• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Motoristi Turussa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jenni
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Ei minua nyt taas mikään muu motivoi niin paljoa kuin se, ettei mulla ole kavereita...

Ilma on sen verran kaunis, että tänään saa varmaan taas nähdä moottoripyöriä tiellä liitämässä.

Eilen olin sekoamassa: en tajua pätkääkään ihmisiä.
Hitto, mä olen niin ulkopuolinen kuin ihminen vain voi olla; susilapsi.

Siksi yllättyinkin, miksi tänään tuli suusta ulos tällainen biisi:
Flow

Eilen oli vähän synkemmät fiilikset:
Road

Jos et ole sinkku, tunnet vain hiukan kyllästyneesi parisuhteen rutiineihin. Tee kuitenkin parhaasi. Voin kertoa, että tämä sinkkumaailma on äärettömän karu. Niin miehille kuin naisille, molempien tarinat on aika matalaviritteisiä. Eritoten mun ikäluokasta ylöspäin.

Näyttää hyvin ikävästi siltä, että tulen väsäämään mustia kappaleita sen mitä elän.

Mutta moottoripyöriä katsoessani nautin ja hymyilen.
Kaunista ja onnekasta auringonsäteiden kannattamaa maanantaita
062802moto_prv.gif
 
Tulen hymyilemään tänään kahdesta syystä, tai kolmesta.
Ensinnäkin, olen hyvin tyytyväinen tuohon viimeisimpään biisiin.

Juuri äsken pyörähti tässä Voivalan venesatamassa tolkuttoman hyvän äänen omannut moottoripyörä, olin koirien kera pellolla. Jos luet tämän, käy toistekin.

Ja sitten se paras: saan kyytiä taasen uudenlaisella mopolla.

Kyl maar hymyilyttää !
 
Pave, mua todella hymyilyttää ja voin sanoa olevani onnellinen!
Kuski on hakemassa grillattavaa ja jätti mut vartioimaan mopoa. Ohiajavat motoristit morjestaa ja morjestan itsetyytyväisesti takaisin.

Nyt on PERHANAN hyvä mieli!
 
Näitä sun juttuja kun olen lueskellut, vetää miettimään. Unelmat pitää elossa. Kyllä sullekkin se motoristi mies löytyy usko pois. Itse unelmoin maailmanympäri matkasta moottoripyörällä. Tarvis vaan ton vaimon innostua ajamaan oma kortti, pyörän sille jo lupasin hommata.
Itse muistelen vanhoja reissuja kun ei pääse pärrän päälle. esim. sunnuntainen reissu helsingin tourinkiin meni jotenkin näin: Pilvet leijuu puiden latvojen yläpuolella, puut ovat todella tumman vihreät saniaiset punaisia ja lehtipuut punakeltaisia. edessä todella mutkainen tie, pieneen alamäkeen. aurinko pilkottaa hiukan pilvien raosta. Kallistelen pyörää renkaiden pidon rajamailla. pieni jarrutus, taitto vasempaan mutkaan, kiihdytys ulos ja taas sama oikealle. Ei ristin sielua missään ja kun pysähdyn tienviereen termon kahville ympärillä kuuluu vain pientä lintujen liverrystä. Linnut hiljenee kun rojautan pyörän käyntiin. Ja taas mennään
062802moto_prv.gif


Unelmat toteutuu kun ei suostu luovuttamaan. Moikkaillaan kun tavataan.
smile_org.gif
 
marko,
Kohtaloni on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen.
Se on inspiroinut muusikkoja ja kirjailijoita, paria elokuvatuottajaa ja muutamaa näyttelijääkin siinä sivussa.

Se nyt ei varmasti ole mikään ylpeyden aihe, että elämä on tehnyt minusta pellen. Noh, nyt joku itsetietoisuuden siivillä varmaan haluaisi sanoa, ettei olisi Jenni itse tehnyt itsestään pelleä. Vastapalloon ehkä, kapinoidakseni sitä vastaan, mihin minut on laitettu.

Miettikääpä huviksenne: kaksikymmentä_vuotta (20) minun edessä on seisty julmin katsein, erityisesti nimenomaan miehet, että nappaa kuule epävakaa lääkkeitä. Kävin terapiassa ja nappasin lääkkeitä, mutta en parantunut ihmisenä pätkääkään, ja se oikeutti tietynlaisten ihmisten julmuuden minua kohtaan: olinhan se karmea epävakaa persoonallisuus. Heidän sanoja. Jos joku tätä lukeva omaa epävakaan persoonallisuuden, olen äärimmäisen surullinen siitä, miten ihmiset osaakin ylentää itsensä kivuliaan apua anovan ihmisen edessä. Se on sairasta, ei epävakaus.

