• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Moottoripyöräily ei enää huvita

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja juaalton
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Suomen kesä on sen verran lyhyt ja sateinen, että ajan aina kun voin, eikä ole valittamista vielä ollut. Eurooppa kokeilematta sekin vielä. Oli se vaan aika tervaa laittaa pyörä talliin viime lokakuussa.
veryangry.gif
 
Mulla ei vaan ajohalut vähene, mutta sellanen tarkoitukseton ajelu isommilla teillä kypsyttää. Siksi ja oikeastaan aina aina kun huvikseni lähden liikenteeseen ajelen niitä nelinumeroisia teitä.

Kyllä mielenkiintoa lisää sekin, jos on jotain välietappeja ja/tai määränpääkin tiedossa. Se voi olla vakiokahvipaikan sijasta jotain aivan muuta...
Uimareissua, virveli tarakalle, tai mikä vaan kiinnostaa.. Kesäkirppistä maaseudulla, auto- ja mp museoita.. Tai muita nähtävyyksiä joiden ohi tulee usein ajettua, mutta koskaan ei vaan tule käytyä.. Pikkukentän lentotoimintaa tsekkailemaan, tai suoramyyntitilalta luomuvihanneksia ostamaan.. Tällaista ollaan joskus ajelureissuilla harrastettukin.

Kynnystä ajeluun nostaa monella varmaan jo pelkkä ajokamppeiden pukeminen ja myös se, että lämpimällä kelillä jo goretexejä päälle pukiessa alkaa ahdistaa.
Ollaankin vaimon kanssa kehitelty lämpimille keleille on omat kamppeet. Kalvottomat ja hyvin tuulettuvat ajohousut ja takit, nilkkurimalliset kalvottomat ajokengät ja tuulettuvat hanskat. Ne on jopa mukavammat kuin esim. farkut ja takki, eivätkä paina oikeastaan mitään, ainakaan raskaisiin goreasuihin verrattuna.
Silti täytynee tunnustaa, että jollekin kioskireissulle tms. ajokamppeet jää kaappiin - liian hankalaa..
 
Ei muuta kuin pyörä myyntiin ja sillä siisti. Toisaalta, jos ei ole kauhea rahapula, niin pidät pyörän tallissa ja ajat vaikka sitten 100 kilometriä kesässä, jos siltä tuntuu.
 
Sitten se ei ollut sun juttu. Ei veneily minunkaan. Pääasia on se että unelmoit vielä. Toi luopuminen kertoo vaan etsinnästä. Minä tosin menetin sydämeni moottoripyörälle heti kun sellaisen päälle istuin..joskus -60 luvulla ja alle kansakouluiän. Kaikkea muutakin on kokeiltu, mutta moottoripyörästä on vuosien saatossa tullut osa minua itseäni ja identiteettiä. Ilman minua tuskin olisi tota pyörääkään ja toisin päin. Paljon ollaan yhdessä koettu ja vielä koetaan. Sen viimeisen ja lopullisen pärräni haluan mukaani hautaan.
smile_org.gif

PS. Veneily oli perseestä sellaisella iso ruokasella bensakoneella... En siis ymmärrä kuinka joku voi ostaa veneen.
tounge.gif
(vitsi).
wink.gif
 
vaihda pyörää. jolllain katupyörällä kypsyy aika helposti. joku halpa enska talliin, ei haittaa pienet kilometrit vuodessa, hiekkateitä riittää ja pienellä teholla saa huudattaa vaihteita punarajaan useamman ennen rajoitusta.

se muuten on ihme juttu, välillä tehottomalla punarajan hakeminen neljän vaihteen läpi on hauskempaa, kuin isolla pyörällä 'pidättely'. iso pyörä on kuin olis armoton stondis koko ajan, mutta ei voi tehdä sille mitään. ajelee kylillä kyykyllä :'katsokaa mun stondista'
wink.gif
mä en voi tehdä tällä mitään, mutta on se hieno.

toinen ruuttaa hiekkatiellä kaasu pohjassa rajotin pätkien ja 80km/h:ssa tuntuu armottomalta vauhdilta.
 
Jos ajaminen ei kiinnosta voi edullisesti liisata mopon ajoon... Ajoon pitäisi päästä mutta ei ole pyörää
bawling.gif
 
Mulla ei vaan ajohalut vähene, mutta sellanen tarkoitukseton ajelu isommilla teillä kypsyttää. Siksi ja oikeastaan aina aina kun huvikseni lähden liikenteeseen ajelen niitä nelinumeroisia teitä.

