Ohjeita vasta-alkajille

[MattiR]

OHJEITA tuolla, jotka ovat erittäin hyviä kaikille
muille paitsi vetomiehille, jotka jo kaiken osaavat.

<span style='font-size:12pt;line-height:100%'><span style='color:blue'>S U O S I T T E L E N</span></span>

 Rock .. Hyvä perusmeininki ..

 

[marza]

En jaksa aloittaa uutta topiccia, tämä sopii aloittelijastooriksi...

Eilen seurasin yhden autokoululaisen ajoa, satuttiin samaan risteykseen. Koulukas oli kääntymässä oikealle, minä siellä odottelin muutaman auton takana vuoroani. Koulun auto oli tietenkin koulukkaan perässä. Liikenne oli tiuhaa, aika pieneen, muttei mahdottomaan väliin piti koettaa vaan mennä. Muuten ei olisi ikinä päässyt. Koulukas sammutti pyöränsä kolme kertaa siihen risteykseen, joka kerta about hana auki ja kytkintä ylös, liian nopeasti. Ja kuinkas siinä käy; pyörä nytkähtää eteenpäin, kauhea tasapainoilu että saa sen 125:n pidettyä pystyssä. Näin kaukaa, että koulukas tutisi kuin haavanlehti ja oli aivan paniikissa. Neljännellä kerralla homma onnistui jotenkin, mutta luin kyllä mielessäni kaikki siunaat ja varjelet, että koulukas selviäisi opintieltään onnellisesti ja senkin jälkeen olisi koko tukko suojelijoita perähän kattomassa. Kyllä autokoulun opettajana en olisi lähtenyt vielä _vilkkaan_ lähiöliikenteen sekaan tuollaisella perustaidottomuudella...

Miten ehtii seuraamaan liikennettä, jos joka kerta pitää miettiä miten teknisesti liikkeellelähtö tapahtuu?

 

[MattiR]

Itse asiassa tuota minäkin useasti arvuuttelen. En siis omalta
kohdaltani, mutta pohtiessani ihan oikeiden aloittelijoiden
puuhasteluja. Näillä .ORG:in palstoilla ihan kaikki on
sytymästään valmiita kilvanajajia. Ainakin mikäli puheisiin on
uskominen ja miksipä ei olisi. TIEDÄN VARMASTI, että on
olemassa sellaisia, jotka ihan oikeasti aloittelevat ja heitä
kohtaan on sitten ymmärtämättömien osalta sanatonta
painostusta. Letkojen mukana pitäisi pysyä jne vaikka
korostetaan kaiken aikaa, että jokainen ajaa omaa ajoaan,
kuten tietenkin ajaakin.

Itse olen ajellut .ORG:in ajoissa takavuosina PALJON ihan
viimeisenä ja olen viihtynyt erittäin hyvin siellä. Meno on
rauhallista ja ehtii hyvin nauttiakin siitä ajamisesta. Ei tarvi
kaiken aikaa miettiä, että miten jostain mutkasta pääsee vielä
lujempaa. Vasta-alkajien pitäisi ajella paljon ja kiireettömästi.
Totutella vaihteisiin, kytkimiin, jarruttamisiin ja vastaohjauksiin,
katseen käyttöön ja ihan kaikkeen rauhassa. Joillain on
olleet mopot ikäänkuin alkuopetteluvälineinä, mutta ei varmaan
ihan kaikilla. Sellaiset, jotka aloittavat todella alusta, koko
homma on uutta.

Tuolla aiemmin, jossain muussa yhteydessä oli kommentteja,
että vasta-alkajan pitäisi osata sitä ja tätä. Kyllä minä
kovasti hämmästelen, että pitäisikö todella. Jos ne osaisivat
niin eväthän ne enää olisi vasta-alkajia. Ajokoulussa ei
aivan taatusti opi kaikkia asioita ja kortti on vain lupa
jatkaa harjoittelua ominpäin. Jotenkin mp-porukoissa kaiken
aikaa korostuu kovaa ajaminen varsinaisen opettelun sijaan.
Joku ajatuksellinen moka tuossa on. En ehkä osaa tässä sitä
hioenosti julki tuoda, mutta muutenhan en tätä kirjoittaisi.

