-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Nytkö loppui vanhojen pyörien kauppa
- Keskustelun aloittaja ted
- Aloituspäivä
Kotarikuski
Betatestaaja
XX-xenon sanoi:kai nyt sen verran kavereista urheiluhenkeä löytyy, että yhden pyörän nostaa sisälle..
Näinkö?
Olen ollut huomaavinani, jotta 2000-alun ruiskusporttien hinnat ovat lakanneet putoilemasta tai jopa nousseet viimeisen vuoden aikana. Lisäksi nettimotossa myytävien määrä on laskenut aika selvästi.
Koskakohan nämä 2002-2006 pyörät joutuvat siihen luokkaan, ettei kukaan niitä halua ja yritellään myydä tonnilla tai parilla hyväkuntoisiakin yksilöitä...
Koskakohan nämä 2002-2006 pyörät joutuvat siihen luokkaan, ettei kukaan niitä halua ja yritellään myydä tonnilla tai parilla hyväkuntoisiakin yksilöitä...
Itse vaihdoin liikkeeseen -91 FZR 1000 ja CRF 250x:n päikseen yhteen -00 Africa Twiniin.
Noita vaihdokkeja oli aika hankala myydä erikseen ja todennäköisesti olisi joutunut myymään alle twinin kauppahinnan ~5 000 €. Näyttäisi aika hyvin nämä pitävän arvonsa ja helppo kaupata eteenpäin, kun kysyntää on enemmän kun näistä luopumaan suostuvia
Noita vaihdokkeja oli aika hankala myydä erikseen ja todennäköisesti olisi joutunut myymään alle twinin kauppahinnan ~5 000 €. Näyttäisi aika hyvin nämä pitävän arvonsa ja helppo kaupata eteenpäin, kun kysyntää on enemmän kun näistä luopumaan suostuvia
Tuossa jo joku kirjoittikin että kaikelle löytyy ostaja jos hinta on oikea mutta jos miettii mitä muut pyytää, paljon renkaat maksaa, mitä viimeisestä huollosta maksoi tms niin saattaa jäädä myymättä.
Asun Virossa ja täällä on kohtuullisen paljon muutaman tonnin prätkiä myynnissä. Useasti vain huoltamatta, itse huollettuja, kolaroiduista tehtyjä tms ja viimeisen vuoden aikana olen ostanut pari hyvää, tai ainakin omasta mielestä hyvää, pyörää näkemättä Ruotsista. Molemmat olen myynyt Suomeen ja olenkin ihmetellyt miksi?
Ihan vastaavia fillareita ja suunnilleen samoilla hinnoilla (kun laskee ne kaikki kulut ja mahd. ostaa syksyllä) olisi saanut Suomestakin. Helmikuussa meni bemari ja aloin taas etsiä fillaria tilalle, Suomessa oli useitakin hyviä vaihtoehtoja mutta muutaman puhelinsoiton jälkeen aloin suuntaamaan katseeni uuteen tai melkein uuteen prätkään paikallisilla markkinoilla.
Puhelinkeskustelujen perusteella jäi sellainen kuva että "se on tuolla takavarastossa näin talvella, en nyt muista tarkkaan enkä jaksa lähteä katsomaan", "on se joskus vaihdettu, en muista milloin", "kerron hinnan kun tulet tänne" jne jne.
Ja olen siis ihan Suomalainen eli sen kielenkään ei pitäisi olla ongelma.
Ei huvita lähteä peräkärry perässä katsomaan muutaman tonnin fillaria Virosta Ylivieskaan jos ei saa kunnollisia kuvia, infoja tai tiukkaa hintaa.
Se sopivan hintainen tuhat km ajettu prätkä kumminkin löytyi kevääksi paikalliselta toimijalta ja oli valmiiksi Viron kilvissäkin.
