• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Moottorirata Iittiin

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja madagi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Mikeyx sanoi:
^Tässä onkin tärkeää tunnistaa onko kyse suoraa taloudellista voittoa hakeva sijoittaja, vaiko taho jolle suora voitto ei ole tähtäimessä.

Osakkaat ovat: AKK, SML, A-A, Iitin kunta sekä Pietilä. Heistä ehkä Pietilällä on suora odotus taloudellisesta voitosta. Iitti odottanee välillistä voittoa, ja AKK sekä SML hakenee moottoriurheilun edistämistä.

Taitaa olla kovin vähän suuria moottoriratoja maailmassa joita voi kutsua omistajilleen tuottoisiksi liiketoimiksi.
Niinkään isot radat kuin Nürburgring, Hockenheimring ja Silverstone eivät käytännössä tuota omistajilleen rahaa. Omistuspohja elää omistajien ja potentiaalisten omistajien likvidin mukaan. Samalla vaihtuvat ajettavat luokat, jollakin omistajalla on side kaksipyöräisiin ja hankkii sinne kisat. Nyt esim Hockenheimring on suuntautumassa vahvasti tapahtumakeskukseksi pelkän moottoriurheilun sijaan.
Rahoitus tulee siis niiltä tahoilta joilla on side lajiin, sekä julkiselta puolelta.
Julkiselta puolelta tuleva raha on sikäli ymmärrettävää että sielläkin asioista on päättämässä tavallisia ihmisiä. Osa arvostaa sitä näkyvyyttä, mahdollisuuksia ja kulttuuria mitä rata tuo tullessaan. Yksi tärkeä julkisen puolen tehtävä on mahdollistaa eri asioita, oli se sitten infraa, tapahtumia, palveluita, mitä ikinä suomessa halutaan olevan tarjolla.
Tältä pohjalta on erittäin ihailtavaa kuinka kaikilta Kymin asianosaisilta on riittänyt tarmoa asian edistämiseen ja loppuun saattamiseen vuosien ajan.

Jos julkinen puoli ryhtyisi kuuntelemaan veronmaksajien raivoisaa nettikirjoittelua ja valitusta jokaisesta projektista he eivät voisi osallistua yhteenkään projektiin koska joku pahoittaa aina mielensä ja on repimässä kehityksen käsijarrua päälle.
Jokaisella nettikansalaisella on valmis lista mihin saa ja ei saa käyttää juuri hänen verovarojaan. Demokratian hyvä puoli on että tuon listan voi kopioida omaan vaalimainokseensa ja laittaa täkyä koukkuun jos löytyisi muita samanhenkisiä. Jos hengenheimolaisia löytyy riittävästi niin saattaa päästä edistämään omaa maailmankuvaansa.
 
Yksityiset saavat laittaa rahansa mihin haluavat, mutta julkisessa rahoituksessa on ongelmansa ihan lakia myöten, jos on laitettu yhteistä rahaa omiin intresseihin.

Moraalisesti on myös erittäin väärin, jos julkisella rahalla rahoitetaan erittäin suuren riskin hanketta. Ihan normikäytäntä on lainata rahaa niin perhanasti ja sitten tehdä konkurssi. Sinne meni lainavastuut ja joku sitten ostaa halvalla pesän pois ja jatkaa harrastusta vähän kevyemmän panoksen avittamana.

Toivotaan että hanke päättyy hyvin, mutta hirveän vaikea on tässä vaiheessa uskoa taloudelliseen menestykseen. Tuossa on miljoonia vuodessa jo pelkkiä pääomakuluja, joten tulojakjn pitää olla todella paljon. Dornan maksut, pääomakulut ja tapahtumien järjestäminen ovat helposti n. 10 miljoonaa/ vuosi.
 
Samoilla linjoilla kritisoinut Kymiringin ratahanketta, koska olen kiinnostunut siitä "meidän rahan"osiosta ja sen laittaminen riskihankkeisiin ei ole vissiin valtion verotulojen ensisijainen menokohde.

Hyvä, että tänne reunalle Suomea saatiin rata, mutta välillä uutisoinnista tuli mieleen, että omat ja valtion rahat ovat menneet iloisesati sekaisin ja välillä taidettiin jopa valtiota syyttää siitä, että ei satsaa tarpeeksi.

Jos rata-alue olisi rahasampo, niin yksityisiä sijoittajia pitäisi karsia, ei kerjätä.
 
Vähän kevennystä - missähän päin Kymenlaaksoa toi Dornan mainos videoissa pyörinyt/pyörivä Suomen maisema sijaitsee?
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20201107-143813.jpg
    Screenshot_20201107-143813.jpg
    91,5 KB · Katselut: 137
lario sanoi:
Jos rata-alue olisi rahasampo, niin yksityisiä sijoittajia pitäisi karsia, ei kerjätä.

