-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Moottoripyöräilyn tulevaisuus?
- Keskustelun aloittaja cool´eri
- Aloituspäivä
HiTec sanoi:Öö... Jos moottori on oikein suunniteltu, niin etanolilla siitä kyllä saadaan enempi niin tehoa kuin vääntöäkin vs. mitä bensalla saadaan samasta padastaTälläisiä on ihan tuotannossakin ollut jo esim. Saabilla vuosikausia, joten mikään suuri kummastus tuon ei pitäisi kellekään olla. Kokonaan toinen asia onkin sitten nämä "toimii myös" moottorit, joissa kaikki viinan tuomat edut hukataan ihan tyystin => enempi kulutusta ja vähemmän tehoa kuin bensalla
Tais olla sarkasmia
Monet korkeaviritteiset koneethan tykkäävät r85:sta sen korkean oktaanin takia, ja kun mopoissa on suht paljon puristuksia, en näe nytkään yhtään syytä miksei etanoli soveltuis mopoihin koska niitä käytetäänkin vain kesä lämpösellä. Ainut mikä tuossa etanolissa on huonoa, on toimintasäde, jos sitä menee n. 3+% enemmän niin tankkien kokoa olis syytä lisätä muutamalla litralla.
Lisätään vielä aloittamaani ketjuun varmasti ärtymystä herättävä väite ja kysymys eli näetkö että jossain vaiheessa valtiovalta huomaa moottoripyörät ja niiden aiheuttamat epäkohdat ja alkaa erilaisin maksuin "sakottamaan" moottoripyöräilyä syystä että se on monien mielestä täysin turhaa energian haaskausta ja saastuttamista kun ottaa huomioon ettei pyörillä juuri mitään hyötyajoa voida suorittaa vaan kyseessä on pelkästään huviajelu ja harrastus. Samaan kategoriian varmaan voidaan laskea huvimoottoriveneilykin. Huomaako valtiovalta että moottoripyörät vaikka vievätkin liikenteessä vähemmän tilaa lisäävät yksityisliikennöintiä koska yhdellä moottoripyörällä voidaan kuljettaa maks. kaksi henkilöä kun henkilöautolla voidaan halutessaan kuljettaa vähintään se viisi henkilöä. Lisätäänkö pyörille jotain erillismaksuja joilla kannustettaisiin käyttämään edes autoa jollon kokonaisaastuttaminen vähenisi(ehkä). Keksiikö joku poliitikko alkaa vainoamaan turhakkeilla ajavia motoristeja joillain konsteilla vai saako moottoripyöräily olla tulevaisuudessakin vain harrastus jolla huviajelulla kulutetaan niitä viimeisiäkin fossiilisia polttoaineita? 
cool´eri sanoi:Samaan kategoriian varmaan voidaan laskea huvimoottoriveneilykin.
Hauska ketju. Itsellä oli joku vuosi sitten vielä vene 175 hv koneella. Jos oikein muistan niin kulutti neljän hengen porukalla hiukan yli 20 solmun vauhdilla reilut 20 litraa bensaa tunnissa, eli mentiin semmonen 40 kilometriä matkassa ja sadalle kilometrille tuo tekee sitten about 50 litraa. Teoretisoidaan lisää niin tekee n. 13 ltr/100 km per nuppi (4 matkustajaa), tosin venekin oli aika painava. Jos nuo muistikuvat on oikein niin mopoilijoihin verraten veneilijät on melko pahiksia, ja häiritsevät lisäksi norppiakin muiden rannoilla oleilijoiden lisäksi, ainakin "täällä" Saimaalla
Anatoolin järkeilyyn tuossa aiemmin yhdyn 110 %:sti paitti se että papat ajaa BMW:llä, tosin sehän oli jo oikeastaan vedetty takaisin saman tien
Kaikki kiva tuntuu olevan haitallista; pitää pysytellä kotona, lukea kirjaston kirjoja jotka on kävellen haettu, ja piereskellä peiton alla pussiin jonka vie kaatikselle metaanikeräykseen... Eikä tietty syödä lehmän lihaa josta tulee siitäkin kasvihuonekaasuja kun laskimella laskee.