Sitten, viimejouluna sain kuulla, että voi hitsi, Jenni, tulipas pieni moka, et sinä olekaan epävakaa
ghostface.gif

Sinulla onkin aksiaalitumakevaurio, ja se mikä sinussa on painolastina ollut koko elämäsi, onkin jotain, joka olisi edellyttänyt kuntoutusta ja aivan toisenlaista lääkitystä, ei missään nimessä noita mitä on tarjottu.
Hups, tulipas Jenni pieni moka, sinussa ei itseasiassa ole psyykkisellä puolella mitään vikaa, et tarvitse terapiaa etkä psyykelääkkeitä, vaan vain apua ja tukea jaksamiseen ylipäätään.

Anteeksi kun avaudun, mutta tämän vuoksi minä tänne kirjoitin, ja korostin sitä, etten ole varsinaisia sinkkumiehiä hakemassa vaan vain moottoripyörien vapautta: minä olen omassa vankilassani.

Kyky toivoa, se kai edellyttäisi...kerron sitten kun tiedän. Nyt en tiedä.

Ah, perhana, tämän takia aloin kirjoittamaan !
Eilinen ajo

Hassua sikäli, kun biisissäni Road -lauloin, etten seuraa sateenkaarta (toivo aarteesta) eikä tähti edessäni valoa tuo, niin tällä matkalla sateenkaari oli siellä mihin menimme, ja paluumatkalla Arcturus
Kuski vapautti minut valehtelun taakasta ja sanoi, ettei se ole minun syy jos sateenkaari tunkee väkisin eteen
sport05.gif

Toi on just sitä, miksi pidän moottoripyöräkansasta !

bowdown.gif
 
inlove.gif

Oh ja ah, tämän päivän onnellisuusannos saatu !
Istuin perinteisellä paikallani Kaarinan shellillä, tai istun hetken vielä edelleen.
Aivan viereeni pysäköi kaksi isompaa pyörää.
Kuuntelin vain.
Eivät tainneet miehet tietää mitä antoivat ! Kiitos, se oli tervetullutta !

Marko, anteeksi kun en noteerannut varsin kaunista kirjoitustasi enempää. Olin eilen pohjalukemissa.
Ei tänäänkään mikään hyvä olo ole.
Se vain tekee surulliseksi kun kuuntelen noiden muiden sinkkujen tarinoita.
Hitto kun myö immeiset ollaan hukassa. Olisi jotenkin mukava kuvitella että olen ainoa rääpäle. Yksi ystäväni sanoikin, että miksi kuvittelen omaavani oikeuden olla ainut elämässään epäonnistunut. Kai se on helpompi niin,
Voisi uskoa mahdollisuuksiin.

Nauttikaahan elämästänne !
 
Treffihaku:
Se mies, jolla on tarpeeksi auktoriteettia saada alakertani juoppo olemaan soittamatta stereoita tähän aikaan, olen sinun.

Mun sydän ei jaksa.
Sattuu infernaalisesti rintakehään.

En jaksa, sydän repeää.

*Edit itkettää. Alakerran juoppo veivaa volyymia edestakaisin ja mun sydän repeää. Siel on kaapin kokoisia tatuoituja äijiä, olen nähnyt useasti miten joku saa turpiinsa. Mua todella sattuu rintakehään.*
 
Voi Jenni parkaa. Auttaako jos soittaa poliisit? Ja seuraavana päivänä jos ilmottaa vuokratoimistoon/vuokranantajalle?

Edit: Asun liian kaukana...
 
Kiitos, Burnis, sympatiasta !

Isännöitsijälle olen ilmoittanut jo vuoden. Aiemmat asukkaat tästä myös. Poliisin olen soittanut myös. Auttaa hetkeksi, ei koko yöksi.

Miksi en muuta? Olen varaton ja päävammainen. Millä voimilla, millä rahalla, miten, minne? Olen lähes totaalisen yksin. Jytinä jatkuu alakerrassa. Sydänfilmistä löyty syytä huoleen.

Ei tämä treffi-ilmo ollut aviomiehen hakua, vaan epätoivoinen avunhuuto, jestas että sattuu rintakehään, alakerta jytisee vaan.
Olisin ilmankin tätä heikko.

Ja, en halua muuttaa jonkun miehen luo. Tein sen virheen kun tulin Turkuun Joensuusta. Seurustelen mielelläni hyvän pätkän omassa kämpässä asuen, yksin. Kun nyt vaan jäisin henkiin eka. Itku, tajuaakohan toi tyyppi mitä se aiheuttaa ? Jump jump, volyymi pomppii, välillä shtn täysille, au, au. No, siinähän sammun, en tiedä enää mitä tehdä. Ei vaan jaksa, ei kykene.
 
