Taitaa olla niin, että "perinteet velvoittaa", mutta Kotarillakin se tarkoittaa samaa kuin muillakin europeleillä.
Eli "Ready to Race" tarkoittaa tuossa perinneosiossa valitettavasti sitäkin, että kisahommissa
mekaanikot purkaa korkkaamattoman laitteen tuusan kappaleiksi, käy kaikki läpi, tarkistaa, varmistaa,
säätää...... eli tekee raakaa työtä ja paljon "valmiiseen laitteeseen".
Sitten on suorituskykyä, ominaisuuksia ja luotettavuutta.
Toinen asia on sitten esim. tehtaalla jo valmiiksi tehdyt kilpurit, mutta niitä ei pidä
sekoittaa kaupan tuleviin tuotantomalleihin.
Nuo erilaiset "lapsukset" ja lukemattomat eri päivitykset jne. riippumatta siitä, että tehdas loppupeleissä
kohtuullisesti vastuunsa kantaa, kertovat juuri kaiken takana olevasta historiasta/kulttuurista.
Monessa hommassa kuluttaja on jo tottunut siihen, että kaupasta saa "valmiin, toimivan
ja luotettavan laitteen", jolla voi keskittyä olennaiseen.... ja ehkä myös tuunailuun. (ei korjailuun)
Europeleissä on toki tapahtunut merkittävää ja oikeansuuntaista kehitystä, mutta pitkä on vielä
matka lähellekään Jaappanin poikien taitoa saattaa tuote kuluttajakuntoon ja nostaa "keskimääräisyys"
toiminnallisen laadun osalta huippuunsa.
Tuo ylläoleva ei ole mikään varsinainen moite, pikemminkin toteamus.
Merkillepantavaa on myös noissa "Itävallan ja Itskujen" perinteissä se, että
laite on lastattu täyteen eri tavoin hyvinkin laadukkaita osia ja komponentteja......
mutta kaiken lopputulema.... kuluttajalle ostettavissa oleva, luotettava, varma ja kestävä mopo.....
Sen tuottamisen kulttuuri on edelleen kunnioitettavasta yrityksestä huolimatta hieman hakusessa.