Jotenkin itselle on jäänyt kuva että moni noista 2-3 tonnin pätkistä on myynnissä tyyliin että jos joku tuon sattuu maksamaan, niin saa viedä eli ei kumminkaan oikeasti myynnissä. Ne sitten jotka yrittävät myydä aikuisten oikeasti prätkäänsä, seuraavat niiden hintatasoa ja lopputulema on aivan liian korkea hintataso.
Asun Virossa ja täällä on kohtuullisen paljon muutaman tonnin prätkiä myynnissä. Useasti vain huoltamatta, itse huollettuja, kolaroiduista tehtyjä tms ja viimeisen vuoden aikana olen ostanut pari hyvää, tai ainakin omasta mielestä hyvää, pyörää näkemättä Ruotsista. Molemmat olen myynyt Suomeen ja olenkin ihmetellyt miksi?
Ihan vastaavia fillareita ja suunnilleen samoilla hinnoilla (kun laskee ne kaikki kulut ja mahd. ostaa syksyllä) olisi saanut Suomestakin. Helmikuussa meni bemari ja aloin taas etsiä fillaria tilalle, Suomessa oli useitakin hyviä vaihtoehtoja mutta muutaman puhelinsoiton jälkeen aloin suuntaamaan katseeni uuteen tai melkein uuteen prätkään paikallisilla markkinoilla.
Puhelinkeskustelujen perusteella jäi sellainen kuva että "se on tuolla takavarastossa näin talvella, en nyt muista tarkkaan enkä jaksa lähteä katsomaan", "on se joskus vaihdettu, en muista milloin", "kerron hinnan kun tulet tänne" jne jne.
Ja olen siis ihan Suomalainen eli sen kielenkään ei pitäisi olla ongelma.
Ei huvita lähteä peräkärry perässä katsomaan muutaman tonnin fillaria Virosta Ylivieskaan jos ei saa kunnollisia kuvia, infoja tai tiukkaa hintaa.
Se sopivan hintainen tuhat km ajettu prätkä kumminkin löytyi kevääksi paikalliselta toimijalta ja oli valmiiksi Viron kilvissäkin.
Jotenkin itselle on jäänyt kuva että moni noista 2-3 tonnin pätkistä on myynnissä tyyliin että jos joku tuon sattuu maksamaan, niin saa viedä eli ei kumminkaan oikeasti myynnissä. Ne sitten jotka yrittävät myydä aikuisten oikeasti prätkäänsä, seuraavat niiden hintatasoa ja lopputulema on aivan liian korkea hintataso.
Yleensä noissa vanhoissa on kyllä muistohinta mukana, ostin kyllä vanhan ritsan toisen vanhan ritsan kaveriksi kun hinta oli kohillaan.
Tiedän etten voi myydä oikeasti vanhempaa ritsaani toivomaani hintaan koska varaosia on paljon ja se on kuitenkin melko harvinainen suomessa(yzf 750 r).
Tiedän etten voi myydä oikeasti vanhempaa ritsaani toivomaani hintaan koska varaosia on paljon ja se on kuitenkin melko harvinainen suomessa(yzf 750 r).
Itse olen aikalailla käytettyjen ajoneuvojen myymisen yksityiselle lopettanut. Hinnassa ehkä karvan verran häviää kun tekee kauppoja alan liikkeissä, mutta välttyy siltä juupas/eipäs/tarjoan puolet pyynnistä/eiku jos vaimolta lupa/jouduin sairaalaan/ghostaamiset ymsyms höpöhöpöltä.
Yllättävää kyllä hieman sama ilmiö esiintyy myös yksityisellä myyjäosapuolella. Vaikka kuinka olet ostohousut jalassa, tuntuu joskus että tavaran ostaminen on työn ja tuskan takana. Tai sitten mulla vaan on ultimaattisen huono tuuri.
Ei vaan aika eikä hermo riitä siihen soutamiseen ja huopaamiseen mitä jotkut kaupankäynniksi kutsuvat.
Olen itse enemmän suoran toiminnan ihmisiä, kättä taskuun ja nimet paperiin.
Ja ei, en työskentele ko. kaupan alalla, eli ei ole oma lehmä ojassa.
