-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Moottorirata Iittiin
- Keskustelun aloittaja madagi
- Aloituspäivä
Mikeyx sanoi:
Horstista en tiedä, epäilen että hänellä ei ole halua ja kykyä hoitaa maksu. Kunhan höpöttää.
Joku oikea rahamies voisi tuollaisen summan maksaakin. Pelkästä asian harrastukesta. Mutta luulen ettei sellaista asianharrastajaa tähän hätään löydy, AA-W ei ainakaan ole kiinnostunut. Muista moottorimiehistä en tiedä.
Mutta asiaan, ellei ratayhtö tai Lahti events lupaudu maksumiehiksi, Lahti eventsin maksukykyä epäilen ja ratayhtiön vielä enemmän, niin vapaaehoiset voivat olla melko vähissä.
Mutta ehkäpä joku löytyy....
Viimeksi muokattu:
Sen 9M€ jälkeenkin pitäisi vielä jäädä katetta, että homma kannattaisi. Eipä kukaan yksittäinen tapahtumasta jää niin paljoa plussalle. Kyllähän raha liikkuu ja liikevaihtoa tulee, mutta mitä jää kullekin toimijalle viivan alle. Siitä se raha otettava. Eipä paljoa lämmitä, jos lisenssimaksu keikauttaa koko homman pakkasen puolelle.
Miikaael
MotOrg ry jäsen
Ihanko vakavissaan foorumin pessimistisiipi on sitä mieltä, että tuota Dornan lisenssimaksua ei kukaan järjestävistä tahoista oo ottanu huomioon? En toki tiedä kuka sen maksaa, mutta uskoisin että Dornaakin se on kiinnostanut ennen kun on Kymiringin kisat kalenteriinsa merkannut.
Eiköhän tuokin aikanaan selviä. Minä en ainakaan unettomia öitä tuon takia aio viettää.
Eiköhän tuokin aikanaan selviä. Minä en ainakaan unettomia öitä tuon takia aio viettää.
Miikaael sanoi:
No ihan varmasti on huomioitu. Nyt vain aletaan vaatia, että nuo alueen kunnat maksaisivat moisen pikkusumman pois. Voin vakuuttaa, että yhdelläkään Kaakkois-Suomen rutiköyhällä pikkukunnalla tai kaupungilla ei ole heittää 9M€ hyväntekeväisyyteen ihan tuosta vaan. Pilkun paikat nyt vähän heittelevät kun suuruusluokkia yritetään hahmottaa. Vertailuna vaikka nuo maailmankuulut oopperajuhlat, joiden kävijämäärä ja lippujen hinnatkin ovat samalla hehtaarilla. Ja kyllä kaikki seudun hotellit ovat tupaten täynnä silloinkin.
Ja tuollainen vaikka yhden viikon tapahtuma on majoitusliikkeelle 2% vuodesta. Jos nyt sitten vaikka härskisti tuplaa huoneiden hinnat siksi aikaa, ollaan silti vain 4% tasolla. Muulloinkin pitää asiakkaita olla.
Viimeksi muokattu:
Tarkastellaan tuota kisajärjestäjän ja Dornan välistä sopimussuhdetta...
Dorna ja Kymiring Oy lienevät asiassa sopimusosapuolet, ja yksi KR:n velvoite Dornan suuntaan on vuotuisen lisenssimaksun maksaminen. Tästä asiasta myös palstan fakta-allergikot ovat kaiketi samaa mieltä? KR on taasen ulkoistanut varsinaiset kisajärjestelyt Lahti Events Oy:n hoidettaviksi, mistä LE tiettävästi maksaa KR:lle korvausta aluevuokran muodossa. Mikäli tuo julkisuudessa pyörinyt tieto pitää paikkansa, aluevuokra olisi ainoa tulovirta, jonka KR kisoista suoranaisesti saisi. LE kantaisi järjestelyihin liittyvän riskin ja kuittaisi mahdollisesti syntyvän voiton/tappion.
Ulkomaisista kisoista tiedetään, että kisojen rahoitus vaatii avokätistä sponsorointia. Kuvio alkaa olla tuttu kaikista suurtapahtumista: Tapahtuma ei voi taloudellisesti yltää plussalle ilman mittavaa sponsoritukea. Kisaoikeuksien haltijat ovat mitoittaneet lisenssimaksut sellaisiksi, ettei pelkillä lipputuloilla ja muulla oheismyynnillä päästä lähellekään positiivista lopputulosta. Niinpä erilaiset julkisyhteisöt ovat liittyneet kisajärjestäjän kelkkaan, koska uskovat saavansa -tavalla tai toisella- vastinetta tuelleen.
Nyt sitten päästään suureen kysymykseen. Koska KR Oy on se taho, joka on Dornan sopimuskumppani, niin missä määrin suomalainen julkisyhteisö voi tukea rahallisesti yksityistä liiketoimintaa? Eli missä kohtaa tulee lakipykälät vastaan - vai tulevatko ollenkaan? Esim. Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry on voittoa tavoittelematon organisaatio; sellaista toimintaa on julkisyhteisön helppo tukea.