Huomenta,

Tämän linkin myötä toivotte että naapurin efekti olisi tehonnut:
Edge

Hyvä ystäväni laittoi aamulla kello 8:34 viestin, joka myötäilee mukavasti itseironiaani, ja oli kerrassaan pakko väsätä tämä biisi.

En muista tehneeni aiemmin vastaavaa.

On siinä mainittu tie, ei ole offentoopiikiikken.
Saivartelijoille, en ottanut biisissä huomioon navigaattorien käyttäjiä.

tounge.gif
Sekoamisen esiasteita, mutta ei hassumpi olo kuitenkaan.

Ja anteeksi niille joille tulee epämukava olo teksteistäni.
Tämä kyllä loppuu jos löydän miehen tai moottoripyöräilevän miehen; se ei ole yksinkertainen projekti. Kenellekään.
Tai, loppuu tämä esimerkiksi jos kapulani menee rikki. Ei ole varaa ostaa uutta.

Nauttikaa elämästä ja hassutelkaa, mopoilkaa, mutta varovasti
inlove.gif
 
Pave :-)

Sen mielestä mä olen "yläkerran murkku".
Sen äidin mielestä sillä on vain univaikeuksia; jep, huomaan.
Tuli vaan uhkailemaan tuohon ovelle.

Oh, ei minulla ole sellaisia kavereita oikeasti.
Tai itseasiassa oli, mutta ne jätin jo ajat sitten kauas taakse.
Tavan pojat kutsui mua hrtsksi kun liikuin aika ajoin noiden tyyppien kanssa.
Ja mitä me teimme? Pelattiin shakkia ja puhuttiin filosofiasta. Olin ainoa tyyppi joka tajusi niissä olevan älykin päässä, mikä syystä tai toisesta kulminoitui turhan usein kapinana kaikkia auktoriteetteja kohtaan: se äly, mikä ei älynnyt kulkea samoja polkuja kuin yhteiskunta. (?)
Ja oikeasti, niistä yksikään ei kohdellut minua vähempänä kuin siskona jolle ei sanota yhtä pahaa sanaa.
Verisidosten vaaran vuoksi en käyttänyt "hyväkseni" mainettaan. Jos joku tilannetta tuntematon minua haukkui, niin se oli sen ongelma, ja minun korville se jäi, vain minun: minä en tehnyt mitään monestakin syystä, hymyilin vain ja kirjasin kaverin listaan, johon en aio tutustua. Minä kuitenkin tiesin mitä tein, eikä niillä pahoilla pojilla tyhmiä ajatuksia ollut päässä. Joitain sielullisia rakenteita puuttui elää yhteiskunnan sääntöjen mukaan, kai sille on nimikin, jos unohdetaan termi rikollinen.
Olin vain niin halutessani kuuntelemassa juttuja, sain kulkea ja mennä niin kuin halusin, en kuulunut jengeihin. Enkä kuulu, enkä aio kuulua.
Siksi kai lähdin opiskelemaan yliopistoon kulttuurintutkimusta, kun ihmisiä nähneenä havaitsin miten syvään on uurrettu halu pyrkiä rakentamaan, on sitten psykologiaa tai psykiatriaa, miksi tämä ei toteudu.
Olen nähnyt kyllä pahojakin ihmisiä, mutta heillä on kulissit niin kunnossa, ettei päällepäin näy; tulee mieleen se eräskin valon ruhtinas, kauneudessa täydellinen.  

Hitto näitä mun juttuja  
sad_orig.gif


Minusta käytettyjä termejä: Leeloo, LaraCoft, norjalainen puukirkkojen polttaja TaruSormustenHerrasta konseptissa.

Ja sitten, en voi tähdentää tarpeeksi. Kun puhuin sinkkujen surullisista tarinoista, en missään nimessä puhunut yhdestäkään tapaamastani motorististi. Tapasin teidät mopojenne seurassa, en sinkkuina, joten ette kuulu siihen termiin kuin siltä osin, että teidän kyytiin voin tulla ilman epäilyksen häivää.
Sinkut tapasin sinkkutermillä sinkkulandiassa, joka oli niin ruma paikka, etten jaksa. Varmasti olisi minulle sopiva ihminen jonkin tekstikasan takana, mitä se lie lukijoiden mielestä sitten tarkoittaneekin, mutta kun en jaksa seuloa. Liikaa sivutuotteita. Olkoot.