Kyllä mielenkiintoa lisää sekin, jos on jotain välietappeja ja/tai määränpääkin tiedossa. Se voi olla vakiokahvipaikan sijasta jotain aivan muuta...
Uimareissua, virveli tarakalle, tai mikä vaan kiinnostaa.. Kesäkirppistä maaseudulla, auto- ja mp museoita.. Tai muita nähtävyyksiä joiden ohi tulee usein ajettua, mutta koskaan ei vaan tule käytyä.. Pikkukentän lentotoimintaa tsekkailemaan, tai suoramyyntitilalta luomuvihanneksia ostamaan.. Tällaista ollaan joskus ajelureissuilla harrastettukin.

Kynnystä ajeluun nostaa monella varmaan jo pelkkä ajokamppeiden pukeminen ja myös se, että lämpimällä kelillä jo goretexejä päälle pukiessa alkaa ahdistaa.
Ollaankin vaimon kanssa kehitelty lämpimille keleille on omat kamppeet. Kalvottomat ja hyvin tuulettuvat ajohousut ja takit, nilkkurimalliset kalvottomat ajokengät ja tuulettuvat hanskat. Ne on jopa mukavammat kuin esim. farkut ja takki, eivätkä paina oikeastaan mitään, ainakaan raskaisiin goreasuihin verrattuna.
Silti täytynee tunnustaa, että jollekin kioskireissulle tms. ajokamppeet jää kaappiin - liian hankalaa..
Jeps...

Tekstiilit vaihtuivat Fox Creekin "Vented" nahkarotsiin (huomaamaton puffi...
biggrin.gif
) ja nahkafarkkuihin, VFR vaihtui Super Glideen, ajoreitit just noita pieniä mutkaisia rännejä (jos itse voi vaikuttaa, aina ei voi...) ja viime viikonloppuna tuli koluttua läpi Askolan hiidenkirnut ja Raaseporin linna.
Saa nähdä mitä keksis ensi viikonlopuksi
smile_org.gif
 
Tuskin se into ajaa on mallista kii.

Hyvä ajoseura tuo iloa ja sitten kans sellaiset itsensävoittamisretket.

Viime kesänä oli rautaperseen ajo ja nopea käynti Jäämeren rannalla kalassa. Joka päivä tuikattiin n. 700 km.

Toissakesänä oli elämää kovemmassa vesisateessa ajo Saksasta Rutsin ja Norjan kautta kohti kotia. Ja vettä tuli koko ajan taivaan täydeltä. Silloin vtutti, pelotti jne, mutta sehän olikin mopoilun suolaa kun hetken aurinko paistoi ja itse paistui kokovartalokondomin sisälle.
crazy.gif


Ei muakaan kiinnosta "tosimotoristien" meininki, kiertää kioskia tai siirtoajo läheisestä tallista mopo kiiltävänä miittirantaan jalankulkijoiden ihailtavaksi. Pillurallia tuli ajettua nuorena, nyt se on turhaa.

Moottoripyörä on ajamista varten!
sport05.gif
 
vaihda pyörää. jolllain katupyörällä kypsyy aika helposti. joku halpa enska talliin, ei haittaa pienet kilometrit vuodessa, hiekkateitä riittää ja pienellä teholla saa huudattaa vaihteita punarajaan useamman ennen rajoitusta.

se muuten on ihme juttu, välillä tehottomalla punarajan hakeminen neljän vaihteen läpi on hauskempaa, kuin isolla pyörällä 'pidättely'. iso pyörä on kuin olis armoton stondis koko ajan, mutta ei voi tehdä sille mitään. ajelee kylillä kyykyllä :'katsokaa mun stondista'
wink.gif
mä en voi tehdä tällä mitään, mutta on se hieno.

toinen ruuttaa hiekkatiellä kaasu pohjassa rajotin pätkien ja 80km/h:ssa tuntuu armottomalta vauhdilta.
Tuossa muuten on aika lailla idun poikasta tuumailtavaksi.

