Motoristin kuudes aisti!

[Keppigee]

Nyt tuntuu että olen kehittänyt itselleni sen kuudennen aistin.
En.en ole vetänyt mithän kamoja.

Oma konttaamiseni seurauksena liekkö tuo aisti kehittynyt,mutta monta kertaa on jo tullut tilanne jossa joku tuuppaa pimeästä puskasta/tieltä eteen ja olen hieman ennen tätä himmannut,aivan tietämättä tai aavistamatta mitä tuleman pitää.
Viimeksi eilen,,,normitilanne,,pappa polkupyöräilee tien oikealla,ketään ei tule edes vastaan,jostain kumman syystä kaasukäsi löysää ja jarruakin heitän vauhtia hiljentääkseni,ollessani n.50metriä paapan takana ja valmistaudun ohitukseen,,,kun paappa ohjaa fillarilla vasemmalle reilusti keskiviivan tuntumaan,ilmeisesti sai päähänsä ryhmittyä keskiviivalle,,,olin siis aloittanut jo oman ohitus aikeeni ja ehdin hiljaisen vauhdin vuoksi vetää oikealta kantaten ohi,melkein hipaisten ohitimme toisemme,,,,taustapeilistä näin kun pappa teki U-kännöksen ja jatkoi ajoaan takaisin päin.

Muutama muukin vastaava "aavistus" tilanne on tullut ennakoitua...meinaan että ei toi kuudes aisti ainakaan haitaksi ole,,Ei.
Ammattiautoilijana tuosta ylimääräisestä aistista on hyötyä päivittäin...vai olisko tää vaan sitä ennakoivaa ajoa ja millään millamagialla ei oo sormensa pelissä...
Vielä ku jostain löytäs sen kristallipallon josta näkis tulevat ...

Ediä: Modet siirtäkööt paskanjauhantaan jos tuntuu ,,turhalta tuo "turvallisuusaisti".

 

[mico]

Mielestäni toi on sitä vaistomaista "ennakoivaa" ajoa...

...tietämättään...

 

[Paso]

kyl kokemuksesta on hyötyä.. monesti tulee aavistettua/arvattua mitä joku tekee tuol liikenteessä ja osaa varautua tilanteeseen etukäteen..

 

[Tiko]

Kun minä aloitin pyöräilyn niin joku vanhempi motoristi sanoi että pidä mielessä että olet ainoa järkevä tiellä liikkuja ja muut ovät ääliöitä joita tarvitsee koko ajan varoa niin selviät liikenteessä.
Tuo sanoja on pyöräillyt yli 30 vuotta ja matkan varrella on ollut vain kaksi läheltä piti tilannetta.
Tuon olen koittanut ptää mielessä ja tähän asti kaikki on vielä mennyt ihan hyvin.
Toivottavasti jatkossa myös!

 

[TiTu]

Olet selkeästi oppinut ennakoivan ajotavan "learning by shock" -menetelmällä. Suomeksi siis "kantapään kautta".

 

[Ropaaja]

Kun minä aloitin pyöräilyn niin joku vanhempi motoristi sanoi  että pidä mielessä että olet ainoa järkevä tiellä liikkuja ja muut ovät ääliöitä joita tarvitsee koko ajan varoa niin selviät liikenteessä.
Tuo sanoja on pyöräillyt yli 30 vuotta ja matkan varrella on ollut vain kaksi läheltä piti tilannetta.
Tuon olen koittanut ptää mielessä ja tähän asti kaikki on vielä mennyt ihan hyvin.
Toivottavasti  jatkossa myös!

Ja oikeesti - ei sitä ittekkään ihan viisaita olla liikenteessä

Ajetaan vehkeellä missä ei ole minkäänlaisia suojakuoria ympärillä , tehoa on enemmän kuin kukaan oikeesti tarvii , nopeuttakin piisaa ylenmäärin ym. ym.

