Mutkapelko, mitä tehdä ?

[Jannecoo]

Jotenkin tulee mieleen kun käytiin viime kaudella kerhon kanssa piipahtamassa Kymiringillä. Kyseessä oli ns. lupsakka rataan tutustuminen parin kierroksen verran rataoppaan perässä. Kuitenkin meitä oli aika monta ja siksi letka kasvoi varsin pitkäksi. Siihen hiukan letkan tuiki tavallista haitariliikettä ja kyllä, siellä letkan perällä annettiinkin sitten jo happea 200km/h edestä takasuoralla

Moni ajattelee, että rata-ajo olisi automaattisesti turvallista, kun ympäristö on suljettu ja valvottu, mutta käytännössä riskit voivat kasvaa yllättävän nopeasti – varsinkin isoissa ryhmissä. Letkan venyminen, haitariliike ja vauhdin kiihtyminen luovat sellaisen reseptin, jossa yksi pieni virhe voi johtaa äärimmäisen vakaviin seurauksiin. Mutta tokihan on hyvä muistaa sekin fakta, että ei se ammattitaitoinen ensihoitohenkilöstö siellä pelkkänä koristeena hengaile vaan siksi koska rata ajo antaa helposti vääränlaisen turvallisuuden tunteen: tilaa on enemmän ja rajoja halutaan koetella, mutta fysiikan lait ja inhimilliset virheet eivät katoa minnekään ja silloin - tällöin jälki on sen mukaista. Kun takasuoralla ajetaan jo 200 km/h ilman varsinaista kisatason varustusta tai harjoittelua, ollaan äärimmäisen vaarallisilla vesillä. Silloin puhutaan mahdollisista seurauksista, joista ei enää pelkällä rahalla tai vakuutuksella selviä.

 

[PoS]

Yhdyntä on kiellettävä. Siitä saattaa alkaa tapahtumasarja, joka johtaa väistämättä täysin turhaan kuolemaan.

 

[ST77]

Olen käynyt useamman kerran radalla harjoittelemassa nyt 5 vuoden aikana kun mulla on pyöräkortti ollut, ja 43v olin kun kortin hommasin. Omaan ajamiseen varmuutta on tähän mennessä eniten tuoneet ne kaksi ensimmäistä kertaa radalla ja molemmilla kerroilla osallistuin orgin AT2-kurssille, itse olen melkoinen vellihousu arkailija vailla kilpailuhenkisyyttä niin että en meinaa kehdata ohittaa ketään vaikka olisin jostain ihme syystä selvästi nopeampi ja ei kyllä mielestäni tällä pelkokertoimella radalla opettelu hitaassa ryhmässä tuo riskinottoa katuajoon, vaan varmuutta ja uskallusta kantata pyörää enemmän ja kääntää tehokkaammin jos vaikka mutka onkin kireämpi kuin olen arvellut. Muuten on selvitty ilman haavereita mutta viime kesänä tuli maantievauhdista peura eteen ja suora osuma elukan kylkeen josta seurasi kunnon kaatuminen, onneksi oli varusteet vimpan päälle kaikki käytössä kuten aina kun näillä taidoilla liikenteessä olen. Toisella kerralla kun olin orgin kurssilla oli mukana myös yksi todella mutka-arka koulutettava tuore kuski mukana ja kouluttaja otti kyllä hienosti kopin hänen taitotasostaan, luulen että hän sai kurssista erittäin paljon hyödyllisiä eväitä katuajoonsa jatkossa.

 

[Nitrous]

Nyt kuulostaa siltä, että Liikenneturhan agentit ovat soluttautuneet org-foorumille.

Mun korvaan toi on chat-GPT tekoälybotin tuottamaa puppua.

 

[Jannecoo]

Mun korvaan toi on chat-GPT tekoälybotin tuottamaa puppua.

Arvon Foorumiväki.

Haluan vilpittömästi ja nöyrästi pyytää anteeksi, että hairahduin esittämään oman mielipiteeni sen sijaan, että olisin tyytynyt vain nyökyttelemään hyväksyvästi jokaisen kommentin perään, kuten täällä näyttää olevan kauniina ja vakiintuneena tapana.