Yllättävää kyllä hieman sama ilmiö esiintyy myös yksityisellä myyjäosapuolella. Vaikka kuinka olet ostohousut jalassa, tuntuu joskus että tavaran ostaminen on työn ja tuskan takana. Tai sitten mulla vaan on ultimaattisen huono tuuri.
Ei vaan aika eikä hermo riitä siihen soutamiseen ja huopaamiseen mitä jotkut kaupankäynniksi kutsuvat.
Olen itse enemmän suoran toiminnan ihmisiä, kättä taskuun ja nimet paperiin.
Ja ei, en työskentele ko. kaupan alalla, eli ei ole oma lehmä ojassa.
Yllä mainittiin myyjän laiskuudesta myyntiin. Esim. myin keväällä kilvettömän enskan. Otin selkeät kuvat josta näkyy esim pulttien kunto tms yksityiskohdat. Lisäksi kun jaksaa vastailla asiallisesti niihin kyselyihin niin lopulta se kantaa hedelmää. Ostaja kehui että oli selkeät kuvat joilla pystyi todentamaan kunnon ja vertailemaan pariin mitä kävi katsomassa. Samoin kuin jaksoin vastailla sille useisiin viesteihin mitä laittoi. Oli työläs myynti mutta sain mitä pyysin, joten mulle se oli ok.
Tällaisina hankalina myyntiaikoina on myyjän pakko panostaa ja tehdä töitä myynnin eteen, usein näkee just noita ilmoituksia tyyliin suttuinen kuva likaisen kännykameran läpi ja puutteelliset/ylimalkaiset tiedot, niin ei kannata odotella ostajia jonoksi asti.
Tällaisina hankalina myyntiaikoina on myyjän pakko panostaa ja tehdä töitä myynnin eteen, usein näkee just noita ilmoituksia tyyliin suttuinen kuva likaisen kännykameran läpi ja puutteelliset/ylimalkaiset tiedot, niin ei kannata odotella ostajia jonoksi asti.
Jos "tonnin" vehjettä myydään, mihin tarvitaan uudet renkaat, ketju+rattaat ja pari "pikkuvikaa" ja pienet kosmeettiset naarmut, niin sehän on parin-kolmen tonnin peli ajokunnossa.
Joten mikä on oikeasti käytetyn vehkeen hinta...?
Toisaalta siihen kolmen tonnin vehkeeseen pitää myös yleensä tehdä remonttia.
Itse ostin ehjän, siistin ja ajokuntoisen rätkän, joka maksoi 2600€.
Kun ajoin sillä eka kerran, niin hintalapussa oli +1500€, mutta kun Italialainen rätkä
Joten mikä on oikeasti käytetyn vehkeen hinta...?
Toisaalta siihen kolmen tonnin vehkeeseen pitää myös yleensä tehdä remonttia.
Itse ostin ehjän, siistin ja ajokuntoisen rätkän, joka maksoi 2600€.
Kun ajoin sillä eka kerran, niin hintalapussa oli +1500€, mutta kun Italialainen rätkä
Samaa linjaa sitä on itselläkin. Ei vaan tuo oma hermo kestä myyjänä sitä jaakailua mitä "ostajien" kohdalta tänä päivänä saa kokea. Tosin sitä ihan samaa tuubaa sitä saa vaihdokistaan kuunnella liikkeenkin kanssa, kuinka se ostaessa myyjän suuresti kehuma mopon lisävaruste onkin muuttunut ostajia karkoittavaksi esteeksi, jne, millä keinolla ikinä vaan saadaankaan sitä vaihdokista tarjottua hintaa alaspäin. Alan ammattilaisiahan he ovat ja osaavat kyllä nuo kikat sen oman katteensa turvaamiseksituomaz-z1000 sanoi:
Saas vaan nähdä jos/kun se seuraava mopon vaihto tulee, millaisia vaihtoarvoja tuolle nykyiselle kauppiaat tarjoavatten, vaiko kenties ollaan jo koko kaupan ulkopuolella niin pahasti ettei kelpaa vaihdokkina edes bränikkään fillariin
Liekö mp-kauppiaille kehittynyt vastaavaa mitä autokaupassa on jo ihan arkipäivää ollut vuosikausia että liike joka myy bränikkää lasipalatsistaan ulos, ottaa about minkä tahansa ruoskan sisään kyllä vaihdokkina, mutta se menee sitten ns. nippuun ja siirretään köntän mukana jonkun vaatimattomamman verkkoaita-kauppiaan riesaksi
Minulla oli alun toistakymmentä vuotta Suzuki GR650 -84, välillä pari vuotta tallissa, välillä vähän ajossakin. Kilometrejä oli kertynyt noin 40000.
