PrivateeR sanoi:
Oma vauhti on keskiryhmässä, mutta ainakin ilmavalokuvaan piirtäessä tuntuu vahvasti siltä, että takasuoran oikeasta reunasta lähtien vasurin voisi ajaa paljon kovempaa läpi kuin kauempaa suoralta sisään jarruttaen.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Nopean ryhmän kuskit
- Keskustelun aloittaja Kriisi
- Aloituspäivä
Oma vauhti on keskiryhmässä, mutta ainakin ilmavalokuvaan piirtäessä tuntuu vahvasti siltä, että takasuoran oikeasta reunasta lähtien vasurin voisi ajaa paljon kovempaa läpi kuin kauempaa suoralta sisään jarruttaen.
Nitrous sanoi:
Miten T3:n jälkeen tulisi siirtää takamusta? Takasuoralle taitettaessa täytyy ylävartalon ja takamuksen olla oikealla, mutta miten sitä edeltävän loivemman oikean ja bussipysäkin vasurin kohdalla?
PrivateeR sanoi:
Oli vain tuossa videolla takasuoralle tulo sinne valkoiselle viivalle ja vielä kuvan mukaisessa kohdassakin näytät olevan radan puolivälin vasemmalla puolella, niin en ollut varma mitä oikein tarkoitat.
Mutta kyse olikin vain kaasu pohjassa ajamisesta johtuvasta pieleen menneestä linjasta.
teemu.k.anttila sanoi:
Kusiaisella muna-asennossa katteen takana piileskellen...tai ainakin 105 heppasella Hondalla meni noin. Tonnarilla sitten siirtelen joko pelkästään yläkroppaa tai sitten perseen kanssa riippuen siitä paljonko pelottaa.
Ja jos huomaa, että linja jää vasurissa leveelle, tulee kevennettyä jaloilla siinä isoimman röykyn kohdalla niin ei takapamppu pohjaa niin rajusti.
Edit. siis vaan vasemmalle puolelle persettä jos sitä siirtää. Onpahan sit valmiina siellä seuraavaan jarruun.
Edit. 2: Nyt kun teki vähän mielikuvaharjotetta niin on se perse pakko nostaa vasurin jälkeen keskelle mopoa.
Viimeksi muokattu:
PrivateeR sanoi:
Kuvittelin että tuosta paistaisi väkisinkin sarkasmi läpi ku sanon vielä että "reunaviivan ulkopuolella vasemmassa reunassa" (eli suomeksi lähes radalta ulkona)... Mutta joo, kai se on pakko alkaa sisäistää että sarkasmi on kuoleva laji...
Tota samaa minäkin ihmettelin, että meinasitko tuota viivaa mikä Teemun viestissä oli. Siksi kysyinkin.
Nyt kun tässä talven aikana on tullut ylikuormitettua aivot rata-ajon tekniikoilla, videoilla ja kaiken maailman turhalla nippelitiedolla, niin pitäis alkaa luomaan jonkinnäköistä suunnitelmaa, että miten lähteä toteuttamaan näitä oppeja käytännössä.
Kapasiteetti on kuitenkin rajallinen ja homma menee varmasti sähläämiseksi, jos kaikkea yrittää samanaikaisesti, joten mennään perusasiat edellä.
Tarkoitus olis kuitenkin panostaa tähän hommaan noin 100% höngällä, kunnes toiselta tuntuu.
Miten te veijarit jaoitte päivän/setin silloin, ku oppimisen kiima oli suurimmillaan?
Kapasiteetti on kuitenkin rajallinen ja homma menee varmasti sähläämiseksi, jos kaikkea yrittää samanaikaisesti, joten mennään perusasiat edellä.
Tarkoitus olis kuitenkin panostaa tähän hommaan noin 100% höngällä, kunnes toiselta tuntuu.
Miten te veijarit jaoitte päivän/setin silloin, ku oppimisen kiima oli suurimmillaan?
KawaJava sanoi:
Itse olen aina ollu semmoinen kuski, että olen pitänyt radalla hauskaa ja vauhti on tullut sivutuotteena. Ehkä siksi olen jaksanut varikoilla pyöriä 15 vuotta. Isoin kehitys on tapahtunut kisoissa, silloin kun on päässyt ajamaan pikkuisen itseäni parempien kanssa kilpaa. En käynyt ennen kisahommia mitään koulutuksia, joskus ehkä pyysin jotakuta ajamaan perään ja sanomaan mikä on hommassa eniten pielessä.
Itsellä paras oppi on ollut ajaa muiden suunnilleen samantasoisten kanssa ja ehkä vertailla racechrono-dataa. Siis pelkästään nopeuskäyriä. Joskus olen yrittänyt keskittyä parantamaan jotain tiettyä mutkaa tai muuta juttua ajamisessa. 95% ajasta olen vain ajanut sen kummempia miettimättä. Oon yrittänyt vaan ajaa mahdollisimman tarkasti ja tasaisesti ja antanut vauhdin tulla siinä sivutuotteena.
