Vaihtoehto 1. Jarrutat niin paljon kuin pystyt. Etenet tangentin suuntaisesti. Kitkakerroin ~1 tai enemmän, hidastuvuus 1G=9,81m/s2. Jos voit väistää, lopetat jarrutuksen ja väistät, mahdollisesti jarrutat uudestaan. Hyvässä lykyssä ehdit pysähtyä. 50 km/h vauhdista jarrutukseen kuluva aika n. 1.5 sekuntia.Jos vaihtoehto on törmätä esim. autoon tai kaiteseen ja jatkaa siitä ilmassa johonkin suuntaan vain törmätäkseni tai tömähtääkseni jonnekin tai johonkin, niin ehdottomasti valitsen ensimmäiseksi kosketuspinnaksi tasaisen asfaltin. Mihinkään faktaan tuo ei perustu. On vain semmoinen tuntuma toistuvasta kaavasta, että kuljettaja lensi auton yli 10 metrin päähän ja sieltä löytyi niska poikki kiven juuresta. Siksi mieluummin kaato kuin ilmalento. Eri juttu osaako tuota käytännössä toteuttaa liikenteessä.Kunkun ja Bersekin tapaan jään edelleen odottamaan vahvaa perustelua tilanteelle, jossa mopo kannattaa kaataa tahallaan (asfaltille).
Vaihtoehto 2. Vedät nutulleen. Jarrutat pyörän kyljillä, iholla, goretexillä, nahalla jne.. Kitkakerroin ~0,5. Jatkat matkaa tangentin suuntaisesti maan tasalla. Jos törmäät, törmäät auton renkaiden tasalla olevaan esteeseen. Hidastuvuus puolet edellisestä esimerkistä. "Jarrutuksen" kesto 3 sekuntia. Kun jarrua painanut on jo pysähtynyt, vetelee pyörän kaatanut vielä puolitoista sekuntia perseellään asfaltilla kohti tuntematonta.
Jälkimmäinen on minun mielestä viisaampaa, jos hyvässä lykyssä liu'ut poikittain olevan rekan ali tai hirven jalkojen välistä. Tai jos sihtaat jalkatapin routamontun reunaan ja pitelet pyörästä kiinni odotellen äkkipysäystä. Muuten en näe perusteluja.