Dorna ja Kymiring Oy lienevät asiassa sopimusosapuolet, ja yksi KR:n velvoite Dornan suuntaan on vuotuisen lisenssimaksun maksaminen. Tästä asiasta myös palstan fakta-allergikot ovat kaiketi samaa mieltä? KR on taasen ulkoistanut varsinaiset kisajärjestelyt Lahti Events Oy:n hoidettaviksi, mistä LE tiettävästi maksaa KR:lle korvausta aluevuokran muodossa. Mikäli tuo julkisuudessa pyörinyt tieto pitää paikkansa, aluevuokra olisi ainoa tulovirta, jonka KR kisoista suoranaisesti saisi. LE kantaisi järjestelyihin liittyvän riskin ja kuittaisi mahdollisesti syntyvän voiton/tappion.
Ulkomaisista kisoista tiedetään, että kisojen rahoitus vaatii avokätistä sponsorointia. Kuvio alkaa olla tuttu kaikista suurtapahtumista: Tapahtuma ei voi taloudellisesti yltää plussalle ilman mittavaa sponsoritukea. Kisaoikeuksien haltijat ovat mitoittaneet lisenssimaksut sellaisiksi, ettei pelkillä lipputuloilla ja muulla oheismyynnillä päästä lähellekään positiivista lopputulosta. Niinpä erilaiset julkisyhteisöt ovat liittyneet kisajärjestäjän kelkkaan, koska uskovat saavansa -tavalla tai toisella- vastinetta tuelleen.
Nyt sitten päästään suureen kysymykseen. Koska KR Oy on se taho, joka on Dornan sopimuskumppani, niin missä määrin suomalainen julkisyhteisö voi tukea rahallisesti yksityistä liiketoimintaa? Eli missä kohtaa tulee lakipykälät vastaan - vai tulevatko ollenkaan? Esim. Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry on voittoa tavoittelematon organisaatio; sellaista toimintaa on julkisyhteisön helppo tukea.
Mikeyx sanoi:
Oikeassa olet, jos esimerkiksi jokin kunta yrittää tukea Kymi-ringiä, siis yksityistä yritystä, suoraan tai omistamansa yhtön kautta on asia takuuvarmasti hallinto-oikeuden pöydällä. Tämä on jo nähty Kouvolan tapauksessa ja Lahdessakin on taas juttu vireillä (kantelu) ja yksi toimenpidekielto jo aiemmin annettu.
Valtio voisi, ehkä, yrittää jonkin sortin sponsorointia esimerkiksi urheilun määrärahoista. Siitä tosin nousisi nykyisellä hallituspohjalla sellainen äläkkä että en usko tähän mahdollisuuteen.
Ainakin minun mielestäni yksityisen yrityksen tulee hakea rahoituksensa yksityisitlä markkinoilta, ei kansalaisten kunnille ja valtiolle maksamista veroeuroista. Jos tämä ei onnistu niin voi, voi.
Viimeksi muokattu:
^Kotikylässä on Liiga-Saipa Oy, joka on liiketaloudellisin realiteetein toimiva firma, ja joka taitaa välillä maksaa omistajilleen osinkoakin. Peliesityksiä kun seuraa niin välillä näyttää, että voittoa tavoittelematon joukkue olisi kyseessä
.
Liiga-Saipa saa kaupungilta jokusen kymppitonnin 'markkinointitukea', ja piilotukena alihintaisten tilavuokrien muodossa ehkä sadoissa tuhansissa laskettavan summan.
.Liiga-Saipa saa kaupungilta jokusen kymppitonnin 'markkinointitukea', ja piilotukena alihintaisten tilavuokrien muodossa ehkä sadoissa tuhansissa laskettavan summan.
Tästä päästään astumalla aasin hännälle siihen, että miksi ihmeessä yhä pienempi osa urheilutapahtumista tapahtuu demokaattisissa maissa...
Varmaan osasyy on rahoitus.
Hyvä esimerkki siitä on Vaalimaan raja-asempata tietä pitkin 170 kilometrin päässä oleva rata ja F1-osakilpailu 2023.
Jos jotain halutaan, niin se tapahtuu, ei tarvitse tuhlata aikaa kansalaisten valituksiin, rahoitusmalleihin, hallinto-oikeuteen ja muihin tekemistä rajoittaviin asioihin.
Varmaan osasyy on rahoitus.
Hyvä esimerkki siitä on Vaalimaan raja-asempata tietä pitkin 170 kilometrin päässä oleva rata ja F1-osakilpailu 2023.
Jos jotain halutaan, niin se tapahtuu, ei tarvitse tuhlata aikaa kansalaisten valituksiin, rahoitusmalleihin, hallinto-oikeuteen ja muihin tekemistä rajoittaviin asioihin.
Mitäs jos siirrettäisiin kansalliooppera kymiringille?
"Kansallisooppera ja -baletti on Suomen tuetuin taidelaitos. Se saa valtion budjettirahaa 39 miljoonaa euroa vuodessa, josta kaksi kolmasosaa veikkausrahoista, kymmenes pääkaupunkiseudun kunnilta ja 23 prosenttia omana hankintana. Tukea maksetaan 230 euroa myytyä lippua kohti."
"Kansallisooppera ja -baletti on Suomen tuetuin taidelaitos. Se saa valtion budjettirahaa 39 miljoonaa euroa vuodessa, josta kaksi kolmasosaa veikkausrahoista, kymmenes pääkaupunkiseudun kunnilta ja 23 prosenttia omana hankintana. Tukea maksetaan 230 euroa myytyä lippua kohti."
