• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Motoristi kuoli Motoparkissa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja zuha
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Pitääpä omassa hiljaisuudessani etsiä tietoa, millon viimeksi Suomessa on radalla kuollut motoristi tai yleensä kukaan. Siitä taitaa olla melkoisesti aikaa.
Ei niin kovin kauaa eli Ahvenisto, alle kymmenen vuotta, mp-kouluttaja.
Muistelen että ei ollut edes "kokematon" kouluttaja vaan rata ja katu olivat jo varsin tuttuja elementtejä.

Ei, ei ollut kaveri kokematon. Kyseessä oli sitäpaitsi mp-kouluttajien ratapäivä.

Rajoilla ajettaessa Ahvenistolla kaikki on vielä enemmän onnesta kiinni siinä vaiheessa kun pito loppuu. Itse asiassa on ihme ettei siellä ole kuollut ketään sen jälkeen - ottaen huomioon kuinka usein siellä ajetaan.

Motoparkin juttu on kyllä outo, siellä on runsaasti paljon todennäköisempiäkin kaatumispaikkoja. Itse ajattelin ensin että sattuiko se takasuoralla bussipysäkin jälkeisellä pätkällä jossa on ennenkin ihmisiltä woblannut fillari alta, mutta muistin että siellä ei ole rangasvalleja. Odotellaan silminnäkijähavaintoja, jos sellaisia on.

Rengasvalli on muuten hyvä (ainakin teräskaidetta parempi), mutta jos siihen menee pää edellä niin kuolee melko varmasti.
 
Motoparkin juttu on kyllä outo, siellä on runsaasti paljon todennäköisempiäkin kaatumispaikkoja. Itse ajattelin ensin että sattuiko se takasuoralla bussipysäkin jälkeisellä pätkällä jossa on ennenkin ihmisiltä woblannut fillari alta, mutta muistin että siellä ei ole rangasvalleja. Odotellaan silminnäkijähavaintoja, jos sellaisia on.
Tuo on paha paikka, jos pyörässä ei ole ohjausiskaria. Siitä ylämäestä tullaan ulos keula pystyssä kallellaan, ja kun keula tulee alas, niin ohjausiskarillakin varustettu pyörä antaa joskus käsille aika lujaa.

Ikävää, että kävi noin pahasti. Osanottoni.
 
Ole toki ystävällinen ja kerro mitä tapahtui, jos TIEDÄT. Viittasin omassa vastauksessani siihen että ARVAILUT voi jättää sikseen. Omasta puolestani arvailut voi siivota pois.

Jos tiedetään mikä menee pieleen niin asia osataan korjata. jos arvaillaan mikä meni pieleen niin asian kojaaminen ei olekaan niin helppoa.

Näkisin omien lapsieni tekevän ratkaisunsa/päätöksensä mielummin tiedon kuin arvailun perusteella. Toki et omille/tuleville lapsillesikaan ala elämänarvoja/oppeja opettamaan arvausten perusteella.
Kuten varmasti huomasit, pointtini oli se että spekulointi ja arvailu saa ihmisen ajattelemaan, ja se oma ajattelu on se mikä kehittää ihmisen arvuointikykyä eri tilanteissa.

Jos kaikki oma ajattelu perustuu pelkkään faktaan, kuten esim tämä yksi yksittäinen onnettomuus, niin todennäköisyys että faktan vastaanottanut joutuu täysin samaan tilanteeseen ja voi siinä tilanteessa käyttää faktaa hyväkseen, on lottovoittokin pienempi.
Mutta jos tilanteeseen liitetään arvailua ja spekulointia, niin se saa ihmisen ajattelemaan että mitä kaikkea tuossa on voinut tapahtua, ja mitä niistä voisi osua omalle kohdalle, ja missä tilanteessa.