-hh-
 
Harrastukset on sellaisia. Jos ei ole tavoitteita, niin kyllähän sitä kyllästyy. Moottoripyöräilystä löytyy kyllä monia ulottuvuuksia, joista voi valita kulloinkin itselleen sopivan.
033102beer_1_prv.gif
033102beer_1_prv.gif
 
Mulla oli aikoinaan samoja fiiliksiä kun ajelin liian hienoilla ja kalliilla peleillä. Jos oli liian kuivaa, niin vitutti kun pölys ja pyörä pölyynty, toisaalta jos oli liian kostiaa, niin se kuraantui ja taas vitutti. Pikkusen aina kalvo takaraivossa arvonalennuskin, kun pyörät oli alunperinkin kipurajoilla hinnaltaan. Kuutioitakin piti olla lähempänä 2000, kuin 1000. Leipääntyminen ja luopuminen oli lähellä.

Olen kuitenkin ajellut moottoripyörillä maanteillä 25v + nuorempana motocrossia, joten loppujenlopuksi luopuminen oli mahdottomuus. Tein kuitenkin täyskäännöksen siinämielessä, että myin kalliin, kiiltävän ja ison pyöräni pois ja ostin tilalle huomattavasti pienemmän ja halvemman matkaenskan. Heräsin uuteen eloon harrastukseni kanssa. Enää ei tarvi kilpailla kuutioista, nopeudesta, kiillosta ja tavallaan hyppäsin pois oravanpyörästä joka oli loputon. Nyt kyllä ostin uuden matkaenskan, mutta hinta on olematon verrattuna aiempiin hankintoihini, joita loppujenlopuksi, ehkä tuli tehtyä enemmän muiden ehdoilla, kuin oman. (näyttämisenhalu) Nyt haen itseleni pyörästä käytännöllisyyttä ja ulkonäkö on aikalailla sivuseika. Matkojen reittivaihtoehdotkin moninkymmenkertastui, kun on pyörä millä pääsee kaikenlaisia teitä ja jopa juntuja. Enää ei haittaa, että sataako vai paistaa, koska ei kukaan katso matkaenskaa sillä silimällä. Yllättäen syksy on muuttunut parhaimmaksi ajoajankohdaksi.

Eri pyörätyypin kokeilu voi kantaa hedelmää, eikä se välttämättä tarvi olla juuri matkaenska joka saa harrastuksen taas maistumaan, mutta tämä oli mun tarina.
 
vaihda pyörää. jolllain katupyörällä kypsyy aika helposti. joku halpa enska talliin, ei haittaa pienet kilometrit vuodessa, hiekkateitä riittää ja pienellä teholla saa huudattaa vaihteita punarajaan useamman ennen rajoitusta.

se muuten on ihme juttu, välillä tehottomalla punarajan hakeminen neljän vaihteen läpi on hauskempaa, kuin isolla pyörällä 'pidättely'. iso pyörä on kuin olis armoton stondis koko ajan, mutta ei voi tehdä sille mitään. ajelee kylillä kyykyllä :'katsokaa mun stondista'
wink.gif
mä en voi tehdä tällä mitään, mutta on se hieno.

toinen ruuttaa hiekkatiellä kaasu pohjassa rajotin pätkien ja 80km/h:ssa tuntuu armottomalta vauhdilta.
matkaenska ja varsinkin enskahommissa sladittelu tuo oman mausteen hommaan, se onnistuu hiekalla jo vasta alkajaltakin kohtuu mukavasti! Tehojen puute ei vaikaa kun takanakki lyö muutenkin tyhjää joka vaihteella, vauhti tosiaan tuntuu niin perkeleen kovalta metsäautoteillä tms. kurnuttaessa. Monesti on ollut naama väkisin virneessä hyviä pätkiä vetäessä
tounge.gif

Sorateillä yleensä kaikki tapahtuu paljon pienemmissä vauhdeissa kuin asfaltilla: sladit, puskemiset, kaatumiset! ja vauhdin hurma.
Sorateiden urbaani vastine vois olla supermotoilu, kevyitä mutta suht. tehokkaita pyöriä tautisella pidolla ja uudet ykspyttyiset on niin sivistyneitä ettei tärise juuri lainkaan.. onhan noita vaihtoehtoja!
 
Yhtenä syynä epäilen olevan tällä hetkellä puuttuvien pyörä kavereiden aiheuttaman paineen loppumisen "lähetään cruisailee". Ostin myös avoauton jonka rattiin hyppäsin ainakin nyt muutamina aurinkoisina päivinä paljon, siis PALJON mieluummin kuin pyörän.
Laitetaas heti alkuun että tarkoituksella mukana pientä provoa ennenkuin joku taas iskee kiinni epäolennaiseen
idea3.gif


Mutta asiaan, joku tässä jutussa haisee vielä läpi; joko kyseessä on totaalinen "lorvi-katari" eli tuttavallisemmin kevätväsymys kun sinne avoautoon on ihan oikeasti helpompi mennä - ei tarvi kaivaa pottaa, ajokenkiä, ajopukua jne. Tietynlainen helppous verrattuna vaivalloiseen mopoiluun on nyt sitten saanut vallan ja tältä pohjalta se auto on helpompi. Itsekin aamusella töihin lähden mieluummin autolla, paaaaaljon helpompaa kun kiireessä muutama kilsa pitää liikkua.