Sanokaapa ihan käsi sydämellä, että mitä pitää ajatella
sellaisistakin kommenteista, kun "MP:llä ei vain voi ajaa
hitaasti." tai kuten lehtien otsikoista on luettavissa, että
"Poliisi otti kiini, kun ajoi yli 200km/h." Voi hyvät ihmiset
sentään, eivät KAIKKI ole läheskään tuommoisten asioiden
vuoksi itselleen pyörää hankkineet. Uskovaa huviksenne, että
mp:llä voi ihan oikeasti ajaa hiljaisestikin ja sillä pääsee
reilusti alle 200km/h. Tuossa vain muutama esimerkki.

Minusta ajolenkeille pitää uskaltaa tulla olipa kuski miten
uusi ja/tai hidas hyvänsä. Kenenkään ei pitäisi tuntea oloaan
epämukavaksi näin hyvän harrastuksen parissa. Ihan KAIKKI
kyllä oppivat, kunhan annetaan ihan oikea mahdollisuus ja
tuki. Vain tekemällä voi oppia.

 

[kivipaa]

En jaksa aloittaa uutta topiccia, tämä sopii aloittelijastooriksi...

Eilen seurasin yhten autokoululaisen ajoa, satuttiin samaan risteykseen. Koulukas oli kääntymässä oikealle, minä siellä odottelin muutaman auton takan vuoroani. Koulun auto oli tietenkin koulukkaa perässä. Liikenne oli tiuhaa, aika pieneen, muttei mahdottomaan väliin piti koettaa vaan mennä. Muuten ei olisi ikinä päässyt. Koulukas sammutti pyöränsä kolme kertaa siihen risteykseen, joka kerta about hana auki ja kytkintä ylös, liian nopeasti. Ja kuinkas siinä käy; pyörä nytkähtää eteenpäin, kauhea tasapainoilu, että saa sen 125:n pidettyä pystyssä. Näin kaukaa, että koulukas tutisi kuin haavanlehti ja oli aivan paniikissa. Neljännellä kerralla homma onnistui jotenkin, mutta luin kyllä mielessäni kaikki siunaat ja varjelet, että koulukas selviäisi opintieltään onnellisesti ja senkin jälkeen olisi koko tukko suojelijoita perähän kattomassa. Kyllä autokoulun opettajana en olisi lähtenyt vielä _vilkkaan_ lähiöliikenteen sekaan tuollaisella perustaidottomuudella...

Miten ehtii seuraamaan liikennettä, jos joka kerta pitää miettiä miten teknisesti liikkeellelähtö tapahtuu?