Oli täysin asiatonta kuvitella, että keskusteluun voisi liittyä muutakin kuin varovaista myötäilyä ja jatkuvaa selkään taputtelua. Tajuan nyt, että olen rikkonut tärkeää tasapainoa, jossa jokainen ajatus vahvistaa edellisen ajatuksen, eikä aiheuta minkäänlaista säröä yhteiseen harmoniaan.

Syvästi kadun ajattelemattomuuttani ja lupaan jatkossa hioa kommenttini niin, että ne huomaamattomasti liukuvat osaksi vallitsevaa mielipidettä – kenties lisäten varovaisen "hyvin sanottu!" tai "samaa mieltä, mahtava analyysi!"-huudahduksen, jotta en enää rikkoisi tätä hienovaraista sosiaalista sopimusta.

Lämmin kiitos siitä, että suvaitsitte tämän hairahdukseni. Lupaan olla jatkossa paremmin massan mukana – huomaamattomana ja täysin harmittomana.

Ei kovin lupaava alku minulta, mutta yritän muuttaa itseni vastaamaan enemmän odotuksianne...

 

[oili]

Arvon Foorumiväki.

Haluan vilpittömästi ja nöyrästi pyytää anteeksi, että hairahduin esittämään oman mielipiteeni sen sijaan, että olisin tyytynyt vain nyökyttelemään hyväksyvästi jokaisen kommentin perään, kuten täällä näyttää olevan kauniina ja vakiintuneena tapana.

Oli täysin asiatonta kuvitella, että keskusteluun voisi liittyä muutakin kuin varovaista myötäilyä ja jatkuvaa selkään taputtelua. Tajuan nyt, että olen rikkonut tärkeää tasapainoa, jossa jokainen ajatus vahvistaa edellisen ajatuksen, eikä aiheuta minkäänlaista säröä yhteiseen harmoniaan.

Syvästi kadun ajattelemattomuuttani ja lupaan jatkossa hioa kommenttini niin, että ne huomaamattomasti liukuvat osaksi vallitsevaa mielipidettä – kenties lisäten varovaisen "hyvin sanottu!" tai "samaa mieltä, mahtava analyysi!"-huudahduksen, jotta en enää rikkoisi tätä hienovaraista sosiaalista sopimusta.

Lämmin kiitos siitä, että suvaitsitte tämän hairahdukseni. Lupaan olla jatkossa paremmin massan mukana – huomaamattomana ja täysin harmittomana.

Ei kovin lupaava alku minulta, mutta yritän muuttaa itseni vastaamaan enemmän odotuksianne...

"Nyt kuulostaa siltä, että Liikenneturhan agentit ovat soluttautuneet org-foorumille"


Kun kun käyttää ilmaisua "liikenne turha" niin on todennäköisesti askeleen päässä tilastosta, mutta koska prätkällä tappaa yleensä vain itsensä on tämä ainakin minusta hyväksyttävä henkilökohtainen riski. Itsekin kapinoin aikoinaan auktoriteetteja vastaan ja uskoin rajoitusten olevan typeriä.


Alkuperäinen aloittaja kärsi ilmeisestikin kohtuuttomasta pelosta ja.joka muistuttanee kotimatkoja kokkareilta, jolloin mutkat tuli ajettua "muttereina" Joskus on jopa hieman liikuttavaa kun pohditaan onko tupla DD lukko turvallisin tapa kiinnittää kypärä tai mikä on paras selkäpanssari.

Nämähän ovat täysin toisarvoista näpertelyä mikäli kaipaa turvallisuutta. Kun aloitin uudestaan ajamisen lähdin kavereiden kanssa ajelemaan ja yhdellä mutkapätkällä kun vetomiehet lähti menemään järkytyin ettei noin lujaa voi kukaan ajaa. Takana ollut jäikin taakseni ja perusteli sitä sillä, että lähtisin yrittämään perään.

Minua lohdutettiin, että "kyllä se vauhti sieltä vielä tulee" No näin kolmenkymmenen vuoden päästä olen tunnustanut ettei se tule, vaikka sujuukin aika hyvin.