Nyt kuitenkin tuo ajelukavereiden puute taitaa olla se perimmäinen syy (ellei edellä mainittu tilapäinen laiskuus-ilmiö ole se oikea diagnoosi). Tässä kohden kannattaa varmaan jo miettiä mitä siltä ajamiselta oikeasti hakee; onko se päällimmäinen juttu se muiden kanssa yhdessä tekeminen? Tällöin mopo on ollutkin se sosiaalisen verkon ylläpitävä voima ja nyt sen tarve onkin jäänyt vähemmälle ja alakulo-fiilis ihan luonnollinen. Jos parannusta haluaa, pitäs löytää innokkaita ajokavereita.

Jos taas ne fiilikset on tulleet siitä ajamisesta niin sitten tässä haisee joku juttu; ehkä mukana vaan on hieman kyllästymistä ja vaihtelua pitäisi saada, enduroa koittaisin. Tai tee jotain radikaalia sennykyisen mopon kanssa. Anna sen rauhassa seisoa tallissa ja käy sitten jollain pidemmällä reissulla tai aja vaikka rautaperse - sen jälkeen joko ne ajohalut palaa tai voi käydä niinkin että se koko moottoripyöräilyn tarkoitus muuttuu. Tuommosella matkasportilla kun kiertää suomea ristiin rastiin ihan puolivahingossa.
biggrin.gif


En jaksanut aiempia kirjoituksiasi kaivaa että olisin saanut selvitettyä mikä tämä siviilitausta yms. mahdollisesti olisi, ettei vaan se puolison/elämänkummppanin tms. vastenmielisyys moottoripyöräilyyn olisi osasyynä heikkoihin fiiliksiin tai joku muu tämmönen jutun poikanen.

Itselläkin ollut tämä kevät niin kiireinen ettei yksinkertaisesti ole paljoa ehtinyt ajamaan - sitten tulee se laiskuus kun on vähän väsy eikä tule lähdettyä samalla innolla kun viime kesänä ja syksynä. Toisaalta, kesäkuussa on pidempi reissu tiedossa niin ehtiihän sitä taas sitten ajamaan ja pääsee kunnolla taas harrastuksen kanssa vauhtiin tälle kesää.

Mutta ei sitä pakolla paremmaksi saa, ajan kanssa se himo sieltä tulee joka tapauksessa takaisin - kerran motoristi = aina motoristi
thumbs-up.gif
 
Itsellä kanssa vaan lopahti mielenkiinto, ja myyntiin meni, ja onneks on jo myytykin. Ei vaan enää huvittanut pukea ajopukua yms. säätöä. Eikä oikein ollut mielekästä ajella joutavia näillä bensanhinnoilla.

Suurena syynä tämänhetken pyörättömyyteen on myös ettei kerkiä mielestäni tarpeeksi ajelemaan...turha pitää pyörä tallissa kun kulut juoksee ja hinta alenee. Jotenkin vanhemmiten alkanut vähän laskea jo harrastusten kulujakin, ja punaista näytti.

Hyvää ajokautta kuitenkin kaikille pyörien omistajille!
062802moto_prv.gif
 
Itse jätin ison (kalliin) pyörän ja ajelen nykyään minimotolla. Halpa pyörä, pienet kulut, mahtuu takakonttiin, rata lähellä ja saa ajaa niin lujaa kuin uskaltaa. Kilpaillakin saa. Kankeammalle sopii minisupermoto tai vaikka (ratakäyttöön) viritetty mopo. 50-kuutioisen virittäminen ratakelpoisesti kulkevaksi on haastavaa ja mukavaa puuhaa sekin.
 
Monta viestiä tässä mitä ois voinu "lainata", mutta kun ei vanha osaa, joten mennään vanhoilla "ranskalaisilla" viivoilla, eli
- hieno mopo..juuh, mul oli kans sellasia. Ajohalut meni siihen, kun sil ei voinu ajaa sateella (tai sit piti hammasharjan kans putsata koko "mahtava" koneisto...ja saada kromit kiiltää jne. jne.)
-ajokaverit..mitä ne on?? Eks mopo ole sitä varten, ettei TOSIAAN tarvii sitä köörii ympärilleen?

Noh, onhan se joskus kiva ajella jonkun kans, mut siit mopoilusta ihan oikeesti nauttii vaan ihan itekseen, ainakin minä
tounge.gif


Ja kotilosta, minäkin olen sen verta "onnekas" tai helvatan pers'aukinen itseasiassa, et pihalla seisoo sekä kotilo että mopo ja kyllä monena aamuna on paljon helpompaa
hypätä siihen kotiloon, kun alkaa kaivaa mopoo tuolta hupun/kettinkilukkojen ym. alta ja pukee ne "vähätkin" retelit niskaan ja sit ottaa viel reppu messiin, että saapi ne kaikki mahdolliset päivät tavarat (eväät ym.) mukaan ja vastavuorosesti takastullessa kaupasta tulevat roinat mukaan
tounge.gif

Mutta eihän niitä kahta asiaa silti VOI mitenkää verrastaa (kotilo-mopo).
Sen kerran kun kesäilmastossa JOUDUN menee autolla töihin (tai ihan mihin vaan) ni on se vaan nii hiton tylsää
tounge.gif

Mutta kun sen potan nakkaa päähän ja käynnistää vanhan papan (jota ei onneks tarvii enää kiillotella joka käänteessä ja olla huolissaa kromeista, kun ei siinä niitä ole-huoh), niin jopas on ihan eri fiilis.
Kumma vaan..näin monen vuoden jälkeen, en vaan millään ole kyllästyny tohon juttuun..moneen muuhun kyllä alta aikayksikön
confused_orig.gif

Oisko sil jotain merkitystä, kun 16 vuotiaana päätin ajaa piikkikortin (kun sillon v. -84 se ei oikeen ollu muijien juttu) ja siitä asti ollu parantumaton "pärinähiiri"
biggrin.gif

..kun on tota juttuu niin kovin noista "uusmotoristeista".....
nixweiss.gif
 ...ei osaa sanoo, onko ne näitä vasta alottaneita vai monen vuoden jälkeen palanneita...anyway..sama kait tuo...Niil vaan tuntuu olevan jotenkin aika "lyhyt pinna" koko hommaan...

Ps. piti sen verta edittää, jotta hurjasti tuttuja jotka on ostanu mopon, veneen, moottorikelkan, asuntoauton/vaunun ja ties mitä, kun naapurilla/kaverilla on..ja kas..ne "romut" onkin myytävänä seuraavana vuonna..kun ei oikeen "ollu mun juttu". Joten.....
bowdown.gif
 
Pikkuisen oon havainnut samoja elkeitä, kynnys lähtee nousee. Ilokseni huomasin eilen ajellessani oikein kunnon rupeaman (Espoo-Räyskälä-Kuopio ja Räyskälän ympäristössä vielä n. 150 km) et vielä on sittenkin virtaa. Sattui sopiva keli, niin mikäs oli keväisen Suomineidon helmoissa ajella. Sai vielä osin uusia reittejä ajella, niin ihan ilokseni ajelin. P..se vaan alkoi loppumatkasta puutumaan, tottumaton kun talven jälkeen oli. Sunnuntaina takaisin Espooseen, et tulee reilu tonni täyteen tänä viikonloppuna.
 
Oon ajan vasta noin 2000-3000km kadulla ja nyt on jo tylsää ja "tekee mieli mennä hytti pystyssä ja perä sivulla niin siis olen tehnyt". Yx kolarikin on nähty "omakohtaisesti" mikä edesauttaa päätöstäni että kohta loppuu pyöräily kadulla... Pitäskö tässä vielä kitkutella keula pystyssä ja odottaa millon kortti lähtee vai jättää pyörä talliin ja maksaa hurjia vakuutusmaksuja vai ostaa taas kunnon crossimopo "crf 450"
confused_orig.gif
Eli vaarannanko vielä muiden henkiä ja omaa henkeä vai meenks taas kikkailemaan radalle?
Vai olisko ratkaisu että ostais jonkun supermopon kun sekin polttelee todella paljon?

Edit: Ajan kyllä suht maltillisesti asutusalueilla ja siellä missä ihmisiä on lähinnä syrjäkujilla tai muuten paremmissa paikoissa tulee hieman pommiteltua eli en vedä reikä päässä joka paikassa .
 
Back
Ylös