Hahha, nyt olen ilkeä, ja laitan iltamanpuolella tekemäni omituisen biisin, joka ei ole varsinaisen hyväkään, mutta erikoinen.
Hamlet
 
Tarvitset selkeästi elämään myönteisemmin suhtautuvia kavereita lisää, ei mitään elämäänsä kyllästyneitä sinkkuja joiden elämä ei ole muuta kuin niiden entisten suhteiden sureminen ja oman surkeuden ruokkiminen. Eiköhän hiukan positiivisemmasta seurasta se mukava mieskin aikanaan löydy ja mukavia tarinoita mitä voi mielessään pyöritellä, syksy on muutenkin niin harmaa et täytyy ajatukset ainakin pitää kirkkaana
smile_org.gif


Ja musiikin kuuntelu/tekeminen/soittaminen auttaa aina minkä näköjään olet huomannutkin. Toki silläkin on rajansa miten paljon musiikilla saa mieltä helpotettua. Youtubesta löydetty uusin tuttavuus Maxence Cyrin tekee mukavia biisejä, aika vapaamuotosia covereita teknosta, punkista ym. Esim. Where is my mind, Around the world ja No cars go on huippuja.

Sitten vaikka vielä jotain positiivista ja hauskaa. Aloin opettelemaan pianon soittoa aika tarkkaan 2 vuotta sitten, pohjalla ei ollut minkäänlaista musisointikokemusta muuta kuin ala- ja yläasteen pakolliset musiikintunnit (7-8 arvosanoilla, sai kun kävi tunneilla), lähisukulaisista myöskään kukaan ei soita mitään. Aluksi harrastuksen jatkumisen epävarmuuden vuoksi en maininnut harrastuksesta kenellekkään muille paitsi parille kaverille. Sitten myöhemmin kun soitto näytti jatkuvan en viitsinyt mainostaa asiaa sukulaisille koska en osannut soittaa mitään siistiä. Nyt olen sitten 2 vuotta soittanut pianoa vanhemmilta, siskolta ja muilta salaa (digitaalipiano menee näppärästi komeroon piiloon tarvittaessa). Äitini täyttää 50 joulukuussa juuri ennen jouluaattoa jolloin olen ajatellut asian paljastaa. Saa nähdä millainen vaikutus yllätyksellä on, vielä pitäisi päättää mikä olisi hienoin tapa yllätys alustaa
smile_org.gif
 On ollut itselläkin välillä kyllä mielessä malttamista että on saanut suunsa pidettyä kiinni, vielä olen onnistunut eikä kenelläkään pitäisi olla edes aavistusta että jotakin hämärää on tekeillä.
 
Mikuni, kiitos !

Siksi olen joensuu-ajoista viihtynyt motoristien seurassa. Heillä on lähes poikkeuksetta juuri oikea asenne! Pidän, arvostan paljon.

Piano on eksakti soitin, joten kärsinet "tahdituksistani". Päävammani näkyy hyvin keskittymiskyvyttömyytenä.
Itse aloitin pianon kuusivuotiaana, joten onneksi "tervepäisenä" sain eksaktia pohjaa nykyiselle rämpytykselleni. Opiskelin musiikkia Tiirismaalla, missä päävammani sain 13-vuotiaana. Elämä lipsahti sumuisille urille ja eksyin, pahasti.
Piano on niitä parhaita, hyvä soitinvalinta ! Foneista pidän myös paljon. Kitara vain helppo ottaa käteen.

Uh, nyt pitää polkaista Turkuun kuntoutukseen.
Juuri kävi joku tuntematon isompi mies viemässä jonkun kirjeen alakerran juopolle, vastaanotto ei ollut ystävällinen. Toivon miehen saavan hoitoa. Oikeasti.

Mikuni, hyvä ja pätevä, todelliselta kuulostava analyysi siitä mitä olen nähnyt.
Hyvin tuumittu !

Saa morjestaa jos tunnistaa, se olisi vain ilo. Minua ei oikeasti tarvitse pelätä.
 
Humalistonkatu on aika hyvä paikka moottoripyörien seuraamiseen, hyvän paikan valinnut Pulssi !

Nyt etsin individual ink mestan ja hankin elämäni ekat tatuoinnit. Jonot kuulema merkittävät, otan sen krediittinä.
 
Hah, kahden vuoden jono tälle jonka tahdon iholleni.

Mihinkäs täs kiire olisi.