Hävettääkö? No ei enää ja yksi letkassa ajanut oli melko menestynyt kisakuski, mutta vaikka hän rikkoi kadulla ja radalla luunsa vähän väliä, niin tatamilla hän hyppi karkuun kuin jänis, vaikka vannoin etten lyö kovaa. Myös entinen pomoni oli aika arka tyyppi, mutta radalla useimmat saavat katsoa menoa takaperspektiivistä.

Pitkän sössötykseni kiteytys voisi olla, että ole mitä olet, äläkä yritä olla muuta, jos et nauti yrittämisestä.

 

[JMH]

^
Älä turhaan muutu. Polku alkupisteestä on kohtuuttoman pitkä ja aikaa vievä.

Jatka individualismin tiellä. On täällä nähty paljon hurjempiakin irtiottoja.

 

[HiTec]

Kun takasuoralla ajetaan jo 200 km/h ilman varsinaista kisatason varustusta tai harjoittelua, ollaan äärimmäisen vaarallisilla vesillä.

Eikös tuossa meigälläkin ole ihan "ratavarustus" päällänsä, myös pyörässä. No tulipahan laukutkin samalla testattua että pysyy vähän vauhdikkaammassakin kyydissä ongelmitta mukana

 

[jaulis]

Arvon Foorumiväki.

Haluan vilpittömästi ja nöyrästi pyytää anteeksi, että hairahduin esittämään oman mielipiteeni sen sijaan, että olisin tyytynyt vain nyökyttelemään hyväksyvästi jokaisen kommentin perään, kuten täällä näyttää olevan kauniina ja vakiintuneena tapana.

Oli täysin asiatonta kuvitella, että keskusteluun voisi liittyä muutakin kuin varovaista myötäilyä ja jatkuvaa selkään taputtelua. Tajuan nyt, että olen rikkonut tärkeää tasapainoa, jossa jokainen ajatus vahvistaa edellisen ajatuksen, eikä aiheuta minkäänlaista säröä yhteiseen harmoniaan.

Syvästi kadun ajattelemattomuuttani ja lupaan jatkossa hioa kommenttini niin, että ne huomaamattomasti liukuvat osaksi vallitsevaa mielipidettä – kenties lisäten varovaisen "hyvin sanottu!" tai "samaa mieltä, mahtava analyysi!"-huudahduksen, jotta en enää rikkoisi tätä hienovaraista sosiaalista sopimusta.

Lämmin kiitos siitä, että suvaitsitte tämän hairahdukseni. Lupaan olla jatkossa paremmin massan mukana – huomaamattomana ja täysin harmittomana.

Ei kovin lupaava alku minulta, mutta yritän muuttaa itseni vastaamaan enemmän odotuksianne...

Kohtuu kesy röllistartti ja minun makuun tämä muka sarkastinen foorumimarttyyri kortti tuli käyttöön liian hätäisesti ja huolimattomasti. Ei muuta kuin leuka rintaan ja lisää kilometrejä mittariin niin alkaa se vielä sujua.

 

[PoS]

En tiedä yhtään ihmistä, jonka tärkein syy moottoripyörällä ajamiseen on turvallisuus. Vaikka moottoripyöräily on lähtökohtaisesti vaarallista, turvallisuutta voi totta kai ajatella niin varusteiden kuin ajotavankin suhteen.

Nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattaminen on tietenkin hyvä lähtökohta, enkä missään nimessä kehota ketään niistä poikkeamaan. Jos kuitenkin poikkeaa, pitää ymmärtää oman ja kaluston rajat sekä muiden tienkäyttäjien poikkeavalla nopeudella/tavalla liikkuvan ajoneuvon havannointiin liittyvät ja tieympäristöön liittyvät ongelmat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nopeutta pitää sovittaa oman kapasiteetin, muiden tienkäyttäjien ja ympäristön mukaan. Näillä eväin on aika monta vuotta ja kilometriä menty ilman kolmion takaa eteen tulevia puusilmiä ynnä muuta foorumeilta tuttua. Kadulla olen muistaakseni viimeksi kaatunut vuonna 2012, mutta silloin oli talvi. Enkä edes muista, milloin olen viimeksi sakkoja saanut.

Ja sen oman kapasiteetin selvittämiseen en tiedä rataharjoittelua parempaa tapaa. Kuten aiemmin sanoin, rataharjoittelussa ei ole tärkeintä ajaa mahdollisimman kovaa, vaan olennaisinta on tutustua omaan ja kaluston kyvykkyyteen. Sillä kun nämä tekijät ja ongelmat muiden tienkäyttäjien havainnonnissa ymmärtää, ajamisesta tulee paljon turvallisempaa. Ajonopeudesta ja -tavasta riippumatta.

Näillä eväin olen suunnitellut ajavani pari seuraavaa viikkoa Italian ja Espanjan välillä just silleen kun sattuu huvittamaan. Suomessa (saati Virossa) asfaltilla millään tasolla järkevästi ajaminen ei yksinkertaisesti tarjoa minulle mitään. Eteläisemmässä ympäristössä on hyvin usein mahdollista pitää hauskaa myös liikennesääntöjen puitteissa. Koska sinne on mahdollista lähteä, olisi mielestäni hölmöä olla lähtemättä ja pitää pohjoisen hauskat sorateillä ja poluilla.

Se, että mulle tavallinen katuajo ei hirveästi tarjoa, ei tarkoita sitä, että jos joku muu ei harrasta samoin kuin minä, olisin sitä vastaan, päinvastoin. Sehän kertoo vain lajin rikkaudesta, ja tavallaan jopa kadehdin heitä, jotka jaksavat ajaa rajoitusten mukaan pitkiä matkoja, tutustua nähtävyyksiin, haistella ympäristön tuoksuja ja pysähtyä ihmettelemään kauniita maisemia. Joten eiköhän lopeteta jeesustelu ja anneta kaikkien kukkien kukkia. Sillä, kuten todettua, minäkin todennäköisesti tapan vain itseni.

Toivottavasti naputtelette hyvän muistokirjoituksen.

 

[JMH]

Sillä, kuten todettua, minäkin todennäköisesti tapan vain itseni.

Toivottavasti naputtelette hyvän muistokirjoituksen.

Haaste otettu vastaan. Pitää sit kans toimittaa!

 

[PoS]

Luotan sinuun

 

[itl]

Tsemppiä mutka-ajoon! Sanotaan harjoituksen tekevän mestarin ja niin käy varmasti tässäkin tapauksessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että itseopiskelu on usein se pisin tie onneen. Lämmin suositus ratapäiville lähdöstä ja vaikka at2 kurssista. Siellä saat varmasti hyvää oppia ja palautetta oman ajon parantamiseen.

Mitä tulee rata-ajoon ja sen vaarallisuuteen niin ainakin minut se on tehnyt nöyräksi. Ensi kerroilla radalla vuosia sitten aika nopeasti oppi, kuinka sitä hidas oikeasti on ja kuinka paljon parannettavaa omassa ajossa on. Minulla ainakaan ei ole tullut mieleenkään käyttää rata-ajon vauhteja maantiellä, koska siellä sokeassa mutkassa voi väijyä sarvipää, naapurin lapsi, mikroaaltoja lähettävä virkahenkilö tai mitä vaan odottamatonta. Kuitenkin, jos ja kun tulee se äkkitilanne eteen niin on mukavampi, kun se väistön edellytyksenä oleva käsky tulee ns. selkärangasta ja sieltähän se ei tule, jos ei ole tehty ja harjoiteltu tilanteen vaatimia toimenpiteitä riittävästi.

 

[oili]

En tiedä yhtään ihmistä, jonka tärkein syy moottoripyörällä ajamiseen on turvallisuus. Vaikka moottoripyöräily on lähtökohtaisesti vaarallista, turvallisuutta voi totta kai ajatella niin varusteiden kuin ajotavankin suhteen.

Nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattaminen on tietenkin hyvä lähtökohta, enkä missään nimessä kehota ketään niistä poikkeamaan. Jos kuitenkin poikkeaa, pitää ymmärtää oman ja kaluston rajat sekä muiden tienkäyttäjien poikkeavalla nopeudella/tavalla liikkuvan ajoneuvon havannointiin liittyvät ja tieympäristöön liittyvät ongelmat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nopeutta pitää sovittaa oman kapasiteetin, muiden tienkäyttäjien ja ympäristön mukaan. Näillä eväin on aika monta vuotta ja kilometriä menty ilman kolmion takaa eteen tulevia puusilmiä ynnä muuta foorumeilta tuttua. Kadulla olen muistaakseni viimeksi kaatunut vuonna 2012, mutta silloin oli talvi. Enkä edes muista, milloin olen viimeksi sakkoja saanut.