cool´eri sanoi:
Missä on sanottu että henkilöautoon muka aina mahtuisi se 5hlö? Meilläkin pihassa makoilee noita 4-pyöräisiä kaksin kappalein, toiseen menee 7, mutta toiseen vain max. 4hlö. Ja muutenkin kun nykysuuntaus on vain pienentää autoja, niin eihän tuohon Smartiinkaan mene kuin 2 tai mihinkään muuhunkaan kirppu-luokan city-peliin kuiin juuri se max. 4hlö
Ja sieltä toisesta kokoluokasta meillä oli tuossa viime viikolla vuokrassa matkailuauto ja vaikka aika suuri kottero se on jo tuokin, niin kyllä vain, max. 4hlö vain luki senkin papruissa Tai otetaan toisinpäin, niin aika moneen suureen sivuvaunuun saa ottaa 2hlö kyytiin => prätkälläkin siis liikkuu se 4hlö ja tarvittaessa jopa peräkärryn kera. Eli ei ole nuppiluku ainakaan se rangaistusmaksujen peruste 
Ja muutenkin tuo julkinen taho on aina perustanut raippamaksunsa suurimpaan sallittuun. Esim. dieselin käyttövoimavero menee kokonaispainon mukaan ja kuinka moni aina ajelee tuolla 100% kuormalla
Tai näin Hki asuvana esim. kiinteistövero menee korotettuna käyttämättömistä tontin rak.neliöistä = jälleen siis sen paperissa olevan suurimman sallitun määrän mukaan Tältä pohjaltahan jos tuota ruvetaan ajattelemaan, niin prätkällä vaikka sillä vain 1 hlö liikkuisikin, niin siinä sentään on jo 50% käytetty maksimi kuljetuskapasiteetistä. Ynnä raudan suhde liikuteltavaan lihamäärään on jo jotain ihan muuta kuin mitä se pienelläkään autolla on, edes auton täydellä kuormalla. Saati jos prätkässä on 2hlö matkassa, niin se raudan suhde lihaan rupeaa jo lähentelemään 1:1. Aika harvaan henkilöautoon saa sen omaa massaa vastaavaa lihalastia kyytiin No toki tuo suhde voi 50cc mopossa voi jo yhden ihmisen kuormalla olla aika lähellä 1:1, saati mitä se on polkupyörällä, mutta jos nyt kuitenkin pysyttäisiin moottoritiekelpoisten ajoneuvojen luokissa NOx sanoi:
Turvallisesti.. No niinkin varmaan, mutta haaste on siinäkin, että vety on nin ohut kaasu että se vuotaa metallisenkin säiliön läpi. Ehkä se ei ole suuri ongelma ajoneuvossa, mutta jakeluverkossa? Toinen on sitten se että ei ole järkevää tehdä sähköllä vetyä josta tehdään sähköä. No go. Energiaa valuu vedyn valmistuksessa, nesteytyksessä, jakelussa, vuodoissa ja siinä polttokennossakin hukkaan taivaan tuuliin ennenkun se saa ajoneuvon liikkumaan. Akuissa tilanne on kai huomattavasti järkevämpi.
Onhan noita metanoli-kennojakin jo ihan kaupallisessakin käytössä, mm. EFOY-polttokennot ja onpahan Wärtsiläkin kerinnyt tuollaisen metanolikennon asentaa jo Undine-nimiseen autojenkuljetusalukseenkin
NOx
MotOrg ry jäsen
shyhander sanoi:
Jollakin ilveellä saksalaiset saivat säilöttyä vedyn pusseihin Zeppeliineissään.
Vedyssä on ongelmansa ja vety on toissijainen energialähde, mutta siitä huolimatta asiaa tutkitaan ja koeautoja rakennetaan myös Suomessa. Polttokennon hyötysuhde on ylivoimainen verrattuna ottomoottoriin ja akkuihin verrattuna tankkaus huomattavasti nopeampaa. Siinä tärkeimmät syyt.
Polttokennoissa voidaan käyttää muutakin kuin vetyä, vaikka hiilivetyjä. Hyötysuhde on tällöin paljon korkeampi kuin ottomoottorissa.
En usko, että tulevaisuudessa yksi ratkaisu on ylivoimainen ja vastaus kaikkiin tarpeisiin. Uskon, että näemme joukon ratkaisuja, joista kukin jollakin tavalla korvaa fossiiliset polttoaineet.
Moottoripyörällä ajaminen on mahtavaa! Talvi on ollut pitkä mutta nyt pyöräilykausi on vihdoin saapunut. On aika kaivaa kaksipyöräinen esiin ja viedä se ajelulle. Ennen kauden ensimmäistä ajelua on tietenkin ollut paljon tekemistä. Onneksi aloitin paperityöt hyvissä ajoin muutama kuukausi sitten. Nyt minulla on virallinen lääkärintodistukseni, joka todistaa kaikille, että olen läpäissyt jokavuotisen lääkärintarkastuksen. (Olin hieman huolissani, kun tarkastuksessa todettiin kolesterolini nousseen hieman edellisestä vuodesta. "Emmehän me voi sallia motoristin saavan sydänkohtausta kesken ajon ja vaarantavan muita tienkäyttäjiä", he sanoivat. Onneksi kolesterolini on edelleen selvästi raja-arvojen alapuolella.)