Valitettavasti monen autokoulun osalta myös pyörien teknisessä kunnossa on paljonkin sanomisen varaa. Viime kesänä kun tuttuni ajoi mp-kortin ja ilman mitään, ei edes mopon, aikaisempaa kokemusta oli opettelu aloitettava aivan alusta. Autokoulun laitteet olivat suorastaan surkeassa kunnossa. Kytkin oli aivan loppu ja vaihteisto samaten. Ei ole helppoa alkaa opettelemaan jos kytkin luistaa ja vaihde menee välivapaalle joka kerta kun vaihtaa. Onhan se nyt tietenkin ymmärrettävää että nuo kuluvat normaalia nopeammin kun jokainen niitä luistattaa ja epävarmasti sitä vaihdepoljinta renaa, mutta pitäisi sitten myös huoltaa hieman useammin. Ja toinen mikä oli aivan uskomatonta, koko opetus tuntui perustuvan sen pujottelu radan läpäisemiseen. Jos olisi käytetty edes puolet siitä ajo määrästä oikeasti tärkeiden asioiden opettamiseen niin asiassa olisi hieman enemmän järkeä. Mitä hiton hyötyä siitä kenellekään on että osaa kääntää sen pyörän aivan tanko tapissa ympäri? Jos oikeasti tarvitsee tehdä upari tiukassa paikassa niin en ainakaan itse omaa pyörääni ala riskeeraamaan tuollaisella käännöksellä. Ja suurin osa kyykkypyöristä ei edes käänny normaalin kadun leveydellä uparia. Myös teoria opetus tuntui keskittyvän kaikkitietävän opettajan omien tai tuttavien kokemuksiin ja olipa mukana myös varustemarkkinointia, opettajan tuttava kun sattui myymään tiettyä kypärä merkkiä... Oli sitten luonnollisesti se paras ja ainoa mikä kannattaa ostaa. Liikenne sääntöjen, tapojen ja kulttuurin opettamiseen käytettiin vain osa tuntien ajasta. Käsittääkseni ei kuulu autokoulun teoriatunteihin se että mitä joku on tehnyt jollain reissullaan. Tietenkin esimerkkejä voi käyttää tukemaan esim. liikenne sääntöjen tulkinnassa, mutta näissä oli vain harvoin kyse mistään sellaisesta. Enemmänkin se oli jonkin laista kehua ja itse korostusta.
Onnea ja sitkeyttä opetteluun kaikille tuleville motoristeille. Kyllä se sitkeys palkitaan, uskokaa pois.

 

[Pandemia]

Meitsi ainakin tunnustaa olevansa ihan untuvikko vasta n.800km takana sateessa ja auringon paisteessa.

Hankalimmiksi paikoiksi olen havainnut lähdöt ja nopeat pysähdykset.(varsinkin kaksi päällä)Sekä hitaat käännökset,tuppaa hieman tärisemään paikat kun jännittää "turhaan".

Suoraanhan lähes kaikki osaavat ajaa kovempaa.

Eiköhän se tuosta kun tulee lisää kokemusta

 

[Moritz]

Eihän kukaan ole seppä syntyessään. Varmasti suurin osa meistä on ollut helvetinmoisessa jännitystilassa kun ajokoulua on käyty. Itse ainakin myönnän, että silloin 16-vuotiaana vaikka oli mopoja ja crosseja takana niin silti jänskätti niin maan perkeleesti kun liikenteeseen piti lähteä sillä piikinpaskalla ajamaan... Sama autokoulussa. Jos auto oli sammuakseen niin se sammui (ja tottakai keskelle risteystä ja ruuhka-aikana)

 

[TinBa]

Heh, muistanpa kanssa omalta kohdaltani ensimmäisen kosketuksen kevariin autokoulussa. Opettaja kysyi, olenko koskaan ajanut ennen kevaria tai mp:tä, johon vastasin kieltävästi. Opettaja sitten käski ajaa siinä suhteellisen pienellä parkkipaikalla kaksi kierrosta ympäri että oppii jarrut ja kytkimen jotenkuten. Siitä sitten sen jälkeen lähdettiin keskustasta ajelemaan.

Ei muuten tuntunut kovin kivalta - jännitti ihan riittävästi.

Mutta siitä se sitten lähtee, turha epäillä ettei oppisi. [Sarkasmi]Nykyisin välillä tuntee itsensä mutkateillä aikamoiseksi Valentino Rossiksi.

[Sarkasmi]

 

[Poko]

Meitsi ainakin tunnustaa olevansa ihan untuvikko vasta n.800km takana sateessa ja auringon paisteessa.

Hankalimmiksi paikoiksi olen havainnut lähdöt ja nopeat pysähdykset.(varsinkin kaksi päällä)Sekä hitaat käännökset,tuppaa hieman tärisemään paikat kun jännittää "turhaan".

Suoraanhan lähes kaikki osaavat ajaa kovempaa.