Ja sen oman kapasiteetin selvittämiseen en tiedä rataharjoittelua parempaa tapaa. Kuten aiemmin sanoin, rataharjoittelussa ei ole tärkeintä ajaa mahdollisimman kovaa, vaan olennaisinta on tutustua omaan ja kaluston kyvykkyyteen. Sillä kun nämä tekijät ja ongelmat muiden tienkäyttäjien havainnonnissa ymmärtää, ajamisesta tulee paljon turvallisempaa. Ajonopeudesta ja -tavasta riippumatta.

Näillä eväin olen suunnitellut ajavani pari seuraavaa viikkoa Italian ja Espanjan välillä just silleen kun sattuu huvittamaan. Suomessa (saati Virossa) asfaltilla millään tasolla järkevästi ajaminen ei yksinkertaisesti tarjoa minulle mitään. Eteläisemmässä ympäristössä on hyvin usein mahdollista pitää hauskaa myös liikennesääntöjen puitteissa. Koska sinne on mahdollista lähteä, olisi mielestäni hölmöä olla lähtemättä ja pitää pohjoisen hauskat sorateillä ja poluilla.

Se, että mulle tavallinen katuajo ei hirveästi tarjoa, ei tarkoita sitä, että jos joku muu ei harrasta samoin kuin minä, olisin sitä vastaan, päinvastoin. Sehän kertoo vain lajin rikkaudesta, ja tavallaan jopa kadehdin heitä, jotka jaksavat ajaa rajoitusten mukaan pitkiä matkoja, tutustua nähtävyyksiin, haistella ympäristön tuoksuja ja pysähtyä ihmettelemään kauniita maisemia. Joten eiköhän lopeteta jeesustelu ja anneta kaikkien kukkien kukkia. Sillä, kuten todettua, minäkin todennäköisesti tapan vain itseni.

Toivottavasti naputtelette hyvän muistokirjoituksen.

Jep, moottoripyöräily on aina turvatonta ja joskus kipu opettaa turvallisenpaan asenteeseen. Itse konttasin joskus ysärillä ja opin, että kylmät rättirenkaat eivät ole hyvä yhdistelmä kylmän asfaltin kanssa. No kun katsoin riekaleista ajopukuani päätin etten enää aja shortseissa ja T-paidassa. Myöhemmin sitten tajusin, että ajan lopulta tuurilla, joka väkisinkin loppuu joskus. Aloin siis ajattelemaan miten, missä ja milloin.


Minulla ei ole mitään rata-ajoa vastaan, mutta jos sen tarkoitus on opettaa ajolinjojen hallitsemista maanteillä, niin eikö siellä pitäisi silloin ajaa kuten maantiellä? Fiksu motoristi ei joudu tilanteeseen, josta taitava selviäisi.esimerkkinä vaikkapa "pimeään" mutkaan ajaminen. Käsittääkseni liikennesäännöt on juurikin suunniteltu siten, ettei ainakaan useimmat ylitä taitojaan ja hyvin taitava"vetomies" saattaa siksi pitää niitä lapsellisen rajoittavina.


Kuten kirjoitin katson, että minusta jokainen saa vaarantaa oman nahkansa, mutta ei muiden, joten en koe "jeesustelevani" tässä. Tulikin mieleen eräs juttu vuonna miekka ja kilpi, kun ihmettelin miksi ambulanssi menee pillit soiden ohi. No mutkaan ylinopeutta ajanut motoristi ajoi pikkupojan hengiltä äitien päivänä. Epätodennäköinen sattuma, mutta sattui kuitenkin.

Mitä tulee sakkoihin, niin tuurilla siis todella hyvällä tuurilla olen saanut vain yhden tökerön, mutta nykyään tykkään enemmän kruisailla afrikkalaisella.
Edit:Tämä se saattaa olla vaarallisinta moottoripyöräilyä ja saa ollakin

https://www.verkkouutiset.fi/a/venaja-perustaa-moottoripyorajoukkoja-syyna-lennokit/#781f146d

 

[Sankkeri]

Jos mutkat ahdistavat ei siihen mikään auta niin hyvin kuin ratapäivä ja AT2. Itsekin ajan edelleen aivan kammossa ja hitaasti esim sen Alastaron nopen oikean ennen Las Palmasia mutta kadulla kaikki mutkat ovat ratapäivän jälkeen hitaita ja kaahaamisen tarvekin on saatu purettua.