Nykypäivänä tietty varmaan yrittäisin hyödyntää videoita ja dataa enemmän, niitä ei vaan juurikaan ollut tarjolla silloin kun itse aloittelin.
Tumppi sanoi:
Kadehdittava piirre tuo pitkäjänteisyys. Siinä ainakin yks kehittämisen kohde itsellä. Ei kait sitä aina tarvis "suorittaa", mutta siihen se helposti lipsahtaa.
Toinen mikä pisti silmään oli toi tarkasti ja tasaisesti ajaminen. Se täytyy kirjottaa ylös, muistutukseksi itselle.
Jos olet suorittajatyyppiä, niin hyödynnä se rata-ajossakin.KawaJava sanoi:
Jos saat tyydytystä nimenomaan suorittamisesta, niin oikein käytettynä se auttaa nopeassa kehittymisessä ihan helvetisti.
Eli se "suorittaminen" ei ole ollenkaan väärin, jos tavoitteena on tulokset.
Yksi iso ongelma mitä näkisin alottelevilla/ vähän harrastavilla/ vähän harrastaneilla kuskeilla olevan, on se että puutteellisen kokonaiskäsityksen vuoksi; ymmärrys siitä että minkälaisia kierrosaikoja voi ihan kuka tahansa keskiverto tavis saavuttaa, on nolla.
Jos taasen ymmärtää että kuka tahansa keskiverto fysiikaalla (20-50v) ja keskiverto psyykkeellä (äo sen verran että päässyt normaalista peruskoulusta läpi) varustettu tyyppi voi pienellä treenillä vetää nopean ryhmän nopean puoliskon kierrosaikoja, niin jo yksistään se ymmärrys poistaa suurimman osan esteistä nopealle kehitykselle.
Ihmisen mieli kun ikävä kyllä on sellainen, että jos se kuvittelee jotain esteitä oleva, niin sitten ne kuvitteelliset esteet määrittelee aika pitkälle sen ihmisen toimintaa.
KawaJava sanoi:
Tässä muutamia vinkkejä:
1) Jos haluat ajaa kovaa, pitää ajaa riittävän hiljaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että kun olet treenaamassa, pitää vauhdin olla sellainen, että aivokapasiteettia riittää virheiden havainnointiin ja uuden oppimiseen. Jos alusta asti lähtee vetämään eniten täysiä, menee kaikki kapasiteetti vain selviytymiseen ja oppiminen on hankalaa. Tämä vaatii aika isosti malttia. Hyvä merkki siitä, että yrittää ajaa liian kovaa on se, että ajolinja ei pidä. Aja niin hiljaa, että ajolinja pysyy n. puolen metrin rännissä. Tämä maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin uskotkaan. (Edit. Sanon puolen metrin rännissä, koska silloin se todellisuus on ainakin alkuun ehkä metrin puolitoista. Jos tähtää metrin ränniin, ollaan parin metrin luokassa.)
2) Tunnista omasta ajosta osa-alue, joka vaatii eniten kehittämistä ja keskity siihen. Älä yritä keskittyä kaikkeen mahdolliseen kerralla.
3) Muista tuo kehityskohde myös silloin kun vedät kypärän päähän ja menet radalle.
4) Kiire pois. Jos radalle lähtiessä on kiireen tuntu (mopo tankkaamatta, rengaspaineet katsomatta, hanskat hukassa tms.), on parempi mennä sinne setille myöhässä tai jättää menemättä ollenkaan.
5) Muista katseen käyttö. Katse tippuu herkästi liian lähelle varsinkin, jos yritystä on napsu liikaa.
6) Älä liiku turhaan pyörän päällä. Siirrä paino hyvissä ajoin ennen jarrua ja suunnanvaihdoissa yhdellä liikkeellä puolelta toiselle. Esim. Alastarossa ei ole niin pitkiä suoria, että persettä pitäisi nostaa keskelle pyörää. Yläkropan liike on tärkeämpi kuin perseen siirtely.
7) Älä yritä paikata kaasulla, jos mutkan linja on pielessä tai jarrutat vähän pitkäksi.
8) Hae itsellesi radalta ajolinjamerkit. Eli jarrumerkki, taittopaikka, apeksi ja mihin keulan pitää osoittaa ennen kuin menet kaasulle. Helpottaa ajolinjan muokaamista oikeampaan suuntaan, kun on edes joku kiintopiste.