Eiköhän se tuosta kun tulee lisää kokemusta

Joo mullakin pysähdykset alkanu nykyää tekee tiukkaa. Pumput vuotaa-> öljy valuu putkia pitkin jarrupaloille -> Jarruteho on melko perseestä. Mutta P****le pyörä oli kuukauden huollossa nii nyt ei sitä aleta remppaamaa ennenkö on ajeltu jonku verran, ehkä talvel sit.

 

[C-A-D]

Itse asiassa tuota minäkin useasti arvuuttelen. En siis omalta
kohdaltani, mutta pohtiessani ihan oikeiden aloittelijoiden
puuhasteluja. Näillä .ORG:in palstoilla ihan kaikki on
sytymästään valmiita kilvanajajia. Ainakin mikäli puheisiin on
uskominen ja miksipä ei olisi. TIEDÄN VARMASTI, että on
olemassa sellaisia, jotka ihan oikeasti aloittelevat ja heitä
kohtaan on sitten ymmärtämättömien osalta sanatonta
painostusta. Letkojen mukana pitäisi pysyä jne vaikka
korostetaan kaiken aikaa, että jokainen ajaa omaa ajoaan,
kuten tietenkin ajaakin.

Itse olen ajellut .ORG:in ajoissa takavuosina PALJON ihan
viimeisenä ja olen viihtynyt erittäin hyvin siellä. Meno on
rauhallista ja ehtii hyvin nauttiakin siitä ajamisesta. Ei tarvi
kaiken aikaa miettiä, että miten jostain mutkasta pääsee vielä
lujempaa. Vasta-alkajien pitäisi ajella paljon ja kiireettömästi.
Totutella vaihteisiin, kytkimiin, jarruttamisiin ja vastaohjauksiin,
katseen käyttöön ja ihan kaikkeen rauhassa. Joillain on
olleet mopot ikäänkuin alkuopetteluvälineinä, mutta ei varmaan
ihan kaikilla. Sellaiset, jotka aloittavat todella alusta, koko
homma on uutta.

Tuolla aiemmin, jossain muussa yhteydessä oli kommentteja,
että vasta-alkajan pitäisi osata sitä ja tätä. Kyllä minä
kovasti hämmästelen, että pitäisikö todella. Jos ne osaisivat
niin eväthän ne enää olisi vasta-alkajia. Ajokoulussa ei
aivan taatusti opi kaikkia asioita ja kortti on vain lupa
jatkaa harjoittelua ominpäin. Jotenkin mp-porukoissa kaiken
aikaa korostuu kovaa ajaminen varsinaisen opettelun sijaan.
Joku ajatuksellinen moka tuossa on. En ehkä osaa tässä sitä
hioenosti julki tuoda, mutta muutenhan en tätä kirjoittaisi.

Sanokaapa ihan käsi sydämellä, että mitä pitää ajatella
sellaisistakin kommenteista, kun "MP:llä ei vain voi ajaa
hitaasti." tai kuten lehtien otsikoista on luettavissa, että
"Poliisi otti kiini, kun ajoi yli 200km/h." Voi hyvät ihmiset
sentään, eivät KAIKKI ole läheskään tuommoisten asioiden
vuoksi itselleen pyörää hankkineet. Uskovaa huviksenne, että
mp:llä voi ihan oikeasti ajaa hiljaisestikin ja sillä pääsee
reilusti alle 200km/h. Tuossa vain muutama esimerkki.

Minusta ajolenkeille pitää uskaltaa tulla olipa kuski miten
uusi ja/tai hidas hyvänsä. Kenenkään ei pitäisi tuntea oloaan
epämukavaksi näin hyvän harrastuksen parissa. Ihan KAIKKI
kyllä oppivat, kunhan annetaan ihan oikea mahdollisuus ja
tuki. Vain tekemällä voi oppia.

ASIAA!