Sitten oli tietysti vielä se 30 000 dollarin takuumaksu, joka minun oli maksettava ennakkoon sairausvakuutuksen omavastuuna, jotta en olisi yhteiskunnalle taakaksi mahdollisen onnettomuuden sattuessa. Summa olisi ollut miljoona, mutta minulla on vapaaehtoinen "Ei elvytystä" -kaulapanta, jolla saan ison alennuksen. Lisäksi saan vielä 5 prosentin alennuksen, koska ilmoittauduin elimenluovuttajaksi. Vihdoin ja viimein, kaiken tuon jälkeen, istuuduin tänä aamuna tietokoneeni ääreen lähettääkseni matkasuunnitelmani liikkuvan poliisin pääkonttoriin. Heidän tietokoneeltaan meni alle minuutti sen käsittelemiseen ja hylkäävän vastauksen lähettämiseen. Hetkinen! Luulin olleeni todella tarkka, välttäneeni kaikki kielletyt tiet ja alueet, mikä ei muuten ole täällä, missä minä asun, ihan helppoa. Tutkittuani kaikki tiedot Digiroad järjestelmästä uudestaan huomasin, että viranomaiset olivat sulkeneet yhden metsän halki kulkevan tien moottoripyöriltä edellisellä viikolla.
Tunsin itseni aika noloksi. Tapanani on lukea kaikki "Tiedotukset moottoripyöräilijöille", joita liikkuva poliisi päivittäin julkaisee web-sivuillaan. Tuollaisesta virheestä kiinni jääminen otti todella päähän. Valitsin kiertotien vanhan kuparikaivoksen kautta kaupungin pohjoispuolelta ja lähetin matkasuunnitelmani uudelleen. Tällä kertaa sen käsittely kesti hieman kauemmin, mutta sain lopulta Ajo-oikeus koodini, joka minun pitää naputella pyöräni tietokoneeseen, jotta saan sen käyntiin. Tässä systeemissähän on se hieno puoli että voin selailla poliisin www -palvelimelta kaikki viimeisen 10 vuoden aikana ajamani moottoripyöräreissut ja niiden reitit, tiemaksut ja muut kustannukset, hyvää asiakaspalvelua poliisilta, sanon minä. Ei sitten muuta kuin ajohaalari päälle ja matkaan! Pujottaudun neon-keltaiseen, liikenneministeriön hyväksymään turvapukuuni. Seuraavaksi vedän päälleni itsestään täyttyvän turvatyynyliivini (kirkkaan keltaisen, tietenkin, jotta poliisi voi todeta minun noudattavan määräyksiä). Lopuksi puen viranomaisten hyväksymät saappaat, ajohanskat ja kypärän, ja suuntaan pyörälleni.
Määräysten mukaiset turvakaaret aiheuttavat minulle aina pieniä ongelmia. Koska olen aika pitkä, minun pitää kyyristyä, että mahdun noiden kahden suojaavan putken alle. Mutta ei minulla ole valittamista: jos olisin viisi senttiä pidempi, minun pitäisi anoa erillistä ylisuurten kuljettajien ajolupaa saadakseni ajokortin. Asetun istuimelle, kytken turvatyynyn käynnistysjohdon, kiinnitän turvavarusteet ja näppäilen ajo-oikeus koodini. Sitten painan käynnistystä ja… ei mitään.¨ Pieni piip ja vilkkuva vihreä LED muistuttavat minua unohtamastani kohdasta. Avaan visiirin, kumarrun, työnnän alkolukon (minkä muuten Ruotsalaiset ottivat käyttöön jo joskus 2000 -luvun alkupuolella) putken suuhuni ja puhallan. Palkkioksi tästä vihreä LED palaa nyt tasaisesti ja pyörä hyrähtää käyntiin. Ah, mikä ihana ääni tästä yksisylinterisestä lähteekään (saatatte muistaa monisylinteristen aikakauden, joka päättyi vuosia sitten, kun viimeinenkin valmistaja kyllästyi maksamaan ylimääräistä EUn sylinteriveroa). No, jos totta puhutaan, en oikeastaan kuule moottoria ollenkaan: ympäristöviraston määräysten mukainen viisivaiheinen äänenvaimennin ja liikenneministeriön hyväksymä kypärän aktiivinen äänenvaimennusjärjestelmä pitävät huolen siitä. Mutta tunnen moottorin värinän kuitenkin kehossani. Kunnon konetta ei voita mikään! Käännyn pois pihasta kadulle. Kun nopeus kiihtyy, ajoneuvon tukipyörät kääntyvät automaattisesti sisään.