Alustavasti jo sovittu kuviot: tatuoitan itseni neekeriksi ja toivon sen myötä soul-iänen musaani, mä tahdon laulaa kuin tummaihoinen nainen !
Samalla kyyninen kannanotto eräälle "puoluelinjalle". Olen sydänverta myöden isänmaallinen, kunnioitan kyynelsilmin Suomen Lipun takana olevaa uhria. Hyvin, hyvin vakavasti.
Suomalaista, Suomessa tuotettua tavaraa ostava tukee enemmän maatamme, oli sen nenä minkälainen tahansa, kuin väärinpukeutuvia hakkaava hiusten kasvuhäiriön omaava.
Osoitetietoni ovat julkisia, uhoan, siitä voinee päätellä, miten rakastankin isänmaatani. Rakentaminen luo. Maailma muuttuu. Eikö kasvusta kannata hyötyä, arvoja - korostan - arvoja kunnioittaen? Suomi on kaunis Maa. Uhka tuskin kiteytyy yhteen pikkupoikaan, vaan enemmänkin pinnalliseen maailmankuvaan ja rahan palvontaan: halvemmalla enemmän?
Sori, ylläpito. En paasaa enempiä. Lähden OldBank terassille.

*Edit: pyydän anteeksi yhtä kohtaa. Eudaimonismien käyttö on paikoin riskialtista. Kaljut, kaljuuntuvat miehet ovat Miehiä. En oikein fanita pitkätukkaisia, ei iske. Muutenkin, tuntuu hassulta ajatukselta mies laittamassa hiuksiaan, sori, en mahda sille mitään. Kalju ok, testosteronin aikaansaama kaljuuntuminen vain merkki miehen kromosomista.*
 
Seuraavis orgin grillausajoissa on sitten viimeisetkin pitkätukkaiset jätkät leikannut fledansa
wink.gif
 
Adve, pärskähdin höröttämään
tounge.gif


Kyllä se on kuulkaas niin, ettei tällä yhteydenottomäärällä juuri pääse kuvittelemaan itsestään liikoja. Kaksi motoristia tunsin alunperin, heillä vain uudet pyörät. Käytännössä siis kolme uutta tuttavuutta vuoden haulla.

Mistä teen sen päätelmän, ettei mun mielipiteet tai käsitykset ole viihdyttävää lukemista motivoivampia. Mikä toki on arvo itsessään.

Olen käynyt tässä vuoden varrella syvissä vesissä. Ei ole mukavaa...kolahtaa vähän ylpeyden päälle olla lapseton sinkku ja työkyvyttömyyseläkkeelle pakotettu. Ja varaton. Ja kyvytön. Ja yksin. Yms.
Nimenomaan täältä mun päätä on pidetty suon yläpuolella, motoristiasenteella. Noh, kurapyöräilijät ei ainakaan näem säikähdä suossa rypevää
smile_org.gif

Kiitokseni !
 
Anteeksi kun piinaan teitä väsäyksilläni, mutta nämä sanoitukset kun kuitenkin syntyy käydyistä keskusteluista:Free and naked

Ja tahtilajit käsittävillehän tämä on varmasti suoranaista kidutusta.

Mahottoman hyvää lauantaita yhtäkaik,
sport05.gif

bowdown.gif


Eilen illalla vedin nuudelikeittoa ja katsoin brittikomiikkaa, ylevää oli se. Mieli tavallaan veti Turkuun, mutta kun en nyt jaksaisi kuunnella ihmisiä aviokriiseineen, en nyt. Enkä osaa kääntää selkäänikään. Tänään luultavasti lipsahdan viihteelle.
buttrock.gif


*Edit: eli en, ei ole rahaa.
Yhtään. Enkä oikein pidä siitä ajatuksesta että lainaan tai että joku kustantaisi, vaikkei mukamas omaisi taka-ajatuksia.
Kiitos kuitenkin.
Pitäkää työ hauskaa
Jatkan nuudelisopalla ja jollain.*
 
Pave, mun elämänkokemuksella jo hymyily on vihje.

Käräjäoikeuden ja hovioikeuden läpikäyneenä. Voitin, mut se oli siinä kohtaa yhdentekevää.

En pelkää miehiä, katson vain hyvin tarkkaan miten asiat voi tulkita.

Olet kuitenkin oikeassa. Minäkin tarjoan drinkin mielelläni, enkä tosiaankaan kuolaa salaperäisin taka-ajatuksin. Musta huomaa kyllä sitten.
Ja etten aivan valehtelisi, käväisen näem Turus, pakko. Kaiket viikot yksin kotona. Kissat puuttuu.
 
Älä Pave harmistu turhanpäiten. Oli eilen möksä, asiat kärjistyi.
Ilta ja seura oli loistava!
Nyt hyvä mieli.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös