Noloin kaato/kaatuminen

[-OzYz-]

Moni vois kuvitella että mun noloin kaatuminen oli 18.8 Ahveniston varikolla mut ehei.

Noloin oli se kun olin just ton nykyisen mopon ostanut. Siinä kun toi ohjauslukko on erillisenä eikä virtalukon yhteydessä niin kuin edellisessä vehkeessä. Arvaahan sen mitä käy kun lähtee reippaasti liikkeelle pyörä ohjauslukossa.. Onneks ei tarvinnut ihan omaksi ilokseen silloin(kaan) kaatua vaan yleisöä oli enemmän kuin kiitettävästi.

aina ei voi onnistua.. ei ees joka päivä

 

[Guest]

Ajelin ehkä 14-vuotiaana ensimmäisellä mopottimella, joka oli häikäisevän hieno punainen  vm.-72 pappatuna polkimilla ja käsivaihteilla, kaverin kans jotain metsätietä niin paljon kuin mopoista irtos. Kaveri työsti vieressä läskitankki solifer sm:ällään, kun tultiin vasemmalle kääntyvään mutkaa rinta rinnan. Mä jäin sinne ulkokurvin puolelle ja kaverilla oli kai liikaa vauhtia, kun se alkoi yhtäkkiä kiilaamaan mua sinne ulkokurvin metsikköön päin. No, en saanut enää tehtyä mitään siinä tilanteessa, joten metsään mentiin

Yritin ohjata siellä männikössä ratsuani kahden puun välistä, mutta puiden väli olikin hieman liian kapea, jonka seurauksena pappiksen ohjaustanko jysähti tarkasti niiden puitten väliin. Pappis pysähtyi siihen ja nuori huimapää lensi voltilla tangon yli päätyen kuin ihmeen kautta edessä olleen puun viereen, pehmeälle mättäälle persauksilleen.

Kaveri vähän ihmetteli tultuaan katsomaan miten kävi, että onpa jätkä aika pirun nopea parkeeraamaan, kun pappatunturi seisoi siististi pystyssä parin männyn välissä ja mä itse istuin vähän matkan päässä pehmeällä mättäällä puuta nojailemassa ja kessu huulessa

 

[mikta]

Kaveri kaato pärrän parkkiin laitttaessa. Mopo on liian korkea kyseiselle sällille kun varpaat yltää juur ja juur maahan. Siinä jo itse kessua hiisatessa katselin huvittuneena vierestä kun hän loivasti viettävässä parkkiruudussa ähelsi ja sähläsi. Sitten se tapahtui; horjahdus, mopo lähtee kaatumaan oikealle kaatuu kaatuu ja räpspokskilinkolin tumps tumps kun uusi shoein kypärä pomppii parkkipaikalla noin 6metrin päähän pyörästä.  

eikä vielä kaikki. Tapahtumaa seuraa 5 äijää mun lisäksi. Kaikki hiirenhiljaa nauruaan pidätellen. Kaveri nostaa pyörän pystyyn kuin ilmaa (vitutti varmaan  

). Noutaa kypärän ja koettaa suutuspäissään laittaa sen peilille roikkumaan. Tumptumpstumps  

Kypärä tippuu uudellee  

Tässä vaiheessa ei kenelläkään enään pokka pitänyt vaan revettiin porukalla aivan hysteeriseen nauruun  

Ei toisen vahingolle nauraa saisi mutta ei sille mitään voinu. Kaveri ei enää tätä kestänyt vaan pakeni paikalta haavoja nuolemaan.  

Itse taannoin kevarilla konttasin paikallisen grillin edessä. Pyöränä Suzuki ts125r täysillä tehoilla tottakai. Risteykseen saavuin ja huomasin että grillillä onkin paljon jengiä (perjantai ilta) Siitä sitten innostuin ja päätin näyttää miten pyörä kulkee ja hytittää. Risteyksestä vasemmalle kääntymään lähtiessä avasin reilusti kaasua kunnes nappulagummeista pito kantilta hellitti ja minä komean 180 asteen käännöksen tehneenä rähmällään keskellä katua mopo päällä sammuksissa  

Grilliltä kantautui raastava nauru  

Siitä vaan pyörä ylös ylpeyttä niellen. Ja suorinta tietä kotiin.  Joku jaksaa vieläkin sillon tällön tästä tempauksesta huomauttaa  

 

[-OzYz-]