Minusta on tärkeämpää opettaa lapsi ajattelemaan. Mitä enemmän hän ajattelee, sitä enemmän hänellä on palapelissa paloja. Jos lapselle pistää eteen 10 palan faktapalapelin, niin kyllähän sen kokoaa tyhmempikin, mutta kehittääkö se ajattelua yhtään?
En edelleenkään näe hyötyä siitä että vain arvaillaan mitä on päässyt käymään. Arvaamalla voit päätyä korjaamaan täysin väärää asiaa ja saattaa itsesi vielä pahempaan tilanteeseen. Tapahtuneesta on varsin rajallinen määrä tietoa, eikä liene auta ketään jos pitää kymmenen arvauksen seasta yrittää päätellä että mikäköhän näistä vaihtoehdoista on todennäköisin.

En ole täällä estämässä ihmisiä toimimasta niinkuin haluavat. Jos joku haluaa arvailla niin arvailkoon. Esitin oman mielipiteeni arvailujen tärkeydestä merkityksellisyydestä, enkä jaksa sitä kovin vakavasti alkaa perustelemaan. Itse en jaksa sellaisen varaan perustaa. Se kun on loppupelissä vain arvaus.
 
Todennäköisesti iltalehti... Ei tässä mitään ollaan hiljaa eikä arvailla saatikka keskustella ettei tule paha mieli kellekkään...
 
Ole toki ystävällinen ja kerro mitä tapahtui, jos TIEDÄT. Viittasin omassa vastauksessani siihen että ARVAILUT voi jättää sikseen. Omasta puolestani arvailut voi siivota pois.

Jos tiedetään mikä menee pieleen niin asia osataan korjata. jos arvaillaan mikä meni pieleen niin asian kojaaminen ei olekaan niin helppoa.

Näkisin omien lapsieni tekevän ratkaisunsa/päätöksensä mielummin tiedon kuin arvailun perusteella. Toki et omille/tuleville lapsillesikaan ala elämänarvoja/oppeja opettamaan arvausten perusteella.
Kuten varmasti huomasit, pointtini oli se että spekulointi ja arvailu saa ihmisen ajattelemaan, ja se oma ajattelu on se mikä kehittää ihmisen arvuointikykyä eri tilanteissa.

Jos kaikki oma ajattelu perustuu pelkkään faktaan, kuten esim tämä yksi yksittäinen onnettomuus, niin todennäköisyys että faktan vastaanottanut joutuu täysin samaan tilanteeseen ja voi siinä tilanteessa käyttää faktaa hyväkseen, on lottovoittokin pienempi.
Mutta jos tilanteeseen liitetään arvailua ja spekulointia, niin se saa ihmisen ajattelemaan että mitä kaikkea tuossa on voinut tapahtua, ja mitä niistä voisi osua omalle kohdalle, ja missä tilanteessa.

Minusta on tärkeämpää opettaa lapsi ajattelemaan. Mitä enemmän hän ajattelee, sitä enemmän hänellä on palapelissa paloja. Jos lapselle pistää eteen 10 palan faktapalapelin, niin kyllähän sen kokoaa tyhmempikin, mutta kehittääkö se ajattelua yhtään?
En edelleenkään näe hyötyä siitä että vain arvaillaan mitä on päässyt käymään. Arvaamalla voit päätyä korjaamaan täysin väärää asiaa ja saattaa itsesi vielä pahempaan tilanteeseen. Tapahtuneesta on varsin rajallinen määrä tietoa, eikä liene auta ketään jos pitää kymmenen arvauksen seasta yrittää päätellä että mikäköhän näistä vaihtoehdoista on todennäköisin.

En ole täällä estämässä ihmisiä toimimasta niinkuin haluavat. Jos joku haluaa arvailla niin arvailkoon. Esitin oman mielipiteeni arvailujen tärkeydestä merkityksellisyydestä, enkä jaksa sitä kovin vakavasti alkaa perustelemaan. Itse en jaksa sellaisen varaan perustaa. Se kun on loppupelissä vain arvaus.
Otan osaa ystäväsi kuoleman johdosta - Kova Paikka. Ymmärrän, että pinna ja sietokyky ovat lujilla. Siitä huolimatta olen täysin eri mieltä tuosta "arvailusta". Kukaan meistä ei varmaan vielä voi tietää mitä tapahtui. Sen miettiminen, "arvailu"kin ja pohdinta voi kuitenkin tuoda esiin joitain mahdollisuuksia ja saada itse kunkin miettimään eri tilanteissa hieman. Yhä edelleen - tämä on keskustelufoorumi. Kynttiläketjut menevät "In Memoriam"-osioon. Täällä pitää voida ja saada keskustella, arvaillakin ja miettiäkin ääneen.