Muuten: Ryhmässä ajo on harvoin hyvä paikka opetella ja totutella. Jos ei ole kivitalon kokoinen itsertunto, tulee pakostakin verranneeksi omaa ajotaitoaa toisten kuviteltuun. Syntyy paine vetää samaa vauhtia mutkiin - tuntui mukavalta tai ei. Riski omien taitojen ylittämiseen kasvaa selvästi. Ja eihän tuo oikeasti ole edes kivaa. Kainalot hiessä, yrittää pysyä muiden kyydissä ja olla hidastamatta takana tulevien menoa. Jonon viimeisenäkin ajavalta vaaditaan kohtuullista itsetuntoa. Kun tulet siihen risteykseen, johon muut ovat pysähtyneet odottamaan sinua ja parhaat sytyttävät jo toista tupakkia saattaa tuo hyvinkin vetää posket punaan....

 

[Taika]

Mä voin ainakin myöntää heti kärkeen etten varmasti ajele yhtään kovempaa kuin mihin omat taidot antavat periksi. Ajoittain jopa hiljempaakin... Ja mun itsetunto ei kärsi tästä yhtään, itsesuojeluvaisto sen sijaan on hyvinkin korkea.
Ajokokemusta kun ei ole vielä hirveän paljoa ja korttikin tuli viimeisillä syksyn keleillä niin jäi tuo ajaminen sitten tälle kesälle kun pyöränkin sain hommattua.

Pari kertaa olen uskaltautunut ajoreissuille mukaan ja jättäydyin ihan vapaaehtoisesti sinne letkan perille ja saavuin varmasti vasta sen tupakin mittaisen tauon jälkeen "kokoamispaikalle". Sori vaan kaikille, jotka mua joutuivat odottelemaan  

Muille aloittelijoille sanoisin kyllä, että ajakaa sitä omaa vauhtianne vaikka muut katoaisivatkin horisonttiin. Yliyrittäminen kostautuu vähintäänkin sydämentykytyksenä kun ei tiedä mihin se mutka sitten loppujenlopuksi kääntyykään (ja tuleeko sieltä auto keskellä tietä, kun "ei sieltä ennenkään ole ketään vastaan tullut").

Ryhmäajeluissa ehkä vaikeinta on se, ettei koskaan tiedä minkä tasoista porukkaa ajamassa on. Mukavinta on ajella semmoisessa porukassa, missä aloittelijakin otetaan huomioon ja jos nyt ei vauhtia ihan hänen tasolleen pudoteta, niin odotellaan sit vaikka se tupakinmittainen...

Ajamaan oppii vain ajamalla, MattiR:n linkissä oli paljon ajateltavaa ja se saatu kortti on toisille itsestäänselvyys kun on mopoa/kevaria/jne ajanut jo ikänsä. Toisille se on lupa harjoitella lisää ihan itsekseen ja se myös heille sallittakoon.

 

[sähköorava]

Joo-o. Ryhmässä melkein fiksuinta olisi mennä niin, että ensimmäisenä on se taidottomin. Sikäli kun vaan on mahdollista, siis. Yleensä pienemmissä jengeissä, joissa kaikki tuntevat toisensa, tämä onnistuu. Eri asia on sitten kokeneempien asenteet.

Muistan kyllä ne kerrat, kun olen taitellut Pan Europeania CBR:n perässä... Vaikkei mistään aloittelusta ollut kyse, niin kuitenkin tuollaisen pahimman luokan matkalehmän tuominen sportin perässä ei ollut ihan kevyttä touhua. Joutui suoraan sanoen tekemään töitä... Vähän sama tekeminen on vasta pyörään totuttelevalla, kun jonon ensimmäinen päästelee "pellemiljoonaa" ja perässä pitäisi yrittää pysyä.

Sepoksi kastetaan, ei synnytä.

 

[C-A-D]

Joo-o. Ryhmässä melkein fiksuinta olisi mennä niin, että ensimmäisenä on se taidottomin.

