Onhan se nyt suorastaan kuluttajan kansalaisvelvollisuus hieman vittuilla
kun saa edes jollain tavalla perusteltuun kysymykseen aivan puutaheinää- tarinaa olevia vastauksia.
Eihän sitä tietenkään voi kieltää, etteikö maahantuojat ja verkosto saa aivan vapaasti
määritellä linjansa ja toimintatapansa.
Otsikon "jonninjoutavat lisukkeet" alle kertyy laajemmin tarkastellen paljonkin erilaista
tavaraa, ominaisuutta ja toimintoa, jotka asiakas arvottaa omakohtaisesti.
Kaikella ns. ylimääräisellä ei liioin tarvitse olla erityisen suurta merkitystä tuotteen loppuhintaan,
vaikka lisukkeiden halpa "tehdashinta" kertautuukin karmealla tavalla "alimmalle riville".
Nyt tapetilla olevan merkin kohdalla puhutaan kuitenkin ihan oikeasti hyvin merkittävistä
hintaeroista, niin prosentuaalisesti kuin euromääräisestikin.
Asiahan kiertyy kokonaisuudeksi sen kautta kun "perusalusta" poistuu listalta.
Tämä ruksi avaa sen Pandoran lippaan ja sen jälkeen peli on menetetty.
En ihan laittaisi palleja pataan liioin sen väitteen pantiksi, ettei eräistä pyörätyypeistä
kannata tuoda YHTÄÄN PYÖRÄÄ MAAHAN KOSKA KUKAAN EI OSTA SELLAISTA.
Potentiaalinen asiakasryhmä ei varmaankaan ole ne vanhat merkkiuskolliset kuluttajat,
jotka ovat ehkä jo useamman kierroksen uusineet "hilavitkutin- kalustonsa" ja joille perusmallien
pariin siirtyminen ei liene ihan ykkösjuttu.
Yksi perusmalli PK-seudulle, toinen Tampesteriin, kolmas Tu-Tu-Tur.... en nyt saa sanottua
ja
neljäs johonkin pohjoisemmaksi ei taitaisi olla kokonaisuutta kaatava satsaus,
mutta saattaisi olla merkittävä portti Bimmeriheimon lajentumiselle ja olennaisille jälkimarkkinoille.
Yhtäällä hankintahinnat asettuisivat genreissään kilpailukykyisemmäksi kiinanrautojen suhteen,
toisaalta taas perusasioita ja määrätynlaista askeettisuutta arvostavat saisivat ihan konkreettisen
mahdollisuuden kokeilla vaihtoehtoista, laadukasta peruslaitetta.
Riskiksi voidaan tietysti jossain nähdä se, että takuut ovat todellisuudessa hieman raskaampi
proggis kuin halutaan antaa ymmärtää. Yksinkertaista laitetta huolletaan helpommin omatoimisesti.
Elektroniikan turvotessa tahtoo myös pakkoavioliitto "merkkihuollon" kanssa väistämättä yleistyä jne. jne.
Itse asiassa.... Onhan tuolla merkin tiukassa rintamassa noudattamassa politiikassa selkeä
strategia, mutta onko se kuluttajan näkökulmasta kuinka "siedettävä", onkin jo toinen juttu.
Tähän saakka on kuitenkin menty tiukassa rintamassa mitä mielikuvituksellisimpiin tarinoihin
tukeutuen linjalla: "Tätähän sä haluut" ja naisväen paljolti käyttämällä ohjaustaktiikalla
....
"Totta kai sä VOIT mennä jätkien kanssa baariin..... SÄ päätät ihan itse..."
.
kun saa edes jollain tavalla perusteltuun kysymykseen aivan puutaheinää- tarinaa olevia vastauksia.
Eihän sitä tietenkään voi kieltää, etteikö maahantuojat ja verkosto saa aivan vapaasti
määritellä linjansa ja toimintatapansa.
Otsikon "jonninjoutavat lisukkeet" alle kertyy laajemmin tarkastellen paljonkin erilaista
tavaraa, ominaisuutta ja toimintoa, jotka asiakas arvottaa omakohtaisesti.
Kaikella ns. ylimääräisellä ei liioin tarvitse olla erityisen suurta merkitystä tuotteen loppuhintaan,
vaikka lisukkeiden halpa "tehdashinta" kertautuukin karmealla tavalla "alimmalle riville".
Nyt tapetilla olevan merkin kohdalla puhutaan kuitenkin ihan oikeasti hyvin merkittävistä
hintaeroista, niin prosentuaalisesti kuin euromääräisestikin.
Asiahan kiertyy kokonaisuudeksi sen kautta kun "perusalusta" poistuu listalta.
Tämä ruksi avaa sen Pandoran lippaan ja sen jälkeen peli on menetetty.
En ihan laittaisi palleja pataan liioin sen väitteen pantiksi, ettei eräistä pyörätyypeistä
kannata tuoda YHTÄÄN PYÖRÄÄ MAAHAN KOSKA KUKAAN EI OSTA SELLAISTA.
Potentiaalinen asiakasryhmä ei varmaankaan ole ne vanhat merkkiuskolliset kuluttajat,
jotka ovat ehkä jo useamman kierroksen uusineet "hilavitkutin- kalustonsa" ja joille perusmallien
pariin siirtyminen ei liene ihan ykkösjuttu.
Yksi perusmalli PK-seudulle, toinen Tampesteriin, kolmas Tu-Tu-Tur.... en nyt saa sanottua
janeljäs johonkin pohjoisemmaksi ei taitaisi olla kokonaisuutta kaatava satsaus,
mutta saattaisi olla merkittävä portti Bimmeriheimon lajentumiselle ja olennaisille jälkimarkkinoille.
Yhtäällä hankintahinnat asettuisivat genreissään kilpailukykyisemmäksi kiinanrautojen suhteen,
toisaalta taas perusasioita ja määrätynlaista askeettisuutta arvostavat saisivat ihan konkreettisen
mahdollisuuden kokeilla vaihtoehtoista, laadukasta peruslaitetta.
Riskiksi voidaan tietysti jossain nähdä se, että takuut ovat todellisuudessa hieman raskaampi
proggis kuin halutaan antaa ymmärtää. Yksinkertaista laitetta huolletaan helpommin omatoimisesti.
Elektroniikan turvotessa tahtoo myös pakkoavioliitto "merkkihuollon" kanssa väistämättä yleistyä jne. jne.
Itse asiassa.... Onhan tuolla merkin tiukassa rintamassa noudattamassa politiikassa selkeä
strategia, mutta onko se kuluttajan näkökulmasta kuinka "siedettävä", onkin jo toinen juttu.
Tähän saakka on kuitenkin menty tiukassa rintamassa mitä mielikuvituksellisimpiin tarinoihin
tukeutuen linjalla: "Tätähän sä haluut" ja naisväen paljolti käyttämällä ohjaustaktiikalla
"Totta kai sä VOIT mennä jätkien kanssa baariin..... SÄ päätät ihan itse..."
.
Se edellyttäisi myös parhaan varustetason pyörän olemista koeajossa. Eli tupla kulut kauppiaalle

.

). Toinen riski kuluttajalle saattaa piillä tuossa nykyelektroniikassa, ihanan kallista huoltaa ja "korjata" joten kamppeen elinkaarikustannukset saadaan pilviin sekä valtuutettujen jälleenmyyjä- ja huoltoliikkeiden käsi pysyvästi syvälle (uskollisen) kuluttajan taskuun... 