Kaveri kaato pärrän parkkiin laitttaessa. Mopo on liian korkea kyseiselle sällille kun varpaat yltää juur ja juur maahan. Siinä jo itse kessua hiisatessa katselin huvittuneena vierestä kun hän loivasti viettävässä parkkiruudussa ähelsi ja sähläsi. Sitten se tapahtui; horjahdus, mopo lähtee kaatumaan oikealle kaatuu kaatuu ja räpspokskilinkolin tumps tumps kun uusi shoein kypärä pomppii parkkipaikalla noin 6metrin päähän pyörästä.

eikä vielä kaikki. Tapahtumaa seuraa 5 äijää mun lisäksi. Kaikki hiirenhiljaa nauruaan pidätellen. Kaveri nostaa pyörän pystyyn kuin ilmaa (vitutti varmaan

). Noutaa kypärän ja koettaa suutuspäissään laittaa sen peilille roikkumaan. Tumptumpstumps

Kypärä tippuu uudellee

Tässä vaiheessa ei kenelläkään enään pokka pitänyt vaan revettiin porukalla aivan hysteeriseen nauruun

Ei toisen vahingolle nauraa saisi mutta ei sille mitään voinu. Kaveri ei enää tätä kestänyt vaan pakeni paikalta haavoja nuolemaan.

buahaha

loistava

ei toisille saisi nauraa mutta silti.. hah

 

[kopukka]

Kävin hakemassa 350 kuutioisen 2-tahtisen sivuvaunu  Jawan myyjältä parikymmentä vuotta sitten. Koeajolla keksintö käyntiin ja reippaasti liikkeelle. Eka tiukka mutka oikealle ja suoraan ojan pohjalle, kun en uskaltanut kääntää tankoa mokomassa kallistumattomassa laitteessa

.
Nolona kävellen myyjän luo ja ilmoitin ostavani mopon, kun en kehdannut sanoa , että ojassa lojuu koko paska. No eipä maksanut paljoa, mutta en kehdannut pyytää myyjää avittamaan ojastanostossa vaan odottelin ensimmäistä ystävällistä ohikulkijaa

.

 

[Raptor 99]

Kun olin mopoiässä vielä ja alla Yamaha DT 50 sm ja kesä alkamassa, juuri sain huollosta kotiin, oli pitkään ollut paskana ja tietysti innoissani ajelin kotiinpäin, poikkesin vielä kattomassa muutamia kavereita mestoilla ja kun pääsin mopon selästä pois niin johan se oli siinä maassa, tukijalka lähteny itestään alta. Kyllä harmitti. Sitten kun tulin kotiin ja parkkasin mopon kellarin eteen kun lähdin avaamaan ovea, niin siinähän se oli uudelleen kylellään samasta syystä. Ei onneks kummempia naarmuja tullu. Tulipahan sen jälkeen kiinnitettyä erityis huomio tukilajkaa käyttäessä.

 

[svahnm]

Itsellä noloin kaato oli piikki-iässä, kun talvella oli Frankilta haettu uusi Gagiva Freccia talliin odottamaan kevättä ja korttia.

No, faija sattui olemaan työmatkalla ja siinä keskitalvella oli hyvä luminen pakkaspäivä ja pakkohan sillä oli päästä faijalta salaa vähän sisäänajamaan kun monttukoneellakin tuli lumisia teitä pyöritettyä joka päivä. Ensin massiiviinen hiekoitusoperaatio, että sai sen ylös kellarin luiskaa.

Kyykkypyöräksi yllättävän hyvin pysyi pystyssä lumella ja siinä pörräsin ees taas. Lopulta oli jo pikkubroidikin kyydissä ja siinä huristeltiin jo neljää viittäkymppiä, kunne yhdessä loivassa kaarrenousussa lähti se etupyörä kuitenkin alta. Broidi (6v. silloin) hyppäsi kyydistä penkkaan kun tajusi, että nyt lähdetään... itse laahauduin vasen jalka väkisin pystyssä pitäen ja lopulta pyörä luisti kymmenen metriä kyljellään jäisellä lumella raapien katteita..

Kaatumishetkellä v#tutus oli sanoin kuvaamaton. Jäljet katteissa eivät onneksi olleet kovin pahat, joten pyörä takaisin talliin ja naama peruslukemilla kotiin..