Edesmenneen mopoilijan muistoa kunnioittaen.
 
Ei, ei ollut kaveri kokematon. Kyseessä oli sitäpaitsi mp-kouluttajien ratapäivä.
Hieman asian vierestä mutta minkälainen kurssi vaaditaan että saa mp-kouluttajan pätevyyden? Miten heidän osaaminen/taitotaso mitataan. Minkälainen tämä testitilaisuus on ja kuka/mikä taho sen ottaa vastaan/valvoo/certifioi mp-kouluttajat?
 
SMOK (Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry) ainakin järjestää testejä. Näin pätkän heidän käsittelyharjoituksistaan muistaakseni mp-korttia ajellessa ja oli aika vaikuttavaa tavaraa. Siinä ei hätäjarrutuksia ja väistöjä tehty mistään neljästäkympistä vaan ihan maantienopeuksista ja marginaali oli aikas tiukka. Piti mennä homman kokolailla nappiin että suoritus hyväksyttiin.

Noin ammattiopintojen kannaltahan tämä käsittääkseni oli autoliiton alaista hommaa?
 
Pitääpä omassa hiljaisuudessani etsiä tietoa, millon viimeksi Suomessa on radalla kuollut motoristi tai yleensä kukaan. Siitä taitaa olla melkoisesti aikaa.
ei taida olla hirveästi aikaa kun ahvenistolla on tapahtunut tommosia. Eikä kyllä yhtään ihmettelis vaikka koska tahansa tapahtuisi lisääkin, muilla radoilla ei niinkään, ahvenistolla kyllä.

en tiedä vuosilukua, mutta yksi jamppa puheli kaverinsa kuolleen varikkosuoralta harjulle nousevaan mäkeen. Ajoi kaiteeseen ja aortta repes.
 
Niin paskan jauhantaahan tämä arvailu on mutta tässäkin on tullut esiin vain varaallinen kohta motoparkissa:

sanoi:
sanoi:
Motoparkin juttu on kyllä outo, siellä on runsaasti paljon todennäköisempiäkin kaatumispaikkoja. Itse ajattelin ensin että sattuiko se takasuoralla bussipysäkin jälkeisellä pätkällä jossa on ennenkin ihmisiltä woblannut fillari alta, mutta muistin että siellä ei ole rangasvalleja. Odotellaan silminnäkijähavaintoja, jos sellaisia on.

Tuo on paha paikka, jos pyörässä ei ole ohjausiskaria. Siitä ylämäestä tullaan ulos keula pystyssä kallellaan, ja kun keula tulee alas, niin ohjausiskarillakin varustettu pyörä antaa joskus käsille aika lujaa.

Eli tästä siis ei ole kellekään mitään hyötyä?

Viisastellaan sitten taivaassa missä on kaik tieto käytettävissä, vai? Ja mitä vähemmän ajatellaan, niin sen nopeammin pääsemme sinne viisastelemaan.

Se on pakko todeta kaikille motoristeille että ei sillä ole väliä koska lähdet, vaan sillä että mihin lähdet?
 
Isä lähti ikävä jää...

Arvailijoille tiedoksi, että ei kukaan tiedä mitä tapahtui. Mutta nuissa vauhdeissa ei tarvitse paljoa mennä vikaan kun sitten kaikki menee vikaan. Kuitenkin uskon, ettei mistään isosta ajovirheestä ole kysymys. Isä tiesi lajin riskit ja mitä on ajaa tuntemattomalla pyörällä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta radalla uudella pyörällä. Vaikka kokenut kuski isä oli, niin voi uusi pyörä yllättää. Kyseessä saattoi olla joku vika siinä uudessa pyörässä (etujousissa). En tiedä, eikä sitä välttämättä saa ikinä selville. Kuolinsyytäkään emme tiedä. Itse en usko sairaskohtaukseen, sillä isä oli todella hyvässä kunnossa. Vähän se helpottaa, että mies meni tehdessään sitä mitä rakasti. Voimia teille muille moottoripyöräilijöille. Te ratakaverit olitte isälle tosi tärkeitä.