180 astetta eri mieltä. Tuossa syntyy kyllä sille kokemattomalle vetäjälle melkoiset paineet.

 

[Tuna]

Joo-o. Ryhmässä melkein fiksuinta olisi mennä niin, että ensimmäisenä on se taidottomin.

180 astetta eri mieltä. Tuossa syntyy kyllä sille kokemattomalle vetäjälle melkoiset paineet.

Samaa mieltä. Ryhmän perällä on mukavampi ajella kuin ensimmäisenä jos tuntuu siltä että koko muu porukka huohottaa niskaan. Kyllä ne nopeammat voi sitten odotella tupakin mittaisen tauon, jos rakoa alkaa syntymään.

 

[zuha]

joo kyllä se ajotaito kehittyy pikkuhiljaa. Yksi vaikeimpia juttuja mitä olen huomannut on nopea U -käännös... Siis silleen kuin sen saa nopeasti tehtyä eli pyörää reilusti kallistaen ja sitten hanaa kun alkaa kaatumaan. Poliisit tota treenaa mutta niillä on vehkeet millä ei ole väliks vaikka kolistelisi vähän asfalttia.
Bussikuskityylin osasin jo heti ensi metreillä mutta ei ole kovin kätevää kaupungissa tai taajamissa...

 

[MattiR]

Joo-o. Ryhmässä melkein fiksuinta olisi mennä niin, että ensimmäisenä on se taidottomin.

180 astetta eri mieltä. Tuossa syntyy kyllä sille kokemattomalle vetäjälle melkoiset paineet.

Eipäs.

Ainoa oikea ja alkuperäinen ™ tapa on siten, että
ekana menee se, joka tietää minne mennään ja sitten heti
seuraavina hitaimmat ja sitten muut. Tuon ohjeen voitte tarkistaa
ihan mistä tahansa. Ensimmäisen kerran tuosta muistan poiketun
näissä .ORG:n ajoissa. Jos aivan todella viimeisen päälle mietitään
mitä huonoa on .ORG:n ajojärjestyksessä, niin ne hitaimmat, jotka
saattavat olla niitä kokemattomimpia ja joiden voimat jopa
jännittämisen puolesta saattavat lopahtaa ensimmäisinä, jätetään
jonon hännille yksiksensä rimpuilemaan ja hikoilemaan eivätkä he,
joille ihan eniten tauot kuuluisivat, pääse yhtään huilimaan. Saattaa
kaiken kukkuraksi käydä vielä vahingossa tietenkin, että kokematon
suistuu vaikka pikkaisen ojaan, ei välttämättä satuta, mutta ei saa
omin nokkinensa pyörää takaisin tielle. Oikeasti olisi hyvä, kun
nämä kaiken osaavat elvikset tulisivat perässä ja niidenkin
keuhkosyövät jäisi hommaamatta. Tällä tavalla vauhti ei
myöskään nouse liiaksi ja haitariliikkeen kertaava vaikutus jää
pienemmäksi.

No jos ajettaisiin niin, että kokeneet perässä, niin kokeneita ei
sitten kiinnosta. Tuo vain kertoo, että letkoja pitää olla useita
erilaisia. Kokonaan nopeita jne ja niitä, joissa tykätään fiilistellä
kaikessa rauhassa. Itse asiassa noinhan tuon pitäisi alun perinkin
olla. Lisäksi ovat pitäneet letkan ehdottomana maksimikokona
noin 30 pyörää. KUN ajellaan taajamissa, joissa on valoja ja
muuta liikennettä, niin pitkät jonot katkeilevat pahasti taatusti ja
katkeilee ne helposti muutenkin, kun tulee erilaisia autojen
ohittamisia ja muita juttuja. Kokematon ei välttämättä pääse
ikinä jostain autosta ohitse ja pitäisikö muka ikinä edes välttämättä
päästäkään. Ohittamisestakaan ei pitäisi luoda mitään eriyisiä
paineita .. ei ohittamisesta mitään pokaalia kuitenkaan saa.
Juu .. tiedän ihan hyvin, että jossain edessäpäin näkyvä auto
on vetomiehille heti haaste ja siitä on pakko päästä ohi HETI,
mutta voitteko edes kuvitella, että ihan kaikille se ei kuitenkaan
ole mikään haaste.