Itse aloitan kevään ensimmäiset päivät jotenkin näin:
1) Rentous ja katseen käyttö. Eka setti yritetään ajaa niin hiljaa, että rentous ja katseen käyttö säilyy.
2) Ajolinja. Ajolinjan pitäminen ei onnistu jos katseen käyttö ei toimi tai yrittää ajaa liian kovaa.
3) Ajetaan pyörä oikealle avauslinjalle ja pikku hiljaa aletaan kiristää avauksia. Jarrutukset alkuun tosi pehmoisia, että mutkanopeus ei kuole täysin.
4) Kun avaukset alkaa osumaa, alan hakemaan keskimutkan nopeutta vähän sinne päin. Ehkä 80-90% maksimista.
5) Vasta kun ajolinja pitää, mutkanopeus on siellä päin ja avauksissa alkaa olemaan tehoa, alan kiristämään jarruja ja hakemaan vanhoja jarrumerkkejä.
Viimeksi muokattu:
scuuba sanoi:
Tiedostan tämän. Siinä vaan helposti vetää ittensä tukkoon, kun maanispäissään rupee touhuumaan, mitä sitten touhuukin. Pikkusen ruuvia löystämällä sais varmaan parhaan lopputuloksen.
Sinäänsä mielenkiintoinen harrastus, kun itse ajotunteja ei vuodessa kerry kovinkaan montaa. Ehkä ne vähät tunnit kannattaa vetää täydellä fokuksella ja löystää sitä ruuvia sitten oheistoiminnassa.
(Eli kyse oli keskiverto harrastelijan pääsemisestä nopean ryhmän nopeaan puoliskoon.)
Tuosta aikaisemmasta KawaJawan viestistä tuli mieleen tämä aikaisempi viesti jossa yhtenä aiheena oli "pelko".
Jos joku satunnainen tyyppi, jolla ei ole mitään ymmärrystä siitä miten radalla pitäisi ajaa, ja menee radalle ajamaan, ja alkaa ajamaan. Niin hyvin suurella todennäköisyydellä päästään tilanteeseen jossa pelko rajoittaa ja ohjaa toimintaa.
Ensinnäkin ihminen pelkää ihan aivan kaikkea, mistä ihmisellä ei ole tietoa, eikä kokemusta, eikä ymmärrystä. Joten ihan lähtökohtaisestikkin pelko on rajoittava ja ohjaava tekijä kaikessa ihmisen toiminnassa, jos ymmärrystä/kokemusta/tietoa ei ole.
Jos sitten ajatellaan jotain keskimääräistä rata-ajelijaa, ja miten tuo syy-seuraus-suhde näkyy hänen tominassaan, niin:
Hyvin tyypillinen ongelma kuskeilla on se että vaikka kuski ajaa hitaan ryhmän vauhteja, niin kuski valuttelee mutkaan puolesta välistä suoraa (väärä ajolinja), jolloin mopo menee pystyssä suoraviivaisesti kohti liian aikaista apeksia (väärä ajolinja), ja sen jälkeen kuski yrittää paniikinomaisesti kääntää mopoansa (väärä ajolinja) ennen kuin ulkoreuna ja turva-alue tulee vastaan.
Ja kerta kerralta kuskille vahvistuu tuo pelon ohjaama toimintamalli/ ihmisen pää menee selviytymismoodiin ja tekee mitä tahansa selvitäkseen hengissä.
Kuski pelkää mutkaa/ mutkia, ja tuo pelko voimistuu ja vahvistuu jokaisen mutkan jälkeen, kierros kierrokselta.
Tuo pelko ei ole mitenkään lamaannuttava, mutta lamaantuminen/ hartialukko tulee tod näk siinä vaiheessa kun kuski ajaa hiekalle/ turva-alueelle.
Alun perin tuo pelko johtuu siitä, että kun kuski on mennyt radalle ja pyrkii ajamaan radalla, niin ajolinja on mitä sattuu, ja siinä vaiheessa kuski päätyy alitajusesti kokeilemaan hieman erilaisia ajolinjoja mutkaan.
Sitten jossain vaiheessa kuski vaan alkaa vääntämään kaasua, koska fiilis ja adrenaliini, jotta pääsisi kovempaa, ymmärtämättä yhtään mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu, ja mitä tulee tapahtumaan.
Ja siitä lähtee normaali keskiverto noidankehä liikkeelle. Suurin osa kuskin kapasiteetista menee selviytymiseen. Kapasiteetista ei ole juuri mitään jäljellä siihen että voisi yrittää ymmärtää ja analysoida omaa toimintaansa, tehdä muutoksia, yrittää kehittyä kuljettajana.
Eli pointti tässä kaikessa diiba daabassa on se, että pelko on aina läsnä, jos ei akuutisti paikalla, niin aina selän takana odottamassa että kuski tekee virheen. Pelko on inhimillinen ominaisuus jota ei voi poistaa.