Toinen nolo tapaus kävi vielä nuorempana kun samaista kellarin betoniluiskaa pitkin tuli läheteltyä nokka pystyssä silloisella 80-kymppisellä. No, vuoden vanhasta rm:sta hirttikin kaasu jotenkin hetkeksi, että meinasin keulia ympäri. Sain kytkimellä nokan alas, mutta edessä oleva autokatos alkoi lähestyä, joten ainoa vaihtoehto oli vetää pyörä maihin. Ei siinä muuten mitään olisi ollut, mutta kun piti shortsien ja puukenkien kanssa olla silloin matkassa. Siinä meni loppukesä vähän nahkoja parannellessa.

 

[Slickwille]

Itellä noloin paikallisella nakkikiskalla ku kaveri halus nähä mite pyörä kiertää. No, kone käyntii ja kierroksii kehiin

Vähän olin keventäny jalalta, ja sitte ku rupesin laittaa takas jalalle pyörää, ni eikös vanha kakstahti suzuki ollu täristäny sen pois.. rupes rg painamaa paljo ku yllättäe lähti ja oliki jo jalkatappien varas, mutta naarmuilta ja hajonneilta katteilta säästyttiin sillä kertaa

 

[atk1974]

tuli lisää kaatumisia mieleen mullakin: iskä oli rakentanu pappatunturin ja opetti minut sillä ajamaan ja sillä tuli sit kierrettyä taloa ympäri koko kesän.kerran vanhemmat sano että vaiha poika hyvä välillä suuntaa ja tein työtä käskettyä tulos oli että heti ekalla kierroksella toiseen suuntaan kippasin tunturin omenapuun ja tonttia kiertäneen aidan väliin

 

[Guest]

Hävettävin tuli viime kesänä, kun kävin kaverille esittelemässä uutta pyörää. Ei ole kotona, kerto kaverin tytär ja ihmetteli, että eikö noissa isommissa mopoissa nykysin ole vakiona seisontatuki, ku nostelin pyörää epäonnistuneen peruutuksen jälkeen. Piha oli vähän epätasanen.
Vaarallisempi tapaus sattu noin 30 vuotta sitten, ku täräytin jarruttomalla polkupyörällä polkua pitkin piikkilanka-aitaan. Arvelin turhien jarrutusyritysten jälkeen, että siitähän sinkoaa sitten näppärästi taaksepäin. Ei singonnu, eteenpäin lennettiin. Tuli iso haava nivusiin. Onneksi oli toisessa lahkeessa.

 

[Guest]

lukio aikoina yksi jätkä oli käyny vuokraamassa 600 ninjan, ja tietty piti tulla näyttelee.
no oli kaunis kevätsää ja kaikki oppilaat oli välitunnilla ulkona aurinkoa palvomassa. tietty jannun piti näyttää miten lähdetään näyttävästi,ja loppu onkin jo tuttua juttua..
asvaltilla hiekkaa,ja jätkä hölmön näkösenä horisontaalisessa tasossa pyörän kera. oli kaveri hiljaista poikaa seuraavien päivien tunneilla  

 

[Roope-Setä]

Oltiin frendin kans Norjan reissulla pyörillä ja just kun oltiin kilpisjärveltä raja ylitetty oli vastassa Norjalainen työmaa porukka asentamassa kivivyörymä verkkoa, istuivat siinä kaiteella tauolla kun päästiin kohdalle. Tienyli oli vedetty hydrauliikka letku, jonka hyvin näimme. Jouduin pysähtymään niin että letku jäi renkaiden väliin. Vielä muistutin itseäni että varoisin sitä letkua kun lähen liikkeelle. Kun avasin kaasun lähti takarengas venkeästi letjua pitkin sivuun eli pyörän perä hävis peffan alta ennenkuin ehdin edes kytkintä uudelleen painaa... Siinä sitten "keräilin" työmaa porukan silmien alla, kaverin tullessa auttamaan pyörää uudelleen pystyyn. Kun siinä kiroilin mielessäni huonoa onneani tarkistellen mahdollisia vaurioita ja uskaltamatta edes katsomaan duunari porukkaa, kuulin tutun rämähdyksen vierestäni kun kaverini otti lipat omalla pyörällään paikaltaan. Kiitin kaveria tästä solidaarisuudesta ja autoin pystyyn... Kun oltiin taas molemmat pystyssä naama tomantin punaisena kypärän sisällä, uskalsin vilkasta leveästi hymyilevää työmaa porukkaa jotka todennäköisesti löivät juuri vetoa keskenään kuinka monennesta mutkasta noi "Finskit" painaa rotkon pohjalle...