Mutta joo .. en ole yrittämässä muuttaa näitä .ORG:n nykyisiä
käytäntöjä. Pääasia olisi, että ehjänä päästäisiin sinne minne
ikinä sitten ollaankaan menossa.

 

[C-A-D]

Kaikilla vaihtoehdoilla on puolensa. Lisäksi pitäisi oikeasti tuntea "aloittelijan" luonne, jotta tietäisi onko tuo parempi pistää kärkeen vai perään.

JUURI TUOSTA SYYSTÄ AJAN KÄYTÄNNÖSSÄ AINA YKSIN. Ainoa huomioitava olen minä itse. Ajan siten kuin hyvältä tuntuu - ilman että minun tarvitsee ajatella ketään muuta perässä tulevaa tai edellä ajavaa. Voin ajella juuri niin hiljaa tai "kovaa" kuin itseäni huvittaa ja ympäristö, nopeusrajoitukset, ajotaito ja jossain tilanteissa uskallus antaa myöten.

 

[(poistettu tili)]

Kaikilla vaihtoehdoilla on puolensa. Lisäksi pitäisi oikeasti tuntea "aloittelijan" luonne, jotta tietäisi onko tuo parempi pistää kärkeen vai perään.

JUURI TUOSTA SYYSTÄ AJAN KÄYTÄNNÖSSÄ AINA YKSIN. Ainoa huomioitava olen minä itse. Ajan siten kuin hyvältä tuntuu - ilman että minun tarvitsee ajatella ketään muuta perässä tulevaa tai edellä ajavaa. Voin ajella juuri niin hiljaa tai "kovaa" kuin itseäni huvittaa ja ympäristö, nopeusrajoitukset, ajotaito ja jossain tilanteissa uskallus antaa myöten.

Terve, sepoksi syntynyt.

Samaa ajatusta. Vaikka ajelen mä ton juniorin kanssa, annan sen nopeempana mennä edellä. Enkä useimmiten yritä seurailla, kyllä se jossain odottaa. Minä ajelen just sellaista nopeutta kun musta tuntuu kivalta. Eikä minusta tunnu kivalta kun nopeampi huohottaa takana.

Pitkä letka- ajo? Missä pointti? Armeijassa oli fillarijotokset, en tykänny.

 

[Eki-]

[Sarkasmi]Nykyisin välillä tuntee itsensä mutkateillä aikamoiseksi Valentino Rossiksi.

[Sarkasmi]

Kuuluisia viimeisiä sanoja - ko ?

 

[Pandemia]

joo kyllä se ajotaito kehittyy pikkuhiljaa.
Bussikuskityylin osasin jo heti ensi metreillä mutta ei ole kovin kätevää kaupungissa tai taajamissa...

Mitäs sää tarkotat
Mulla on pannari ja oon bussikuski.....

 

[Hannu59]

Pitkä letka- ajo? Missä pointti? Armeijassa oli fillarijotokset, en tykänny.

Ei siinä kaikille pointtia olekaan, eikä se pointti taida oikein kenellekään olla moottoripyörän ohjaamisen haaste.

Ryhmässä tulee silti ajeltua tuhansia kilometrejä kesässä ja minulle ryhmäajon viehätys on kaverien kanssa moottoripyörällä liikkeellä oleminen ja kivoihin paikkoihin tutustuminen.

Me saamme jopa 5 pyörää mahtumaan kilometrin matkalle, eli vaikka ryhmässä mennään niin ajamisen kannalta jokainen ajaa omaa ajoaan.