Tiedän, että on ihmisiä, jotka vielä naureskelevat noille "apupyörille", mutta minä ainakin arvostan niitä. Kun jalkani ovat kiinni pakollisissa säärisuojuksissa ja pyörän painopiste turvakaarien takia korkealla, tämän laitteen pystyssä pitäminen liikennevaloissa olisi mahdotonta ilman niitä. Oikeastaan ne eivät ole täällä pakollisia, mutta kun ne määrättiin pakollisiksi EU:n alueella, valmistaja laittoi ne saman tien kaikkiin pyöriin. Ovelaa, vai mitä? Nyt olen vihdoin tien päällä ja ajan! Kun väännän kaasua, olen todella iloinen, että olen yli neljäkymmentä. Minulla on nyt Kolmannen luokan rajoittamaton moottoripyöräajokortti. Viisituntisen kirjallisen kokeen ja kahden ja puolen päivän ajotaitokokeen läpäistyäni minulla on nyt oikeus ajaa 55-hevosvoimaisia moottoripyöriä! (Voitte uskoa, että leuhkin sillä nuoremmille ajajille noiden 45-hevosvoimaisten pyöriensä kanssa ja alle 25-vuotiaille ja heidän 33 hevosvoiman pyörilleen.)
Kuka vielä väittää, että vanheneminen ei ole hauskaa? Ennen kuin ajan ulos kaupungista, pysähdyn paikallisella poliisiasemalla ja ajan ajoneuvojen päästörajojen tarkistuskoppiin. Koska olen liikenteessä ensimmäistä kertaa tänä vuonna, minun on kytkettävä pakoputki analysaattoriin, samalla kun tietokone tarkistaa ajoneuvon tunnuksen viivakoodista vasemmassa säärisuojuksessa. Pääsen läpi, luonnollisesti - toisin kuin jotkut hurjapäät, minulle ei tulisi mieleenkään sorkkia polttoaineensyöttöä. Kun moottoreihin kajoaminen kiellettiin Antitampering -laeilla rangaistuksen uhalla kaikilta muilta paitsi virallisilta moottoripyörämekaanikoilta, ymmärsin, että minun päiväni autotallissa olivat ohi. Seuraan matkasuunnitelmaani pitkin kaupungin katuja ja saavun automaattisen ITS- moottoritien liittymälle. Kun ajan ylös liittymää, viivakoodini luetaan jälleen ja Digiroad-tiemaksutililtäni veloitetaan 24 dollarin haittamaksu moottoritien käytöstä. Tämä automatisoitu järjestelmä on ollut suuri siunaus autoilevalle kansanosalle: autot ajavat tietokoneohjauksessa, kaikki tasaisin välein samaa tasaista vauhtia. Meille moottoripyöräilijöille tässä ITS -systeemissä on kyllä pieni pulma. Koska tietokoneet eivät havaitse kulkuneuvojamme lainkaan, ne eivät myöskään varaa niille tilaa. Niinpä minun on tungettava itseni autojen väliin jäävään kuuden metrin rakoon ensin hitaammalle 60 km/h-kaistalle ja siitä sitten nopeammalle yhdeksänkympin kaistalle. Se voi olla hankalaa mutta ongelmia tulee vain jos satut kaatumaan. Koska tietokoneet eivät tunnista meitä, liikenne vain jatkaa kulkuaan. Mutta asiaa tutkitaan ja ongelma ratkaistaan koska tahansa, meille on luvattu.
Tuijotan pakettiauton takapäätä puolitoista tuntia (ohittaminen on kiellettyä) ja siirryn sitten hyvissä ajoin oikealle ennen Kaivostien liittymää, aivan kuten matkasuunnitelmani edellyttää. Joidenkin mielestä tämä seutu on pelkkä kaatopaikka, mutta minulle tämä on moottoripyöräilijän taivas. Ei turhia puita tai autoja häiritsemässä keskittymistä. Täällä ei tunnu käyvän enää kukaan muu kuin minä. Vain harmaa taivas yläpuolella ja tie avoinna edessä! Väännän kaasun täysille ja tunnen kuinka hakkaava mäntä työntää pyörää eteenpäin: 80, 90, 95 - oho! Ajoneuvon ISA-nopeusrajoitin, sekin Ruotsalaisten kehittämä, ottaa ohjat ja estää minua ylittämästä henkilökohtaista kattonopeuttani. Siunattu teknologia! Ilman sitä ajotietokoneen satelliittipaikannukseen kytketty hälytysjärjestelmä olisi välittänyt rikkeeni radioteitse suoraan poliisille ja Digiroad -tilini saldo olisi taas huvennut melkoisesti. Nojaan siis vain taakse ja nautin matkasta.