 

[Guest]

Olin työntämässä takalaukkua paikoilleen kun havaitsin että pyörä liikahti etiäpäin...  
Ja oli suru puserossa kun yhä seisoin laukku ylhällä ojossa ja pyörä oli jo rämähtänyt kyljelleen...

Sieluni silmin näen tilanteen    Anteeksi, että hymyilyttää, mutta todella voin kuvitella tuon, myös v-tuksen määrän.

Itse olen kaksi kertaa paikallaan kaatanut mopon. Ekalla kerralla se sivujalka ei mennytkään sinne ajas, vaikka niin kuvittelin ja toisella kerralla mopon oikealla puolella olikin asfaltin ja soran korkeusero noin 10 cm liian korkea.  Oma onneni oli, etten löytänyt kummallakaan kerralla moposta minkään näköistä naarmua.

Sellanen lisäkysymys:  Onko kukaan onnistunut pitämään pystyssä paikallaan kaatumaan lähteneen mopon?  Molemmilla kerroilla itse yritin kaikin voimin, mutta mun voimillani ei pyörä pystyssä pysynyt. Tietty kaatumisvauhti varmaan hidastui jonkun verran.   Yllättävän paljon se mopo vaan painaa, kun se kyljelleen lähtee menemään.

Sellanen lisäkysymys: Onko kukaan onnistunut pitämään pystyssä paikallaan kaatumaan lähteneen mopon? Molemmilla kerroilla itse yritin kaikin voimin, mutta mun voimillani ei pyörä pystyssä pysynyt.

Vuokrasin Kanarialla Jammu XT kuussatasen. Vuokraaja painotti, että off-road on ankarasti kielletty. Ainoastaan tiellä saa ajaa tai tulee tupenrapinat. Hän sanoi näkevänsä heti, jos pyörällä on käyty tien ulkopuolella, koska saaren hiekka erottuu selvästi palautettavasta pyörästä siinä tapauksessa. Ja kaiken maailman sanktioilla uhkailtiin.

Harmitti, kun olin ajatellut, että olisin voinut käydä vähän katselemassa luontoa teiden ulkopuolella, mutta sovittiin, että ei. Ylhäällä vuorilla löysin kivikkoisen pikkutien, joka näytti houkuttelevalta. Sovin itse itseni kanssa, että se on tie, eikä off-road-polku. Sinne siis. Tie mutkitteli alas jyrkkenevää rinnettä ja päätyi varsin pian talon pihaan. Talon terassilla seisoskelevat ihmiset ihmettelivät, kuka tulee kylään. Päätin kääntyä ympäri. Jouduin vähän vekslaamaan pyörää kapealla tiellä. Kun katsoin, että nyt pyörä mahtuu kääntymään, avasin varovasti kaasua jyrkkään ylämäkeen lähtiessäni ollakseni herättämättä pahennusta kuopimalla takarenkaalla pihatietä. No eihän se mopo tietenkään vääntänyt samalla tavalla kuin oma moottoripyörä, johon olin tottunut, siihen se sammahti. Balanssi kärsi yllättävästä sammahduksesta, jolloin tökkäsin jalat äkkiä maahan, mutta tietenkin pyörä kallistui alamäen puolelle ja jalka ei pitänyt kuulalaakerisorassa. Sain jonkinlaisen otteen jalalle, kun pyörä oli jo kallistunut aika reilusti. Ponnistin kaikin voimin stongasta prätkää pystyyn, mutta paskan marjat, nurinhan se meni.

Nostin pyörän pystyyn ja lähdin ajelemaan kohti Las Palmasia etsiäkseni prätkäliikkeen, josta saisin uuden takavilkun rikkoontuneen tilalle. Ajattelin pääseväni helpoimmalla ja halvimmalla niin. Matkalla alkoi oikea olkavarsi tuntua kipeältä, mutta olin toisaalta saanut kivikkoon kaatuessani kolhuja vähän sinne tänne, joten en ihmetellyt asiaa sen enempää.

Löysin ja vaihdoin uuden takavilkun, palautin pyörän (homma onnistui, ei valituksia) ja siirryin olutlasin ääreen. Olkavarren ojentajalihas alkoi mustua. Koko olkavarsi meni olkapäästä kyynärpäähän saakka alapuoleltaan aivan mustaksi ja kipeytyi kipeytymistään.

Suomessa kävin ortopedin vastaanotolla. Käsi kuvattiin ja kävi ilmi, että olkavarren ojentajalihas oli päksähtänyt poikki yläkiinnityksestään. Olin sisuuntunut uhkaavasta pyörän kaatumisesta niin, että olin onnistunut katkaisemaan lihaksen äkkinäisessä voimanponnistuksessa kylmillä lihaksilla.

