttajaksi, vetämään dullaa... viinaa... haistelemaan
liimaa...saadaan lopputili... sorrutaan rikollisuuteen...
ryöstömurhaajaksi.... vankilaan... ja vedetään sitten
lopuksi pitkillä kalsareilla itsensä kiikkuun
.... tms...)
Onko sitten asioiden/tekijöiden murehtiminen, joihin ei voi itse vaikuttaa, pelkoa.... en tiedä, kun itsellä menee niin että
tuollaiset tekijät jotka sitten ehkä konkretisoituvat negatiivisella tavalla, lähinnä sitten vituttavat..... ja sitä rataa.
En tiedä..... ihmiset ovat kovin erilaisia reaktioiltaan.
Siitä missä toinen paskoo allensa ja jähmettyy,
toinen tärähtää käyntiin ja refleksien lisäksi ainoa ajatus
on miten tää klaarataan...... riippumatta siitä, miten lopulta käy.... ja useimmat siltä väliltä.
Otetaan yksi irrallinen esimerkki:
Bennnnnnndjsjiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiik- hyppy
.
Yksi seisoo korin reunalla aivan rehellisesti tunnustaen...
paskajäykkänä.... ja pelottaa.... mutta hypätä vaan
pitäisi... haetaan hibiksiä ja hypeä
.
Kun sitten sukellus alkaa, päässä käy kaikki katastrofivaihtoehdot ja kitalaki kuivuu.
Ok, kun kaikki sitten menee ok, pamahtaa se euforia.
Kutsuvat sitä itsensä ylittämiseksi, hieno juttu.
Kun tällainen kaveri sitten joutuu yllättäen johonkin
hazardiin.... homma menee samalla tavalla... jännäkakkaa
työntää ja kaveri jäätyy..... ja ehkä siksi päätyy... vaikka
pusssiin jos huonosti käy.... tai ehkä vaan seisoo kun
kaverille vieressä käy huonosti...
Toinen miettii korin reunalla... Wau... sata metriä
ja antaa mennä. homma on jo ennen "hissiin menoa"
punnittu. Kaikki tehty mitä voidaan... jos se gummibandi
nyssi sattuu pärähtämään.... shit happens.
Homman hibis on se satanen vapaata... ei itsensä voittaminen.
Rohkeuttakin on eri lajeja. On rohkeita, tyhmänrohkeita ja
idiootteja. Kaikki tarvitsevat tuuria, mutta toiset näistä
ihan hieman enemmän kuin toiset ja tämä taas vaikuttaa
suuresti luonnonvalinnan toteutumiseen
Paskat tästä mitään järkevää tulee...
, olkoon..
.