Tunnen kuinka ilmavirta lyö yli sentin paksuiseen, kivenkestävään tuulilasiini. Kuulen yksisylinteriseni vaimennetun äänen kaikuna kaivosjätevuorien rinteiltä. Ja voin ottaa kurvit pyöräni gyroskooppisen kallistusmittarin sallimalla 25 asteen kallistumalla! Sitten se erityinen hetki saapuu. Iso virne leviää naamalleni. Tästä ei elämä enää parane!
Että minä rakastan moottoripyöräilyä!
...lainaus jostain....
Sitten oli tietysti vielä se 30 000 dollarin takuumaksu, joka minun oli maksettava ennakkoon sairausvakuutuksen omavastuuna, jotta en olisi yhteiskunnalle taakaksi mahdollisen onnettomuuden sattuessa. Summa olisi ollut miljoona, mutta minulla on vapaaehtoinen "Ei elvytystä" -kaulapanta, jolla saan ison alennuksen. Lisäksi saan vielä 5 prosentin alennuksen, koska ilmoittauduin elimenluovuttajaksi. Vihdoin ja viimein, kaiken tuon jälkeen, istuuduin tänä aamuna tietokoneeni ääreen lähettääkseni matkasuunnitelmani liikkuvan poliisin pääkonttoriin. Heidän tietokoneeltaan meni alle minuutti sen käsittelemiseen ja hylkäävän vastauksen lähettämiseen. Hetkinen! Luulin olleeni todella tarkka, välttäneeni kaikki kielletyt tiet ja alueet, mikä ei muuten ole täällä, missä minä asun, ihan helppoa. Tutkittuani kaikki tiedot Digiroad järjestelmästä uudestaan huomasin, että viranomaiset olivat sulkeneet yhden metsän halki kulkevan tien moottoripyöriltä edellisellä viikolla.
Tunsin itseni aika noloksi. Tapanani on lukea kaikki "Tiedotukset moottoripyöräilijöille", joita liikkuva poliisi päivittäin julkaisee web-sivuillaan. Tuollaisesta virheestä kiinni jääminen otti todella päähän. Valitsin kiertotien vanhan kuparikaivoksen kautta kaupungin pohjoispuolelta ja lähetin matkasuunnitelmani uudelleen. Tällä kertaa sen käsittely kesti hieman kauemmin, mutta sain lopulta Ajo-oikeus koodini, joka minun pitää naputella pyöräni tietokoneeseen, jotta saan sen käyntiin. Tässä systeemissähän on se hieno puoli että voin selailla poliisin www -palvelimelta kaikki viimeisen 10 vuoden aikana ajamani moottoripyöräreissut ja niiden reitit, tiemaksut ja muut kustannukset, hyvää asiakaspalvelua poliisilta, sanon minä. Ei sitten muuta kuin ajohaalari päälle ja matkaan! Pujottaudun neon-keltaiseen, liikenneministeriön hyväksymään turvapukuuni. Seuraavaksi vedän päälleni itsestään täyttyvän turvatyynyliivini (kirkkaan keltaisen, tietenkin, jotta poliisi voi todeta minun noudattavan määräyksiä). Lopuksi puen viranomaisten hyväksymät saappaat, ajohanskat ja kypärän, ja suuntaan pyörälleni.
Määräysten mukaiset turvakaaret aiheuttavat minulle aina pieniä ongelmia. Koska olen aika pitkä, minun pitää kyyristyä, että mahdun noiden kahden suojaavan putken alle. Mutta ei minulla ole valittamista: jos olisin viisi senttiä pidempi, minun pitäisi anoa erillistä ylisuurten kuljettajien ajolupaa saadakseni ajokortin. Asetun istuimelle, kytken turvatyynyn käynnistysjohdon, kiinnitän turvavarusteet ja näppäilen ajo-oikeus koodini. Sitten painan käynnistystä ja… ei mitään.¨ Pieni piip ja vilkkuva vihreä LED muistuttavat minua unohtamastani kohdasta. Avaan visiirin, kumarrun, työnnän alkolukon (minkä muuten Ruotsalaiset ottivat käyttöön jo joskus 2000 -luvun alkupuolella) putken suuhuni ja puhallan. Palkkioksi tästä vihreä LED palaa nyt tasaisesti ja pyörä hyrähtää käyntiin. Ah, mikä ihana ääni tästä yksisylinterisestä lähteekään (saatatte muistaa monisylinteristen aikakauden, joka päättyi vuosia sitten, kun viimeinenkin valmistaja kyllästyi maksamaan ylimääräistä EUn sylinteriveroa). No, jos totta puhutaan, en oikeastaan kuule moottoria ollenkaan: ympäristöviraston määräysten mukainen viisivaiheinen äänenvaimennin ja liikenneministeriön hyväksymä kypärän aktiivinen äänenvaimennusjärjestelmä pitävät huolen siitä. Mutta tunnen moottorin värinän kuitenkin kehossani. Kunnon konetta ei voita mikään! Käännyn pois pihasta kadulle. Kun nopeus kiihtyy, ajoneuvon tukipyörät kääntyvät automaattisesti sisään.
