• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Mopoilu ja diabetes?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Guest
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
stopin aikana sopiva määrä tavaraa henkitorvesta alas.
Tätä en suosittele. Saattaapi tukehtua, oli diabetes tai ei...
tounge.gif
 
Ei toi sokeritauti pyöräilyä estä
smile_org.gif

Näin se on, ennen vanhaan piti elämä sovittaa tautiin, nykyään tauti sovitetaan elämään. Pääasia on et muistaa omat rajoitukset eikä unohda tautia, sitä kun ei pääse karkuun edes nopealla mopolla.

Diabetes-ranneke mukaan, lompsaan muovitaskuun diabetesliiton jakama "minulla on diabetes"-pahvi, eiköhän näillä pärjää.

Kotiinkin on moni kuollut.
tounge.gif
 
Urheiluliikkeistä saa energiageeliä (~30 hhg/annos). Paljon mukavampi pitää mukana, kuin banaani, suklaa yms. Itse harrastan enduroa ja motokrossia, jolloin kulutus on erittäin kova. Tällöin on aina pidettävä hiilareita sen verran mukana, että pääsee vaikka kävellen metsästä pois. Minulla on ollut tyypin 1 diabetes yli 30v. Hoidettuna diabetes ei sulje juuri mitään harrastusta pois.

Huomauttaisin vielä, että tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes ovat täysin eri asiat. Tyypin 2 diabetes on usein seurausta elintavoista ja siitä voi "parantua" korjaamalla ruokavalionsa ja liikunnan määränsä.
 
Tyypin 1 diabetestä takana nyt maaliskuussa 40vuotta. Pyöräilyä olen nyt vasta ensikeväänä
alottamassa(kevät vieläkin liian kaukana) mutta täytyy myöntää, että ei tullut mieleenkään etteikö diabeetikko voisi ajella pyörällä. Ehkäpä mielessäni pyörii muut alottelavan motoristin elämään liittyvät asiat. Pyörä ostettu 5.10 2007  
062802moto_prv.gif
 
Dykkönen, 4 kk. Mopoilua vähän kauemmin.

Eiköhän jätetä nuo ykkös vs. kakkos -keskustelut vaikkapa D-liiton palstoille. Jutellaan mieluummin D:hen JA mopoihin liittyvistä asioista.

Viime kesä meni mulla ihan keturalleen. Suunnitellut reissut jäi tekemättä. Ei maistunut ajaminen eikä oikein mikään muukaan. Paitsi vesi! Uskomatonta kuinka paljon ihminen pystyy kusemaan. Syyskuussa sain revittyä itseni sokerimittaukseen, mistä passitettiinkin sitten ea-polille. Viikon tuolla lasareetissa makailin, kun mittaamista ja piikittämistä harjoiteltiin.

Kotiin päästyä olo alkoikin jo olla ihmismäinen, eikä mulla kyllä missään vaiheessa tullut mieleen, että D:n takia pitäisi mopoilua jättää. Tässä ketjussa jo mainittuja juttuja vain on pitänyt pähkäillä, kun se hypoilu ei oikein sovi liikenteeseen.

Wolffin kommentit olivat mun mieleen. Hoito sovitetaan elämään, eikä jäädä kotiin säälimään itseään. Nykykonsteilla tuon luulisi useimmille meistä olevan hyvinkin mahdollista.

Tosta rata-ajosta senverran, että eikös hiilaritankkausta voi jättää vähemmälle, kun adrenaliini kuitenkin nostaa verensokeria? Kai tuota pitää ensi kesänä kokeilla käytännössä.
 
Tosta rata-ajosta senverran, että eikös hiilaritankkausta voi jättää vähemmälle, kun adrenaliini kuitenkin nostaa verensokeria? Kai tuota pitää ensi kesänä kokeilla käytännössä.
Syö pohjalle riittävästi jotain tujumpaa tavaraa (pasta, ruisleivät jne.) niin ei pääse yhtäkkiä putoamaan, kuitenkin pitkäkestoisempia hiilihydraatteja. Mutta kyllä sielä radalla täytyy olla jotain mukana, jos meinaa hikipäässä vääntää. Kannattaa myös ratasession jälkeen tsekkailla arvot muutamaa tuntia myöhemmin, tuppaa nimittäin noi liikuntaharrastukset vaikuttamaan vielä useamman tunnin päästä laskevasti.
 
Pidän kanssa hyvänä, että diabeteksestä keskustellaan julkisesti... Meillä esim. on suvussa miehille periytyvä diabetes. Ite kanssa tarkkaillut tarkaan omaa terveyden tilaa juurikin tuon "sukurasitteen" takia, mutta onneksi veren sokerin tasapainon kanssa ei ollut ongelmia edes raskausaikana  
062802jumpie_prv.gif


Edittiä... Siis kyse oli ykköstyypin diabeteksestä.
 
Mutta kyllä sielä radalla täytyy olla jotain mukana, jos meinaa hikipäässä vääntää.
Juu, kyllä tuo radalla ajaminen liikunnasta käy. Ainakin mulla on aina tullut hiki. Vaikka hengästymään ei mun vauhdeilla pahasti ole päässyt. Arvelisin tosiaan, että koko päivän radalla pyöriminen vaatii perusinsuliinin vähentämistä, kukin käyttämänsä aineen ja omien liikuntakokemustensa mukaan.

Mutta pointti oli se aiheuttaako rata-ajo verensokeriin vaikuttavaa adrenaliinin lisätuotantoa. Kertoilkaas tuntemuksista/mittaustuloksista.
 
Eiköhän jätetä nuo ykkös vs. kakkos -keskustelut vaikkapa D-liiton palstoille. Jutellaan mieluummin D:hen JA mopoihin liittyvistä asioista.

Tosta rata-ajosta senverran, että eikös hiilaritankkausta voi jättää vähemmälle, kun adrenaliini kuitenkin nostaa verensokeria? Kai tuota pitää ensi kesänä kokeilla käytännössä.
Aktiivisessa ajossa täytyy tankata hiilareita. Eli kyllä verensokeri laskee rata-ajossa. Tämä siis katu/enduro/motocrossradalla. Tuo adrenaliinin nostava vaikutus taitaa olla varsin mitätön. Kadulla ajaminen on eri asia, siitä en mitään tiedä, kun en ole moista enää vuosiin harrastanut.

Diabeteksesta puhuttaessa pitäisi nimen omaan erottaa tyypin 1 ja 2 diabetekset toisistaan, koska ovat täysin eri asiat. Tyypin 2 nimenä olisi parempi pitää metabolinen oireyhtymä, jonka yhtenä oireena on verensokerin nousu.
 
Eiköhän jätetä nuo ykkös vs. kakkos -keskustelut vaikkapa D-liiton palstoille. Jutellaan mieluummin D:hen JA mopoihin liittyvistä asioista.

Diabeteksesta puhuttaessa pitäisi nimen omaan erottaa tyypin 1 ja 2 diabetekset toisistaan, koska ovat täysin eri asiat. Tyypin 2 nimenä olisi parempi pitää metabolinen oireyhtymä, jonka yhtenä oireena on verensokerin nousu.
Olen Empun kanssa samaa mieltä, että ei täällä palstalla kannata erotella eri tyypin diabeteksia suuremmin. Insuliineja tarvii käyttää joskus myös kakkostyypissä ja samat pulmat säilytyksissä yms. on silloin kuin ykköstyypeilläkin.
 
Back
Ylös