Lihas kiinnittyi kyllä uudelleen ja käsi on melkein yhtä hyvä kuin ennenkin. Mutta tarinan opetuksena voisi olla, että tietyssä vaiheessa on viisainta lähinnä siirtyä sivuun kaatuvan pyörän alta mieluummin kuin rikkoa itseään, koska pyörä kaatuu kumminkin.

t. Juha

P.S. Näin viime yönä unta, että kaadoin prätkäni työmatkalla. Ajoin kuuttakymppiä ja olin ajamassa tiessä olevan uran yli heikossa sateessa, urassa seisoi vesi. Saman tien, kun takarengas osui uraan, takapää lähti sivulle. Takapää luisteli pari kertaa sivulle ja toiselle ja lopuksi prätkä mätkähti kyljelleen, itse kerkesin pois alta. Urassa seisoneessa vedessä oli seassa saippuaa, joka vei pidon aivan täysin. Kyllä potutti. Mietin vielä herätessänikin, että piti nyt tämäkin vielä sattua, mutta kun ulkona näkyi lunta, tulin hiljalleen siihen tulokseen, että kyseessä oli vain kamala painajainen. Kaksi tosimiehen pahinta vihollista samassa unessa, saippua ja prätkän kaatuminen.

 

[Gecko]

Oh, taidan voittaa taman nolailukisan...

Huhtikuun lopulla kavin koeajolla (ja ajoinkin pyoraan kotiin asti), ja kiipesin pyoran paalla, joka oli parkkeerattu sivuittain (eli takapyora jalkakaytavaa ja etupyora keskiviivaa kohti). Piti tehda valittomasti 90 asteen kaantyminen vasemmalle (taalla Briteissa kun asun) ja ylamakeen. Kaansin pyoraa ja yritin saada liikkumaan, antaen liikaa kaasua (Ducati Monster 695). Liian vahan kuitenkin, ja se sammui. Sen verran akillisesti, etta menetin tasapainoni ja kaaduin pyoran kanssa vaakatasoon jalkakaytavalle. En ehtinyt hypata alta pois.

Lauantai-ip kaupassa, joten porukkaa pimeasti... Muutamat tulivat nostamaan pyoraa, ja muutamat minua. Kukaan ei kylla nauranut, ihme kylla, sanoivat vain, etta se on tapahtunut heillekin.

Kun sitten maksoin pyoran, myyja kysyi haluanko, etta koko henkilokunta tulee vilkuttamaan kun ajan pois, kaverini sanoi, etta parasta etta ei, jos vaikka pudotan pyoran uudelleen. Myyjan naama oli nakemisen arvoinen, han kun ei ollut nahnyt tapahtumaan.

Seuraavana paivana tapahtui uudelleen, talla kertaa keski-Lontoossa olevan tarvikemyymalan edessa. Minut auttoivat jaloilleni kaksi asiakasta, molemmat mp-poliiseja...

Onneksi tunnen myyjan, joka heti sanoi poliiseille, etta se on tulitera eli outo pyora, etteivat ruvenneet epailemaan, etta korttia ei ole...

 

[Guest]

ihan eka "iso" mopo gpz 550 kaupasta ulos, ajo duuniin munkkiniemeen ja siihen kaupan etee kassatyttöjen silmien alle. paljon ihailua kaupan sisältä reteesti kypärä päästä ja käsineet kypärään , ja pois mopon päältä.. ( mikä unohtui ...... saa hetken miettiä....) no se vi..n jalka . eli nousin pois mopottimen päältä ja uusi peli kaatui heti noustuani ja mikä nolointa tytöt sinkosi ulos auttamaan

motoristia.... ei ihan paljoa hävettäny

 

[Doppelganger]

Jokunen vuosi sitten loppusyksystä pahimpaan ruuhka-aikaan pistin CBR1000 lepäämään kyljelleen. Vauhtia n. 20 km/h.

Vettä tuli kaatamalla ja v***tuksen myötä oli hieman päässyt keskittyminen herpaantumaan. Bussi pysähtyi edellä ja minähän sitten painoin jarrua. Valitettavasti eturenkaan alla sattui olemaan spårakisko, jonka suuntaisesti etugummi lähti liukumaan.