Tiedän, että on ihmisiä, jotka vielä naureskelevat noille "apupyörille", mutta minä ainakin arvostan niitä. Kun jalkani ovat kiinni pakollisissa säärisuojuksissa ja pyörän painopiste turvakaarien takia korkealla, tämän laitteen pystyssä pitäminen liikennevaloissa olisi mahdotonta ilman niitä. Oikeastaan ne eivät ole täällä pakollisia, mutta kun ne määrättiin pakollisiksi EU:n alueella, valmistaja laittoi ne saman tien kaikkiin pyöriin. Ovelaa, vai mitä? Nyt olen vihdoin tien päällä ja ajan! Kun väännän kaasua, olen todella iloinen, että olen yli neljäkymmentä. Minulla on nyt Kolmannen luokan rajoittamaton moottoripyöräajokortti. Viisituntisen kirjallisen kokeen ja kahden ja puolen päivän ajotaitokokeen läpäistyäni minulla on nyt oikeus ajaa 55-hevosvoimaisia moottoripyöriä! (Voitte uskoa, että leuhkin sillä nuoremmille ajajille noiden 45-hevosvoimaisten pyöriensä kanssa ja alle 25-vuotiaille ja heidän 33 hevosvoiman pyörilleen.)
Kuka vielä väittää, että vanheneminen ei ole hauskaa? Ennen kuin ajan ulos kaupungista, pysähdyn paikallisella poliisiasemalla ja ajan ajoneuvojen päästörajojen tarkistuskoppiin. Koska olen liikenteessä ensimmäistä kertaa tänä vuonna, minun on kytkettävä pakoputki analysaattoriin, samalla kun tietokone tarkistaa ajoneuvon tunnuksen viivakoodista vasemmassa säärisuojuksessa. Pääsen läpi, luonnollisesti - toisin kuin jotkut hurjapäät, minulle ei tulisi mieleenkään sorkkia polttoaineensyöttöä. Kun moottoreihin kajoaminen kiellettiin Antitampering -laeilla rangaistuksen uhalla kaikilta muilta paitsi virallisilta moottoripyörämekaanikoilta, ymmärsin, että minun päiväni autotallissa olivat ohi. Seuraan matkasuunnitelmaani pitkin kaupungin katuja ja saavun automaattisen ITS- moottoritien liittymälle. Kun ajan ylös liittymää, viivakoodini luetaan jälleen ja Digiroad-tiemaksutililtäni veloitetaan 24 dollarin haittamaksu moottoritien käytöstä. Tämä automatisoitu järjestelmä on ollut suuri siunaus autoilevalle kansanosalle: autot ajavat tietokoneohjauksessa, kaikki tasaisin välein samaa tasaista vauhtia. Meille moottoripyöräilijöille tässä ITS -systeemissä on kyllä pieni pulma. Koska tietokoneet eivät havaitse kulkuneuvojamme lainkaan, ne eivät myöskään varaa niille tilaa. Niinpä minun on tungettava itseni autojen väliin jäävään kuuden metrin rakoon ensin hitaammalle 60 km/h-kaistalle ja siitä sitten nopeammalle yhdeksänkympin kaistalle. Se voi olla hankalaa mutta ongelmia tulee vain jos satut kaatumaan. Koska tietokoneet eivät tunnista meitä, liikenne vain jatkaa kulkuaan. Mutta asiaa tutkitaan ja ongelma ratkaistaan koska tahansa, meille on luvattu.