 

[oili]

Jos mutkat ahdistavat ei siihen mikään auta niin hyvin kuin ratapäivä ja AT2. Itsekin ajan edelleen aivan kammossa ja hitaasti esim sen Alastaron nopen oikean ennen Las Palmasia mutta kadulla kaikki mutkat ovat ratapäivän jälkeen hitaita ja kaahaamisen tarvekin on saatu purettua.

Yritin tuossa kysellä onko radalla vakuutukset voimassa?

 

[HiTec]

Se, että mulle tavallinen katuajo ei hirveästi tarjoa, ei tarkoita sitä, että jos joku muu ei harrasta samoin kuin minä, olisin sitä vastaan, päinvastoin. Sehän kertoo vain lajin rikkaudesta, ja tavallaan jopa kadehdin heitä, jotka jaksavat ajaa rajoitusten mukaan pitkiä matkoja, tutustua nähtävyyksiin, haistella ympäristön tuoksuja ja pysähtyä ihmettelemään kauniita maisemia.

No minä lienen sitten yksi näistä, sillä itse olen nyt käynyt radalla "jopa" kahdesti ja näillä kerroilla oli väliä yli 20v, eikä kummallakaan kerralla tuo tarjonnut minulle yhtään mitään. Aivan yhtä valju fiilis oli molemmilla kerroilla, niin mitä järkeä

Mutta se mikä näillä molemmilla kerroilla oli nautinnollista, niin se matka sinne ja takaisin. Ekalla kerralla Alastarolle, tokalla Kymiringille ja molemmilla varsinkin paluumatkoilla poimittiin ne paikalliset nähtävyydet, pysähdyttiin ihastelemaan koskia, kahviloita, hiidenkirnuja, siltoja... Ja juuri tästä löytyi itselleni SE juttu koko tässä päristelyssä

Toki tuokin homma olisi varmaan mukavampaa jollain Gold Wingillä taikka K 1600 GTL tyylisillä, aidoilla matkapyörillä, mutta kun iso osa omista päristelyistä tulee myös PK-seudulla siitä arjen pörräämisestä, niin tuo city-näppäryys ei ehkä ihan ole em. mallien niitä vahvimpia puolia. Siksi nykyinen Bandit 1250 on sellainen passeli yleispyörä, joka soveltuu ihan yhtä huonosti vähän kaikkeen

Kohta 25v ajan olen tässä kokeillut saada tuota emäntääkin innostumaan aiheesta, mutta turhaan. Voisin meinaan hyvin kuvitella saavani nostettua tämän(kin) harrastuksen vielä astetta mukavammaksi kun sitä voisi tehdä yhdessä, emäntä kyydissä.

 

[PoS]

Kohta 25v ajan olen tässä kokeillut saada tuota emäntääkin innostumaan aiheesta, mutta turhaan. Voisin meinaan hyvin kuvitella saavani nostettua tämän(kin) harrastuksen vielä astetta mukavammaksi kun sitä voisi tehdä yhdessä, emäntä kyydissä.

Pointin alleviivaamiseksi: en voisi kuvitella kamalampaa kuin eukko, joka änkeää kyytiin.

 

[lario]

Moottoripyöräily pilattiin sinä päivänä, kun joku keksi laittaa istuimen matkustajalle...

 

[PoS]

Ja vielä kommentiksi "liikenneturhaan".

Suomalainen liikenneturvallisuustyö keskittyy sormen heilutteluun ja nopeusrajoitusten laskemisen suosittelemiseen. Esimerkki: Ruotsissa vastaava järjestö iloitsi siitä, että teiden kunto on parantunut. Suomessa satuillaan kuinka "kokenut road racing -henkilö" kertoo että teiden heikko kunto ei aiheuta ongelmia liikenneturvallisuudelle.

Pääsisipä johonkin tuollaiseen valtion maksamaan tyhjäkäyntityöpaikkaan.