Kaikki tapahtui kuin hidastettuna. Ehdin todeta mielessäni että ei ***kele voi olla todellista. Jalka maassa yritin epätoivoisesti pitää pyörän pystyssä kunnes perä lähti liukumaan menosuuntaa kohti, tökkäsi ja linkosi meitsin kyydistä. Onneksi ensimmäinen ruumiinjäsen joka osui asfalttiin oli pää niin ei menneet edes vaatteet rikki..

Bussipysäkillä tietysti aimo lauma ihmetteleviä koululaisia kaikkien tielläliikkujien lisäksi. Nykäsin pyörän pystyyn pikkurillillä ja työntelin sivutielle. Tankki klommolla, yksi peili irti, toinen rikki ja toiselta sivulta vilkku sekä kaikki mahdolliset katteet päreinä. Kate oli leikannut jäähdyttimen letkun poikki joten päätin jättää pyörän siihen kun kotiovelle ei ollut kuin parisataa metriä. Onneksi matkan varrella oli baari jossa kävin lääkitsemässä itseäni henkiset vammat parantavalla nesteellä.

Koska kyseessä oli vanha rousku niin lunariinhan se meni. Vakuutusyhtiö maksoi 1000 egeä enemmän kuin mitä itse oli pyörästä pulittanut..

Ihan hyvä tuotto muutaman kuukauden sijoitukselle, kiitos täyskaskon.

 

[sjobbe]

Päivää ennen kun piti lopettaa ajelut tältä kaudelta piti tehdä vielä viimeinen yölenkki. Reväytin kunnolla ja yhtäkkiä huomaan (oli tumma visiiri) että tie kääntyy vasemmalle jyrkästi noin 90 astetta... Jostakin syystä onnistuin saamaan takajarrun lukkoon jolloin pyörä pyrki poikittain ja lopulta vippas kuskin kyydistä.

Mahtoi koiraa kävellyttänt mies ihmetellä kun asvaltilla nurkan takaa liukuu pyörä kyljellään ja mies mahallaan pää edellä suoraan ojaan hänen jalkojensa eteen. Käväsin ABC:llä vitutuskahvilla ja kun palasin paikalle oli poliisit siinä. Puhalluttivat ja ehdottivat että hankin seuraavaksi kolmipyöräisen kun kerroin että tulee uutta tilalle.

Ainoastaan isovarpaan kynsi mustui. Pyörää en lähtenyt korjaamaan kun ei ollut kaskoa. Myin pois

 

[tommy_84]

Ainoastaan isovarpaan kynsi mustui. Pyörää en lähtenyt korjaamaan kun ei ollut kaskoa. Myin pois

Jäi ihmetyttään se et miten sul ei oo kaskoa ollu kerta noin uus pyörä kyseessä?

Vituttaahan se niitä maksuja maksella mut sit kun jotain sattuu niin Tapiola on ystäväsi.

 

[ST1050]

Yksi kaverini omisti sivuvaunullisen moottoripyörän ja merkkihän oli Honda Goldwing 1100 (vm. 81-83). No eräänä keväänä hän päätti irroittaa Wingin "eukontappajasta" ja minä olin apupoikana paikalla. No saimme kun saimmekin sivuvaunun irti ja kaverini sanoi, että tarjoaa kahvit läheisellä huoltoasemalla. No kaveri lähti Wingillä ajelemaan edellä ja minä kotilolla perässä. Tulimme risteykseen, jossa oli liikennevalot ja tottakai ne paloivat punaista. Kaveri pysäytti Wingin valoihin ja kuinkas kävikään... kaveri unohti laittaa jalan maahan, kun oli tottunut hinaamaan sitä sivuvaunua. Oli aika epätodellista katsella tilannetta takaa kotilosta -> Vartalo suorana... ei aikomustakaan laittaa jalkaa maahan ennenkuin oli liian myöhäistä. No ei siinä muutakuin Wingi pystyyn ja kaffille. Kummallakin pää jonkin verran punaisena, nostoharjoittelusta johtuen.

 

[stoneface]

mun ekat lipat tuli syksyllä 2006 kun oli renkaasta viimesiä irrottelemassa, ruskon suoralla Oulussa. Aattelin pyöräyttää pikkudonitsin mutta kuinkas kävikään, lähti perä alta kun tie oli aika kalteva ja minä kokematon. Siinä sitä yritin pyörää nostella ja tuli siinä joku viisastelija vielä neuvomaankin oli palaa hiat!!!!!! kuitenki saavutetut vauriot: kellermanissa pikkanen naarmu, ei muuta.