Tuijotan pakettiauton takapäätä puolitoista tuntia (ohittaminen on kiellettyä) ja siirryn sitten hyvissä ajoin oikealle ennen Kaivostien liittymää, aivan kuten matkasuunnitelmani edellyttää. Joidenkin mielestä tämä seutu on pelkkä kaatopaikka, mutta minulle tämä on moottoripyöräilijän taivas. Ei turhia puita tai autoja häiritsemässä keskittymistä. Täällä ei tunnu käyvän enää kukaan muu kuin minä. Vain harmaa taivas yläpuolella ja tie avoinna edessä! Väännän kaasun täysille ja tunnen kuinka hakkaava mäntä työntää pyörää eteenpäin: 80, 90, 95 - oho! Ajoneuvon ISA-nopeusrajoitin, sekin Ruotsalaisten kehittämä, ottaa ohjat ja estää minua ylittämästä henkilökohtaista kattonopeuttani. Siunattu teknologia! Ilman sitä ajotietokoneen satelliittipaikannukseen kytketty hälytysjärjestelmä olisi välittänyt rikkeeni radioteitse suoraan poliisille ja Digiroad -tilini saldo olisi taas huvennut melkoisesti. Nojaan siis vain taakse ja nautin matkasta.
Tunnen kuinka ilmavirta lyö yli sentin paksuiseen, kivenkestävään tuulilasiini. Kuulen yksisylinteriseni vaimennetun äänen kaikuna kaivosjätevuorien rinteiltä. Ja voin ottaa kurvit pyöräni gyroskooppisen kallistusmittarin sallimalla 25 asteen kallistumalla! Sitten se erityinen hetki saapuu. Iso virne leviää naamalleni. Tästä ei elämä enää parane!
Että minä rakastan moottoripyöräilyä!
...lainaus jostain....
Petsku!NOx sanoi:Jollakin ilveellä saksalaiset saivat säilöttyä vedyn pusseihin Zeppeliineissään.
Vedyssä on ongelmansa ja vety on toissijainen energialähde, mutta siitä huolimatta asiaa tutkitaan ja koeautoja rakennetaan myös Suomessa. Polttokennon hyötysuhde on ylivoimainen verrattuna ottomoottoriin ja akkuihin verrattuna tankkaus huomattavasti nopeampaa. Siinä tärkeimmät syyt.
Polttokennoissa voidaan käyttää muutakin kuin vetyä, vaikka hiilivetyjä. Hyötysuhde on tällöin paljon korkeampi kuin ottomoottorissa.
En usko, että tulevaisuudessa yksi ratkaisu on ylivoimainen ja vastaus kaikkiin tarpeisiin. Uskon, että näemme joukon ratkaisuja, joista kukin jollakin tavalla korvaa fossiiliset polttoaineet.
No niinpä saivatkin (tuumaustauko…), hmm... Toisaalta Zeppelinissä se kaasun paineen on tarkoitus olla mahdollisimman pieni, polttoainevedyssä taas suuri, jotta tavara pysyy nestemäisenä. Maakaasu polttokennossa voisi varmaan olla yksi aika varteenotettava vaihtoehto.
Offtopickia, vetyä käytetään jopa ilmapalloissakin vielä jossain päin maailmaa. Esim. Thaimaassa kaveri oli todistanut kun oli "vetypallo" poksahtanut baarin pöydässä. Oli porukka ollut pökkyrässä hetken aikaa.
HiTec sanoi:Onhan noita metanoli-kennojakin jo ihan kaupallisessakin käytössä, mm. EFOY-polttokennot ja onpahan Wärtsiläkin kerinnyt tuollaisen metanolikennon asentaa jo Undine-nimiseen autojenkuljetusalukseenkin
Haluatko arvata kuinka paljon moottoria huonompi tehotiheys noilla nykyisillä kennoilla on?
HiTec sanoi:Missä on sanottu että henkilöautoon muka aina mahtuisi se 5hlö? Meilläkin pihassa makoilee noita 4-pyöräisiä kaksin kappalein, toiseen menee 7, mutta toiseen vain max. 4hlö. Ja muutenkin kun nykysuuntaus on vain pienentää autoja, niin eihän tuohon Smartiinkaan mene kuin 2 tai mihinkään muuhunkaan kirppu-luokan city-peliin kuiin juuri se max. 4hlö
No joo tarkennetaan nyt vielä että epäilen että yleisimmän kokoluokan henkilöauto on useimmiten rekisteröity viidelle henkilölle ja neljän henkilön autoonkin saa muistaakseni tilapäisesti ottaa 20% ylimääräisiä matkustajia
niin eikös se sitten jo tee nelipaikkaisestakin autosta viisihenkisen?