Joukkorahoitus olisi tuohon hyvä. Täällä tuntuu olevan niin paljon asiaan uskovia harrastajia, että varmasti onnistuisi. Jos 100 harrastajaa kukin sijoittaa kymppitonnin rataan, on jo miljoona kasassa. Jos 500 niin viisi miljoonaa. Ratayhtiö maksaisi radan tuotoista pienen koron sijoitukselle. Mikä voisi mennä pieleen. Piensijoittajat saisivat nimensä plakaattiin varikkorakennuksen seinällä. Vähän enemmän sijoittaneet vaikka oman nimikkomutkan. Toki osakkailla olisi omat ratapäivät.
 
^Minä voin pistää keräyksen kasaan.

Työnimenä vaikkapa Kymcapita. Takaan vähintään 22,52% vuotuisen tuoton...
 
B12 sanoi:
Moraalisesti on myös erittäin väärin, jos julkisella rahalla rahoitetaan erittäin suuren riskin hanketta.

En nyt ota kantaa siihen, että pitäisikö julkista rahaa käyttää tällaiseen ratahankkeesen. Mutta sen verran mitä olen nähnyt valtion ja kuntien budjetteja, ja yleensä julkisen tuen jakamista - niin jotenkin minusta tuntuu että julkista rahaa yleensä käytetään varsin vähän mihinkään sellaiseen, jossa olisi edes riski, että se suoraan liiketaloudellisesta näkökulmasta tuottaisi joskus jotain. Välilliset on toinen asia. Eli kaikki julkisen rahan käyttö on tuolla kriteerillä moraalitonta.

Minun mielestä se on yleisesti ottaen ihan fine. Ei kaikki julkisesti tuetut hankkeet minua miellytä, mutta lämmittänee jonkun muun mieltä? Toivottavasti.

Edelleenkin ottamatta kantaa tämän ratahankkeen rahoitukseen. :grin:
 
^
Joo. Lukemattoman huuhaa kansalaisjärjestön rahoituksen lakkauttamisella vapauttaisi varoja kaikenlaiseen kummasti :D
 
Kymiring hankkeessa on ollut hienoa se, että investoitu raha näkyy oikeasti myös lopputuloksessa. Mielestäni varsin kustannustehokkaasti on saatu paljon aikaan.

On sitten aivan eri asia saadaanko ratatoimintaa kannattavaksi, mutta toivon mukaan rata tuo jatkossakin työtä ja huvia monille.
 
inox sanoi:
Kymiring hankkeessa on ollut hienoa se, että investoitu raha näkyy oikeasti myös lopputuloksessa. Mielestäni varsin kustannustehokkaasti on saatu paljon aikaan.

On sitten aivan eri asia saadaanko ratatoimintaa kannattavaksi, mutta toivon mukaan rata tuo jatkossakin työtä ja huvia monille.

Kannattavaa ei tästä radasta koskaan tule. Ei niilä tunnusluvilla joita tähän mennessä on esitetty. Jos se halutaan pitää toimintakykyisenä on vuodesta toiseen käytävä omistajien, kuntien ja valtion kukkarolla.

Kuinka pitkään pääasiassa veronmaksajien rahoilla voi pyörittää, ei enää niin mediaseksikästä (saastuttavaa), toimintaa jää nähtäväksi.
 
Patukka sanoi:
Kannattavaa ei tästä radasta koskaan tule. Ei niilä tunnusluvilla joita tähän mennessä on esitetty. Jos se halutaan pitää toimintakykyisenä on vuodesta toiseen käytävä omistajien, kuntien ja valtion kukkarolla.

Kuinka pitkään pääasiassa veronmaksajien rahoilla voi pyörittää, ei enää niin mediaseksikästä (saastuttavaa), toimintaa jää nähtäväksi.


Mikeyx sanoi:
^Äläs nyt. Iittiinkiin jää nettona pakokaasut, ruuhkat sekä eksoottisen näköisiä kevätvauvoja.

Kyllä jo melkein alkaa säälittää kun teitä elämä nuin kauhiast ahdistaa.
 
Patukka sanoi:
Kuinka pitkään pääasiassa veronmaksajien rahoilla voi pyörittää, ei enää niin mediaseksikästä (saastuttavaa), toimintaa jää nähtäväksi.