Toisaalta.. jos alkaa pelkään elämää , ajamista , muita tielläliikujia , ukkosta , meteoreja , maailmanloppua , mörköjä..
niin sitten voi kyllä jäädä kotiin ja hautautua peiton alle ja kuolla pois.

Vaan sitä tunnetta , kun kahvaa kääntää

sitä ei mikään korvaa.

Eli , varotaan niitä muita siellä liikenteessä , ja muistetaan , ettei me ittekkään ihan viisaita olla , niin pysyy homma hanskassa.

 

[susrajan suhari]

Elämästä ei selvitä hengissä...

 

[GoSpel]

Nykyajan Palystation sukupolvi ei moista kaipaa. Ne painaa nappia ja aloittaa alusta. Moni oppii liian myohaan ettei se toimi oikeassa elamassa.

 

[M78]

Eilen illalla viimeksi tuollainen aisti taas varoitti vastaantulevasta nopeusmittausta suorittavasta ajoneuvosta jo muutamannen kerran pienellä aikavälillä... *kop* *kop*  

 

[jannep]

Eilen illalla viimeksi tuollainen aisti taas varoitti vastaantulevasta nopeusmittausta suorittavasta ajoneuvosta jo muutamannen kerran pienellä aikavälillä... *kop* *kop*  

Jos se tutka jotekin säiteilee pääkoppaan?

 

[Kawa LTD]

kyl kokemuksesta on hyötyä.. monesti tulee aavistettua/arvattua mitä joku tekee tuol liikenteessä ja osaa varautua tilanteeseen etukäteen..

+1

 

[TIJ]

Eräässä amerikkalaisessa teoksessa kerrottiin seuravaa tarinaa...

Taannoin (80-luvun alussa) järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa toisena puolena oli "veteraanit"; tyypit jotka olivat ajaneet prätkää useamman kymmenen vuotta. Ja haastattelijoina liikkennekouluttajia tms. Ideana oli, että pitkään ajaneet ja yhä hengissä olevat tekevät jotain oikein, heiltä on jotain opittavissa. Oletuksena oli että saadaan jotain guru-luokan tietoutta mitä tulee jarruttamisiin ja väistöihin yms.

Hämmästystä herätti että papat eivät puhuneetkaan mitään überskillzeistä vaan paremminkin siitä ns. kuudennesta aistista. Mutta se 6. aistikkaan ei ole mitään magiaa vaan luontaista tahi opittua varovaisuutta / epäluuloisuutta liikenteessä. "entäs jos tuo fillaroija kääntyykin mun eteen" Eli että tunnistetaan tilanne jossa potentiaalia kehittyä vaaratilanteeksi eikä ajeta siihen kaahottamalla.

Nykysuomeksihan tuon voisi ilmaista fraasilla "taitava selviää tilanteesta johon fiksu ei edes joudu". Mutta mielestäni tämä ennakoiva ajotapa on kuitenkin eri asia kuin kaiken olevaisen pelko ja pumpulikuutioon eristäytyminen. Jos se meteori tippuu niskaan tai pimeässä mutkassa tulee juoppokuski rekkamies omaa kaistaa vastaan niin olkoon niin. Mut se mihin ite voidaan vaikuttaa niin hoidetaan se fiksusti.

Tuo jenkkikirja johon viittaisin on David L Hough "more proficient motorcycling", saatavilla esim. amazonista kuten myös sitä edeltävä "proficient motorcycling", suosittelen. Näitä voi pitää kukkahattukirjoina mut esim. matkanopeuteen herra suosittee ylläpidettävän samaa kuin mitä paikalliset käyttää joka voi siis olla eri kuin nopeusrajoitus. Vastaavia asioita mutta suppeammin on esim. Mikko Paason kirjassa Ajamisen nautinto.

 

[TripleTwin]

TIJ puhuu asiaa.

TÄSSÄ ajo-opetusta 70 -luvulta.  Aika kuuluisia kavereita opettamassa.