Tuli uudempi pyörä vaihdossa kun myin autoa ja päätin myydä GR:n.
Eräs perjantai-ilta laitoin Nettimotoon hintapyyntinä 2100€, seuraavana päivänä tuli ostaja ja ajoi pois.
Ei oikeastaan tingannutkaan hinnasta, mutta pudotin 50€ kun oli niin helpot kaupat.
Sama kuin autoissa; asiallinen ilmoitus, hyvät kuvat, tarkkaa tietoa pyörästä, asialliset vastaukset kyselyihin = myynti helpottuu.
Tuli uudempi pyörä vaihdossa kun myin autoa ja päätin myydä GR:n.
Eräs perjantai-ilta laitoin Nettimotoon hintapyyntinä 2100€, seuraavana päivänä tuli ostaja ja ajoi pois.
Ei oikeastaan tingannutkaan hinnasta, mutta pudotin 50€ kun oli niin helpot kaupat.
Sama kuin autoissa; asiallinen ilmoitus, hyvät kuvat, tarkkaa tietoa pyörästä, asialliset vastaukset kyselyihin = myynti helpottuu.
25 moottoripyörää ostaneena joitain huomioita nykypäivän halpojen käytettyjen kaupasta.
1. Vuosimalli on ilmoituksessa useammin väärin, kuin oikein. Oikean vuosimallin saat tietää tekemällä historiakyselyn rekkarin avulla. Kaikenlaisia selityksiä "joo ei tää oo 1992, mut tää on niinku sitä samaa mallia", jne. Jos mallia on tehty vaikka 1990-1995, niin myyjät laittavat jonkun vuoden siitä väliltä.
2. Siitä, että pyörä on tuotu Saksasta hiljattain, ollaan aina täysin hiljaa. Selviää rekkarikyselyllä.
3. Surkeat kuvat. Usein ainoastaan suoraan edestä ja suoraan takaa. Kiva touringpleksi, etulokarikin näyttää hyväkuntoiselta etuosastaan. Pyörän kuvaaminen suoraan sivulta tuntuu olevan poikkeus, jota täytyy erikseen pyytää. 90-lukuun nähden toki ollaan ihan eri levelillä surkeillakin kuvilla, silloin mentiin Keltaisen Pörssin kahden rivin ilmoituksen varassa ja rikottiin R-kioskilla kymppi markoiksi että päästiin soittamaan kadun kioskista.
4. Kyselyistä närkästytään. Asenne mihin tahansa kysymykseen on heti, että "ostatsä tän vai et?". Että tossa se on, ota tai jätä. Sitten kun yhä yrität jotain kysyä, niin puhelinvastaaja on päällä. Näitä on aika paljon. Ei vaivauduta vastaamaan edes ihan olennaisimpiin kysymyksiin. Yhdeltä myyjältä yritin kysellä, onko pyörä rekisterissä vai ei ja jos ei ole, niin milloin on poistettu rekisteristä?. Maili vastasi automaattivastauksella, että henkilö on nyt kesälomalla.
Jos on poistettu rekisteristä vuoden 2006 jälkeen, niin pyörää ei uuden lain nojalla enää saa rekisteriin vaikka itkisi. Se on 300 euron romurauta, tyypillinen purkaamohinta. Moni myyjä ei myöskään tee eroa termien "rekisteristä poistettu" ja "liikennekäytöstä poistettu", välille. Nämä ovat monelle yhä yksi ja sama asia, vaikka ne ovat nykyään kaksi aivan eri asiaa. Sitten kun yrität kysellä että kumpi on kysymyksessä, niin vedetään herne nenään että en mä jaksa näitä, ota tai jätä. Käytettyjen laskenut arvo tuntuu heijastuvan myyjien asenteeseen niitä kohtaan, soromnoo. Jos sillä ei ole suurta taloudellista arvoa, niin ei vaivauduta edes myymään sitä kunnolla. Myyjä ei arvosta myymäänsä pyörää. Se on asia, joka välittyy ostajalle helposti.
5. Tinkiminen otetaan henkilökohtaisesti, vaikka se kuuluu kaupankäyntiin. Kaupankäynnissä ei ole mitään henkilökohtaista, se on kaupankäyntiä, sosiaalinen teatteri. Ei ole mielestäni vaikea vastata tinkijälle, kelpaako tarjous vai eikö. Jos ei kelpaa, niin ostaja ei myöskään saa siitä loukkaantua. Moni myyjä lopettaa yhteydenpidon kokonaan, jos ensimmäinen tarjous on alempi kuin pyyntihinta. Monella myyjällä tuntuu olevan asenne, että "saa sitten olla myymättä tai myynnissä netissä vaikka vuosia, jos ei pyyntöä tarjota".
Itselle ei ole koskaan ollut ongelmaa myydä vanhaa pyörää halvalla. Satanen sinne tai tänne, mitä väliä. Lähes nauttii kun näkee että ostaja ajattelee tekevänsä hyvät kaupat. Kun laittaa huokean pyynnön, niin ei myöskään tarvitse vastailla jengille viikkotolkulla, pyörä menee heti. Pisimmät myyntiajat itsellä ovat olleet luokkaa kolme vuorokautta. Sen pidempään en oikein jaksa niitä roikottaa. Moni pyörä on netissä myymättä vuosia, koska pyynti on 900 euroa mutta tarjottu on vain 750 euroa. No, jokainen tekee omallaan mitä haluaa. Myyjä ei oikein arvosta myymäänsä pyörää, ei jaksa vastailla, mutta ei suostu tinkimäänkään. Ykkösresepti myymättä jäävälle pyörälle.
6. Moottoripyörän arvo on sillä ajamisessa, ei sen hinnassa.
1. Vuosimalli on ilmoituksessa useammin väärin, kuin oikein. Oikean vuosimallin saat tietää tekemällä historiakyselyn rekkarin avulla. Kaikenlaisia selityksiä "joo ei tää oo 1992, mut tää on niinku sitä samaa mallia", jne. Jos mallia on tehty vaikka 1990-1995, niin myyjät laittavat jonkun vuoden siitä väliltä.
2. Siitä, että pyörä on tuotu Saksasta hiljattain, ollaan aina täysin hiljaa. Selviää rekkarikyselyllä.
3. Surkeat kuvat. Usein ainoastaan suoraan edestä ja suoraan takaa. Kiva touringpleksi, etulokarikin näyttää hyväkuntoiselta etuosastaan. Pyörän kuvaaminen suoraan sivulta tuntuu olevan poikkeus, jota täytyy erikseen pyytää. 90-lukuun nähden toki ollaan ihan eri levelillä surkeillakin kuvilla, silloin mentiin Keltaisen Pörssin kahden rivin ilmoituksen varassa ja rikottiin R-kioskilla kymppi markoiksi että päästiin soittamaan kadun kioskista.
4. Kyselyistä närkästytään. Asenne mihin tahansa kysymykseen on heti, että "ostatsä tän vai et?". Että tossa se on, ota tai jätä. Sitten kun yhä yrität jotain kysyä, niin puhelinvastaaja on päällä. Näitä on aika paljon. Ei vaivauduta vastaamaan edes ihan olennaisimpiin kysymyksiin. Yhdeltä myyjältä yritin kysellä, onko pyörä rekisterissä vai ei ja jos ei ole, niin milloin on poistettu rekisteristä?. Maili vastasi automaattivastauksella, että henkilö on nyt kesälomalla.
Jos on poistettu rekisteristä vuoden 2006 jälkeen, niin pyörää ei uuden lain nojalla enää saa rekisteriin vaikka itkisi. Se on 300 euron romurauta, tyypillinen purkaamohinta. Moni myyjä ei myöskään tee eroa termien "rekisteristä poistettu" ja "liikennekäytöstä poistettu", välille. Nämä ovat monelle yhä yksi ja sama asia, vaikka ne ovat nykyään kaksi aivan eri asiaa. Sitten kun yrität kysellä että kumpi on kysymyksessä, niin vedetään herne nenään että en mä jaksa näitä, ota tai jätä. Käytettyjen laskenut arvo tuntuu heijastuvan myyjien asenteeseen niitä kohtaan, soromnoo. Jos sillä ei ole suurta taloudellista arvoa, niin ei vaivauduta edes myymään sitä kunnolla. Myyjä ei arvosta myymäänsä pyörää. Se on asia, joka välittyy ostajalle helposti.
5. Tinkiminen otetaan henkilökohtaisesti, vaikka se kuuluu kaupankäyntiin. Kaupankäynnissä ei ole mitään henkilökohtaista, se on kaupankäyntiä, sosiaalinen teatteri. Ei ole mielestäni vaikea vastata tinkijälle, kelpaako tarjous vai eikö. Jos ei kelpaa, niin ostaja ei myöskään saa siitä loukkaantua. Moni myyjä lopettaa yhteydenpidon kokonaan, jos ensimmäinen tarjous on alempi kuin pyyntihinta. Monella myyjällä tuntuu olevan asenne, että "saa sitten olla myymättä tai myynnissä netissä vaikka vuosia, jos ei pyyntöä tarjota".
Itselle ei ole koskaan ollut ongelmaa myydä vanhaa pyörää halvalla. Satanen sinne tai tänne, mitä väliä. Lähes nauttii kun näkee että ostaja ajattelee tekevänsä hyvät kaupat. Kun laittaa huokean pyynnön, niin ei myöskään tarvitse vastailla jengille viikkotolkulla, pyörä menee heti. Pisimmät myyntiajat itsellä ovat olleet luokkaa kolme vuorokautta. Sen pidempään en oikein jaksa niitä roikottaa. Moni pyörä on netissä myymättä vuosia, koska pyynti on 900 euroa mutta tarjottu on vain 750 euroa. No, jokainen tekee omallaan mitä haluaa. Myyjä ei oikein arvosta myymäänsä pyörää, ei jaksa vastailla, mutta ei suostu tinkimäänkään. Ykkösresepti myymättä jäävälle pyörälle.
6. Moottoripyörän arvo on sillä ajamisessa, ei sen hinnassa.
Viimeksi muokattu:
Re: Nytkö loppui vanhojen pyörien kauppa
Juuri näin. Myin omani heille ja maksoivat tuplasti mitä eräs myös moottoripyöriä myyvä autoliike olisi maksanut. Melko pienellä katteella laittoivat myyntiin verrattuna millä hinnalla se autoliike myi vastaavanlaista käytettyä ja viikon nähtävästi ehti olla, että ei se kovin huonoa kaupankäyntiä heillä ole.
adville sanoi:
Juuri näin. Myin omani heille ja maksoivat tuplasti mitä eräs myös moottoripyöriä myyvä autoliike olisi maksanut. Melko pienellä katteella laittoivat myyntiin verrattuna millä hinnalla se autoliike myi vastaavanlaista käytettyä ja viikon nähtävästi ehti olla, että ei se kovin huonoa kaupankäyntiä heillä ole.