Pointtini oli vielä sekin että monille,eteenkin viherpiipertäjille tuntuu olevan tärkeää että liikut millä tahansa pitää ajon olla jollain lailla järkevää(hyötynäkökohta) ja mukaan pitäisi saada mahdollisimman paljon porukkaa yhteen ajoneuvoon(julkinen kulkuneuvo). Kun näitä vasten katsoo moottoripyörää niin voisin ainakin itse kuvitella että jatkossa "turhat" ajot YKSIN ja MOOTTORIPYÖRÄLLÄ lisäksi vielä HARRASTEAJAMINEN tullaan katsomaan "synniksi" ja sitä tulee rahastaa koska turhaan kuluttavat rajallisia energiavaroja.
Huhan Kolli sanoi:Tais olla sarkasmia
Monet korkeaviritteiset koneethan tykkäävät r85:sta sen korkean oktaanin takia, ja kun mopoissa on suht paljon puristuksia, en näe nytkään yhtään syytä miksei etanoli soveltuis mopoihin koska niitä käytetäänkin vain kesä lämpösellä. Ainut mikä tuossa etanolissa on huonoa, on toimintasäde, jos sitä menee n. 3+% enemmän niin tankkien kokoa olis syytä lisätä muutamalla litralla.
Niin taisi olla...
Meillä kulkee mamman kauppakassikin viinalla. Mitä järkeä millään ylihintaisella kuralla on ajaa.
HiTec sanoi:Öö... Jos moottori on oikein suunniteltu, niin etanolilla siitä kyllä saadaan enempi niin tehoa kuin vääntöäkin vs. mitä bensalla saadaan samasta padasta
Ihan uteliaisuuttaan, millaisia on nuo "toimii myös" moottorit ja miten niissä hukataan ne viinan tuomat edut?
harmaahukka
Rauhallinen kaahari
Samoilla linjoilla Anan ja Petskun kanssa. Taitaa perinteinen motorismi kadota tästä maasta, jopa melko nopeasti.
Sen verran voisi (taas) huomauttaa, että itsellä vaan tuppaa tuota hyötyajoa ainakin tänä kesänä tulemaan sellaiset 80 prosenttia ajosta, joten pääosin hyötyajoneuvosta kyse tässä Ison Rosvon tapauksessa. Menee sitä paitsi pienemmällä kulutuksella kuin kottero, matkat voi siirtyä joustavammin ja nopeammin, on helppo pysäköidä, kuljettaa 2 henkilöä ja tavalliset matkatavarat, ei aiheuta juurikaan ruuhkia, ei tarvitse leveistä väyliä, ja on myöskin selvästi kustannustehokkaampi valmistaa luonnonvarojen kokonaiskuomrituksen kannalta.
Täällä taigavyöhykkeellä, jossa eskimo-wannabeet asustavat, ei hyötysuhde tietenkään ole luonnollisempien asuinseutujen tasoa alkuunkaan. Maksimoida hyödyn ekologisesta 2-pyöräisestä Pohjolassa voisi vaihtamalla soranorsuun, jolla voisi sitten ajella vuodet läpeensä. Mut kun melkein aina viluttaa jo kesäisinkin
-hh-
Sen verran voisi (taas) huomauttaa, että itsellä vaan tuppaa tuota hyötyajoa ainakin tänä kesänä tulemaan sellaiset 80 prosenttia ajosta, joten pääosin hyötyajoneuvosta kyse tässä Ison Rosvon tapauksessa. Menee sitä paitsi pienemmällä kulutuksella kuin kottero, matkat voi siirtyä joustavammin ja nopeammin, on helppo pysäköidä, kuljettaa 2 henkilöä ja tavalliset matkatavarat, ei aiheuta juurikaan ruuhkia, ei tarvitse leveistä väyliä, ja on myöskin selvästi kustannustehokkaampi valmistaa luonnonvarojen kokonaiskuomrituksen kannalta.
Täällä taigavyöhykkeellä, jossa eskimo-wannabeet asustavat, ei hyötysuhde tietenkään ole luonnollisempien asuinseutujen tasoa alkuunkaan. Maksimoida hyödyn ekologisesta 2-pyöräisestä Pohjolassa voisi vaihtamalla soranorsuun, jolla voisi sitten ajella vuodet läpeensä. Mut kun melkein aina viluttaa jo kesäisinkin
-hh-
cool´eri sanoi:...ja neljän henkilön autoonkin saa muistaakseni tilapäisesti ottaa 20% ylimääräisiä matkustajia
niin eikös se sitten jo tee nelipaikkaisestakin autosta viisihenkisen?
Ei saa ottaa yhtään enempää, mille auto on rekisteröity!
Tuo +20% on jo aikoja sitten, vanhentunu sääntö!