Onhan tässä ajatuksessa toki perääkin, mutta täytyy tietysti miettiä, että onko moottoriurheilu se todellinen ongelma. Aika monta kierrosta saa rataa tahkoa ympäri, jotta tulee kuitanneeksi etelänmatkan lentojen päästöt. Edestakainen lento Välimerelle on n. 4000 km. Henkilöä kohden auton päästöt ovat kilometriä kohden samaa luokkaa kuin lentokoneessa (silloin kun autossa on vain 1 henkilö). Jos rata-ajossa kulutus olisi vaikkapa nelinkertainen, niin silti rataa saisi kiertää ympäri 1000 km. Jos nyt sitten vielä aletaan suhteuttamaan matkaililijoiden määrää moottoriurheilijoiden määrään, niin voidaan todeta, että ympäristötalkoot pitäisi aloittaa jostain muualta.

Toki moottoriurheilunkin pitää muuttua ympäristöystävällisemmäksi ja niin myös vähitellen käy.
 
inox sanoi:
Onhan tässä ajatuksessa toki perääkin, mutta täytyy tietysti miettiä, että onko moottoriurheilu se todellinen ongelma. Aika monta kierrosta saa rataa tahkoa ympäri, jotta tulee kuitanneeksi etelänmatkan lentojen päästöt. Edestakainen lento Välimerelle on n. 4000 km. Henkilöä kohden auton päästöt ovat kilometriä kohden samaa luokkaa kuin lentokoneessa (silloin kun autossa on vain 1 henkilö). Jos rata-ajossa kulutus olisi vaikkapa nelinkertainen, niin silti rataa saisi kiertää ympäri 1000 km. Jos nyt sitten vielä aletaan suhteuttamaan matkaililijoiden määrää moottoriurheilijoiden määrään, niin voidaan todeta, että ympäristötalkoot pitäisi aloittaa jostain muualta.

Toki moottoriurheilunkin pitää muuttua ympäristöystävällisemmäksi ja niin myös vähitellen käy.

Eihän moottoriurhelu kokonaiskuvassa näyttele suurtakaan osaa ilmastoasioissa. Mutta se on näkyvää ja siitä kirjoitellaan ja sitä esitetään televisiossa. Siihen on siis helppo tarttua.

Ja jos / kun ryhdytään kirjoittelemaan siitä että jotain rataa mahdollisesti tuetaan, paljonkin, verovaroin - ja sitten siellä vielä saastutetaan ilmastoa - se ei tule näyttämään suuren yleisön silmissä hyvältä.

Politiikassa kun on sellainen laki että sillä miten asiat ovat ei ole kovin suurta merkitystä, sillä on merkitystä miltä ne näyttävät. Eikä moottoriurheilun tukeminen verovaroin nykyisessä asenneilmastossa näytä sellaiselta toiminnalta joka olisi hyväksyttävää.

Eikä se sitä, taloudelisessa mielessä, olekaan. Kyllä yksityisen yrityksen, muidenkin kuin moottoriratojen, tulisi pärjätä ilman valtion tai kuntien tukiaisia.
 
Viimeksi muokattu:
Veijo Esso sanoi:
Eikö tuo viimeinen ole kuntien hartain toive väestökadon kärsimillä seuduilla?

Ko haavetta vaalivien puolueiden kannatus ei ole vahva noilla seuduilla, joten ei niistä syrjäseutujen avuksi ole. Enemmän keskittyvät suurempiin kaupunkeihin.
 
Tänään aamusella 7:30 ajoin Rinkulan ohi, nii kyllä siellä oli hommat käynnisä.
Valoa varikolla sekä koneita radan varressa :thumbup:
 
Patukka sanoi:
Kyllä yksityisen yrityksen, muidenkin kuin moottoriratojen, tulisi pärjätä ilman valtion tai kuntien tukiaisia.

Nyt pöyhäisit semmosta Pandoran lipasta, että oksat pois. Vuonna 2019 valtio maksoi suoria yritystukia 476M€. Lisäksi lainan takauksia tehtiin 806,3M€ edestä ja yrityksille maksettiin lainoja 314M€:lla. Elikkäs tommonen rapiat 1,5 miljardia. Just nyt ei ehdi selvittelemään, mutta epäilisin, että noissa luvuissa ei ole mukana epäsuorat yritystuet. Jokainen suomalainen vauvasta vaariin maksaa siis vuodessa vajaat 100€ suoraa yritystukea.
 
Valtion tarkoitus on tarjota niin kansalaisille kuin yrityksillekin ympäristö, jossa ne voivat toimia siten, että ne tuottavat hyvinvointia yhteiskuntaan. Määritykset ja rajanveto ovat tietysti vaikeita, mutta jos eurolla saa kahden euron edestä hyvinvointia, kannattaa valtion siinä tapauksessa tämä euro maksaa.
 
Back
Ylös