Pelko on ohjaava ja määräävä tekijä vain jos kuski ei ymmärrä mistä on kysymys; selviytymismoodi ja/tai paniikki-tilanne.
Pelko ei ole jokin asia mikä pitäisi voittaa.
Pelko ei ole asia joka tulisi pyrkiä voittamaan.
Pelko on aina seurausta jostain.
Jos haluaa poistaa pelon, pitää poistaa syy pelkoon.
Jos haluaa poistaa pelon, pitää muuttaa se toimintamalli joka johtaa pelkoon.
Pelkoa vastaan on aivan turha taistella, siinä kuluttaa vain omaa aikaansa ja rata-ajon tapauksessa ihan perkeleesti rahaa.
Pelko poistuu vain ja ainoastaan siinä vaiheessa että lisää ymmärrystä omasta toiminnastaan ja muuttaa omia (pelkoon johtavia) toimintamallejaan.
Siltikin pelko jää jäljelle, selän taakse, mutta jos kykenee ymmärtämään toimintaansa ja muuttaa toimintaansa, niin pelko ei enää määrää/ ohjaa ihmisen toimintaa, niin kauan kuin ihminen ymmärtää mitä on tekemässä.
Mitäs tuo kaikki sitten käytännössä tarkoittaa?
(Lyhennetty versio)
Esim sitä, että kuski tiputtaa vauhtia ihan aavistuksen, ja koska kuski ei ole enää selviytyimismoodissa koska ajaa ihan aavistuksen hiljempaa, niin kuskilla on kapasiteettia tehdä jotain muuta kuin mitä hän on aina aikaisemmin tehnyt.
Eli kuski alkaa muuttamaan ajolinjaansa jarrumerkin ja apeksin välillä.
Vähitellen, mutka mutkalta, kierros kierrokselta, kuski alkaa tajuamaan, että mutkapelko johtui väärästä ajolinjasta, ja pelko ulkokanttareen tulemisesta silmille alkaa poistumaan.
Väärä ajolinja oli myöskin aiheuttanut sen, että mopoa ei voi kallistaa. Joten myöskin mopon "kallistamispelko" alkaa poistumaan.
Eli kommenttina tuohon alkuperäiseen viestiin:
Nopea pelosta vapautuminen vaatii vain sen, että kuski ymmärtää omaa toimintaansa, ja tekee nopeasti muutoksia omassa toiminnassansa.
Se ei vaadi mitään normaalista keskiverto-ihmisestä poikkeavia ominaisuuksia.
Paino sanalla Hyödynnä Se Oikein.KawaJava sanoi:
Mikä tahansa ihmisen ominaisuus voi olla negatiivinen tai positiivinen.
Ihan mikä tahansa.
Jos haluat multiploida ton suorittamisen hyötysuhteen, niin aseta selkeä tavoite. Ja aseta se tavoite niin korkealle että kaikki muut nauraa/ katsoo sua kieroon. Siitä tiedät että sulla rupee oleen tavoite oikealla hehtaarilla.
Jos sun tavoite on keskivertonormaali, niin kuka tahansa tumppu pääsee siihen ihan vaan sillä että jaksaa tulla tontille vetämään käteen pari kertaa vuodessa.
Sit sen jälkeen kun sulla on tavote selkee, niin alat purkamaan sitä osiin, ja teet itsellesi esim tälle kesälle aikataulun/ aikajanan/ kierrosaikatavotetaulukon.
Joka päivälle pitää olla targetteja.
Joka setille pitää olla targetteja.
Suosittelen käyrää jonka kulmakerroin on aluksi aika jyrkkä ja lopuksi aika loiva. Se pätee noin 99,9% ihmisistä.
Voit esim ajatella, että jos Marqqu ajais sun mopolla, niin mikä ois kierrosaika, sit annat itselles pari sekkaa helpotusta. Ja jos fysiikka ja tietotaito aiheuttaa jotain tasottamisen tarvetta, niin esim sekka + sekka. Eli päästään ehkä tommoseen optimi plus neljä sekkaa tasoon.
Se on ihan helppo juttu kenelle tahansa keskiverto urpolle, joka tulee tontille, ja vetää eniten, ainoana tavotteena suoritus ja tulos (ei ulos).
Hauskaa se ei ole, mutta palkinto tulee siinä vaiheessa kun tulos on saavutettu. Sit voikin nauttia ja hymyillä seuraavan kauden alkuun asti.
Tai istuu koko talvi vittuuntuneena ku ei pääse radalle suorittamaan ja parantamaan kierrosaikaansa edes yhdellä kymmennyksellä.
Tässä lajissa Ei Voi Voittaa.
Tai no, voiko missään lajissa...?