Päivi Lievonen
 
Isä lähti ikävä jää...

Arvailijoille tiedoksi, että ei kukaan tiedä mitä tapahtui. Mutta nuissa vauhdeissa ei tarvitse paljoa mennä vikaan kun sitten kaikki menee vikaan. Kuitenkin uskon, ettei mistään isosta ajovirheestä ole kysymys. Isä tiesi lajin riskit ja mitä on ajaa tuntemattomalla pyörällä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta radalla uudella pyörällä. Vaikka kokenut kuski isä oli, niin voi uusi pyörä yllättää. Kyseessä saattoi olla joku vika siinä uudessa pyörässä (etujousissa). En tiedä, eikä sitä välttämättä saa ikinä selville. Kuolinsyytäkään emme tiedä. Itse en usko sairaskohtaukseen, sillä isä oli todella hyvässä kunnossa. Vähän se helpottaa, että mies meni tehdessään sitä mitä rakasti. Voimia teille muille moottoripyöräilijöille. Te ratakaverit olitte isälle tosi tärkeitä.

Päivi Lievonen
pftroest.gif
Jaksamista ja voimia sulle.
 
Isä lähti ikävä jää...

Vähän se helpottaa, että mies meni tehdessään sitä mitä rakasti. Voimia teille muille moottoripyöräilijöille. Te ratakaverit olitte isälle tosi tärkeitä.

Päivi Lievonen
On se ihanaa, että surun keskelläki omaisetkin ajattelee näin kauniisti.

Ilman isää ei ole helppoa. Koita silti jaksaa eteenpäin. Isäsi muisto tulee meidän keskuudessa elämään todella kauan.
 
Isä lähti ikävä jää...

Arvailijoille tiedoksi, että ei kukaan tiedä mitä tapahtui. Mutta nuissa vauhdeissa ei tarvitse paljoa mennä vikaan kun sitten kaikki menee vikaan. Kuitenkin uskon, ettei mistään isosta ajovirheestä ole kysymys. Isä tiesi lajin riskit ja mitä on ajaa tuntemattomalla pyörällä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta radalla uudella pyörällä. Vaikka kokenut kuski isä oli, niin voi uusi pyörä yllättää. Kyseessä saattoi olla joku vika siinä uudessa pyörässä (etujousissa). En tiedä, eikä sitä välttämättä saa ikinä selville. Kuolinsyytäkään emme tiedä. Itse en usko sairaskohtaukseen, sillä isä oli todella hyvässä kunnossa. Vähän se helpottaa, että mies meni tehdessään sitä mitä rakasti. Voimia teille muille moottoripyöräilijöille. Te ratakaverit olitte isälle tosi tärkeitä.

Päivi Lievonen
Osanotot ja jaksamisia, uskomattoman ikävä tapaus...
 
Isä lähti ikävä jää...

Arvailijoille tiedoksi, että ei kukaan tiedä mitä tapahtui. Mutta nuissa vauhdeissa ei tarvitse paljoa mennä vikaan kun sitten kaikki menee vikaan. Kuitenkin uskon, ettei mistään isosta ajovirheestä ole kysymys. Isä tiesi lajin riskit ja mitä on ajaa tuntemattomalla pyörällä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta radalla uudella pyörällä. Vaikka kokenut kuski isä oli, niin voi uusi pyörä yllättää. Kyseessä saattoi olla joku vika siinä uudessa pyörässä (etujousissa). En tiedä, eikä sitä välttämättä saa ikinä selville. Kuolinsyytäkään emme tiedä. Itse en usko sairaskohtaukseen, sillä isä oli todella hyvässä kunnossa. Vähän se helpottaa, että mies meni tehdessään sitä mitä rakasti. Voimia teille muille moottoripyöräilijöille. Te ratakaverit olitte isälle tosi tärkeitä.

Päivi Lievonen
Osanottoni
sad_orig.gif
 
Back
Ylös