On toukokuun 5.s ja Lillehammerissa oli satanut lunta. Netistä katselen ja ihmettelen kuinka maa on
valkoisena ja vieläpä noin etelä-norjassa? Nyt olisi päätettävä millä "työkalulla" sitä lähdetään
lauantaina taipaleelle. Juuri pestyllä K1200LT:llä vai R1100GS:lla? LT:ssä on, kuten hyvin tiedätte,
sellainen "Scanian tuulilasi" jonka takana varmasti on säältä kuin säältä suojassa kuten myös
lämpiävät penkit ja kahvat sekä vielä päälleni tuleva "thuliliivi" niin sen ohjaamossa ei kyllä kylmä
tule. Ainoa mutta oli se kun takarengas on jo kulumerkkeihin asti ajettu. GS:ssa taas olisi
"äijäpyörää" ajella vaikka lumellakin jos sikseen, koska esim. maaliskuussa tuli poikettua sillä
Kirkkoniemestä-Hammerfestiin ja sieltä vielä Kiirunaankin, mutta silloin alla oli tosin rallinastat.
Hmm..., päädyn ehkä kuitenkin LT:hen koska siirtymät ovat pitkiä sekä silkkaa asfalttia ja
toisekseen, onhan niitä renkaita ostettu tienpäältä ennenkin.
Etelä-norjassa ja maaliskuussa on aikoinaan tullut kesärenkaillakin ajettua, mm Rjukanin kautta
Kristiansandiin ja sieltä vielä rannikolle lounaaseen, mutta silloin tulikin räntä- ja vesisadetta
nähtyä. Nyt kuitenkin menisin ylimmillään Keski-Norjan tasalle, juurikin noille suosituimmille
Trollstigenin ja Geirangerin mutkateille sikäli jos vaan ovat lumitilanteesta riippuen avoinna?
Tuolla seuduin kun joskus tulee lunta kesälläkin, saati nyt sitten! Sieltä sitten kelien ja tuulien
mukaan ohjastelisin edelleen alemmas Norjan kauniimman ja pisimmän vuonon varrelle
Sognefjordin mutkaisille rannoille ja lopulta jos aurinkoa ja fiilistä löytyy, Preikestolenille, tuolle
hurjalle kalliotasanteelle jossa voi uskaliaammat maata aivan jyrkänteen reunalla josta on huikea
600 metrin pudotus suoraan alas mereen, kuvan kauniiseen Lyseboten-vuonoon.
Tuo ehkäpä onkin se Norjan eniten kuvattu lukuisista postikorteista ja mainoslehdistä tunnetuin ja
mainostetuin matkakohde!
Plan A
Tällä kertaa teltat saa jäädä kotiin. Päätän käyttää ainoastaan Norjan retkeilyhotelliverkostoa
(Vandrarhem.no) joka on suhteellisen kattava näin toukokuussakin, osan noista avautuessa vasta
sesongin alussa kesäkuussa. Toiset kuitenkin palvelevat turisteja ympäri vuoden. Varauksia en
kuitenkaan lähde tekemään vaan luotan alkukevään hiljaiseen kysyntään sekä viime vappureissun
hyviin kokemuksiin. Ainoa tehty varaus minulla on Vikingin Isabellalle, B2P-hyttissä, Turku -
Tukholma lauantai-illalle jolloin "kaasun avaus" voidaan tehdä seuraavana aamuna Stadsgårdenin
satamassa kukonlaulun aikaan ja silloin otetaan suunta kohti Norjan Gardemoenin retkeilyhotellia
jonne matkaa ei tosin tule kuin todella vaatimattomat 500km. Gardemoenin valitsin siksi kun tuon
retkeilyhotellin vieressä sijaitsee Norjan ilmailumuseo jossa ei ole tullut käytyä muutamaan vuoteen
niin nyt sekin tulee samalla päivitettyä. Hyttiluokka B2P on muuten mielestäni ehdottomasti paras
mp-matkailijalle koska hinta-laatusuhde on edullinen ja kun noiden hyttien sijainti vitoskannella on
hyvä, (esim n
t 5500-5520). Lähes aina olen saanut pyörän ajettua ylös josta onkin sitten lyhyt
matka noihin B2P-hytteihin. On iso etu kun aamulla voi lähteä hytistä suoraan pyörälle joka on
yhden oven takana ja vasta sitten kun autokansi on tyhjentynyt, eli ei siis kannata reagoida niihin
ensimmäisiin kuulutuksiin: ”Saavumme kohta Tukholmaan”, eikä tullissakaan tarvitse tällöin
hidastella, vaan pääsee ajamaan suoraan E4:lle. Vielä kun muistaa ottaa laivalta heti vasemman
kaistan eikä edes harkitse ajamista Tukholman pohjoisen kautta länteen!
Mukanani ei ole kannettavaa eikä Ipodia joten siksikin nuo retkeilyhotellit ovat mieleeni. Nimittäin
monissa kun on ilmainen nettikone jolla voi päivittää omaa blogiaan aina matkan edistymisen
mukaan. Kätevää! Ajokiksi varmistuu lopulta sitten LT koska saan kuin saankin netistä tilaamani
ME880 takarenkaan kotiini edellisenä päivänä joten nyt on taas kulutuspintaakin vaikka koko
norjan kiertämiseen.
Matkaan
Ajelen Turkuun, en suorinta JKL-Tampere-Turku -reittiä vaan mutkaista mp-reittiä: Jämsä-
Kuhmoinen-Padasjoki-Evo-Hämeenlinna-Turku. Se on hitaampi mutta juurikin noiden mutkien
takia aina hauska ajettava. Turussa on aikaa poiketa Turun Tuomiokirkossa jonka pääovikin on
vielä avoinna. Lähestyessäni alttaria tuntematon kanttori alkaa soittamaan Bach:in Toccataa niin
voimallisesti että koko holvikirkko vapisee! Upean mahtavaa kuultavaa! Soinnin päätyttyä kerään
itseni hurmostilasta ja ajan Viking-laiturille odottamaan lastausta jossa ei muita pyöriä näy,
ihmettelen? Viimein tulee vuoroni ja pyöräni opastetaan poikkeuksellisesti alimmalle autokannelle.
Etupyörä seinää vasten, vaihde ykköselle ja pyörä sivutuelle, näin se on aina ennenkin ollut. Hyttiin,
nopea tax-free kierros ja nukkumaan. Koskaan ei lahden ylitys ole ollut minulle muuta kuin se
pakollinen siirtymä, ei siis nytkään. ....
jatkuu....
