Tuo on hyvä pointti kyllä.
Itse olen huolehtinut noista jutuista vakuutuksilla - tässä harrastuksessa kun koskaan ei voi tietää.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Moottoripyöräilijä sai surmansa Raisiossa 17.10.06
- Keskustelun aloittaja Matva
- Aloituspäivä
Itse olen huolehtinut noista jutuista vakuutuksilla - tässä harrastuksessa kun koskaan ei voi tietää.
Sara
MotOrg ry jäsen
Miten on? Muistaakseni meillä ei saa tai erittäin hankala on saada lupia viranomaisilta yksityiselle ihmiselle kerätä rahaa.Turun Moottoripyörälijät (Tump) on perustanut muistorahaston menehtyneen jäsenensä perheen taloudelliseksi tukemiseksi. RMulle jäi hieman epäselväksi miten raha auttaa surun murtamia omaisia? Eikö tuo kahiseva ole aika kylmä hyödyke vaan...Kynttiläketjun rinnalle voisi kyllä perustaa muistorahastoketjun. Pystyisi edes jotenkin auttamaan surun murtamia omaisia.Tän vois kyllä siirtää täältä vaikka omaksi jutuksi...
Muutenkin koko juttu on jo livennyt vähän sivuraiteelle otsikosta, näkyväisyydestä yms, ei oikein kuulu enää tähän onnettomuuteen.
Toivon, että mp-kerhot tekevät niin vastakin ainakin omien jäsentensä hyväksi. Raha ei tuo miestä takaisin, mutta saattaa lievittää taloudellista tilannetta.
Totta joka sana, siksi kirjoitinkin että edes jotenkin.Mulle jäi hieman epäselväksi miten raha auttaa surun murtamia omaisia? Eikö tuo kahiseva ole aika kylmä hyödyke vaan...Kynttiläketjun rinnalle voisi kyllä perustaa muistorahastoketjun. Pystyisi edes jotenkin auttamaan surun murtamia omaisia.Tän vois kyllä siirtää täältä vaikka omaksi jutuksi...
Muutenkin koko juttu on jo livennyt vähän sivuraiteelle otsikosta, näkyväisyydestä yms, ei oikein kuulu enää tähän onnettomuuteen.
Rahankeräyslain mukaan yksityishenkilöiden merkkipäiväkutsujen ja -haastattelujen sekä kuolinilmoitusten ja muistokirjoitusten yhteydessä esitetyt muistamispyynnöt eivät vadi rahankeräyslupaa. Liekö kyseessä tälainen? Yleensä niissä taidetaan pyytää rahat jollekin järjestölle.Miten on? Muistaakseni meillä ei saa tai erittäin hankala on saada lupia viranomaisilta yksityiselle ihmiselle kerätä rahaa.Sinänsä tuollainen kansalaiskeräys on joissakin tapauksissa erittäin hyvä asia.
Yleensä tapana lienee perustaa rahasto vainajan lasten koulutuksen tukemiseksi.
Valitettavasti minulla on omakohtaistakin kokemusta puolison menettämisestä liikenneonnettomuudessa. On totta, että raha ei menetystä korvaa, mutta tämä yhteiskunta on rakentunut niin, että maksut on pakko hoitaa heti onnettomuutta seuraavanakin päivänä, mutta eläkepäätösten ja mahdollisten vakuutuskorvausten käsittely kestää kuukausia. Eli rahakin on kyllä tarpeen.
Tärkeintä on kuitenkin ystävien ja yhteisön tuki ja on hienoa lukea että Turun Moottoripyöräkerho on järjestämässä omaisten toiveesta saattuetta vainajan viimeiselle matkalle. Kaikenlainen vilpitön muistaminen on parasta tukea, mitä omaisille voi antaa. Yksityisyyttä kunnioittaen tietenkin.
Synkimmistäkin hetkistä pitää löytää jotakin positiivista. Liikenneonnettomuudet ovat aina vahinkoja, sattumia, jotka eivät jätä omaisille syytä itsesyytöksiin. Me emme olisi voineet tehdä mitään toisin estääksemme onnettomuuden. Ja jos lähtö tapahtuu rakkaan harrastuksen parissa, voi luottaa, että myös viimeiset hetket olivat onnellisia.
Valitettavasti minulla on omakohtaistakin kokemusta puolison menettämisestä liikenneonnettomuudessa. On totta, että raha ei menetystä korvaa, mutta tämä yhteiskunta on rakentunut niin, että maksut on pakko hoitaa heti onnettomuutta seuraavanakin päivänä, mutta eläkepäätösten ja mahdollisten vakuutuskorvausten käsittely kestää kuukausia. Eli rahakin on kyllä tarpeen.
Tärkeintä on kuitenkin ystävien ja yhteisön tuki ja on hienoa lukea että Turun Moottoripyöräkerho on järjestämässä omaisten toiveesta saattuetta vainajan viimeiselle matkalle. Kaikenlainen vilpitön muistaminen on parasta tukea, mitä omaisille voi antaa. Yksityisyyttä kunnioittaen tietenkin.
Synkimmistäkin hetkistä pitää löytää jotakin positiivista. Liikenneonnettomuudet ovat aina vahinkoja, sattumia, jotka eivät jätä omaisille syytä itsesyytöksiin. Me emme olisi voineet tehdä mitään toisin estääksemme onnettomuuden. Ja jos lähtö tapahtuu rakkaan harrastuksen parissa, voi luottaa, että myös viimeiset hetket olivat onnellisia.