Moottoripyörä hakusessa, osa 2
No niin. Nyt on siis "Moottoripyörä hakusessa - osa 2"
. Eli laitoin maaliskuussa 2015 tälle sivustolle ilmoituksen http://www.moottoripyora.org/keskus...-kevyt-peruspyörä-ilman-hienoa-elektroniikkaa , johon sainkin paljon vastauksia - kiitos kaikille! Kuten ketjussa kerroin, niin ostin kesälomani ensimmäisenä päivän Skyteam Monkey 125 -moottoripyörän. Pyörän valintaan vaikuttivat lähinnä kaksi seikkaa:
1. Pyörä täytti asettamani speksit.
2. Pyörä oli halpa. Tämä oli itse asiassa aika tärkeä kriteeri. Minulla oli mopo (Honda Monkey) 15-vuotiaana. Sen jälkeen en ollut ajanut kaksipyöräisellä 35 vuoteen. En ollut varma, pitäisinkö moottoripyöräilystä. Ajattelin, että olisi tyhmää ostaa kallis pyörä ja sitten viiden kilometrin jälkeen tajuta, että moottoripyöräily ei olekaan "minun juttuni". No, nyt olen ajellut Skyteam Monkey 125:lla kolmessa kuukaudessa 900 kilometriä - mitä mieltä olen moottoripyöräilystä? Käsittämätön vapauden tunne. Uskomaton fiilis ajaa mutkaista pikkutietä ja tuntea pyörän liike maantiellä.
Mutta. Nyt kun olen kolme kuukautta ajellut pienellä pyörällä, niin tajuan, että taidan luopua osasta aikaisemmista spekseistä ja etsiä sen oikean pyörän. Jonkin pyörän, johon kiintyy ja josta haluaa pitää hyvää huolta.
Nyt on talvi aikaa rauhassa miettiä, millaisen pyörän haluaa. Ajattelin ensin, että ostaisin n. 250-350 cc katuenduron, koska sellainen olisi kätevä pikkuteillä ja sillä voisi tarvittaessa ajaa liikenteen mukana myös isommilla teillä. Ja katuendurolla voisi ajaa myös talvella 3 km työmatkan lähiökatuja töihin. Mutta nyt kun olen asiaa miettinyt, niin voisin itse asiassa pitää tuon Skyteam Monkey 125 "talvipyöränä", sehän on kevyt, matala ja saa nopeasti jalat sivulle, jos pyörä alkaa liukua. Nyt tulevana talvena saa nähdä, miten sillä pärjää talvella. Eli voisin luopua tuosta talvi-ajettavuudesta, jolloin pyörän ei tarvitsisi olla enduro-tyyppinen. Jolloin voisi miettiä jotain kaunista custom-tyyppistä pyörää.
Olen kesän ajellut Helsingin, Vantaan ja Espoon pikkukatuja ja aina kun olen nähnyt kauniin custom-pyörän, niin olen jäänyt katsomaan sitä kadun varteen. Sitten spekseihin. Otan mukaan alkuperäisistä spekseistä jotain, muutan jotain ja otan jotain muuta lisää. Tässä uudet speksit:
1. Pienehkö Custom-pyörä. Pyörä saisi olla noin 250 - 500 cc. Minulla ei ole tarvetta ajella sillä keski-Euroopassa, joten mitään 1000 cc pyörää en tarvitse. Mutta pyörällä pitäisi satunnaisesti olla miellyttävä ajaa Kehä-teillä, Tuusulanväylällä yms. teillä liikenteen mukana 80-100 km/h. Toisaalta pyörällä enimmäkseen tullaan ajamaan lähiökatuja, joten sen pääasiassa pitäisi olla miellyttävä ajaa 40-60 km/h katuja pitkin. Näillä spekseillä pyörä saisi olla mahdollisimman pieni ja kevyt.
2. Luotettava ja yksinkertainen. Kuten alkuperäisissä spekseissä sanoin: " Moottoripyörän pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen, niin että siihen voisi mahdollisimman paljon tehdä itse korjauksia/huoltoja. Moottoripyörän siis ei tarvitse olla mitenkään moderni ja hieno, kiihtyä hyvin tai kulkea nopeasti, pääasia että on luotettava. Eli mitä yksinkertaisempi, sen parempi (mitä vähemmän esim. monimutkaista ja helposti vikaantuvaa eloktroniikkaa, sen parempi). Olisi hyvä, jos moottoripyörään saisi helposti ja edullisesti standardiosia huoltoja varten.". Tässä mielessä pyörä saisi olla vanhakin, esim. jopa 80-luvulta, kunhan se olisi hyvässä kunnossa. Toki uudempikin käy, kunhan siinä ei ole monimutkaista tekniikkaa/elektroniikkaa.
3. Pyörän pitäisi olla ollut omana aikanaan kohtalaisen yleinen pyörä, jolloin siihen löytäisi helposti erilaisia korjausoppaita ja varaosia. Tarkoitus olisi "rakastua" pyörään ja opetella pitämään siitä hyvää huolta, eli itse oppia huoltamaan ja korjaamaan sitä (ainakin niiltä osin, mitä järjellisesti voi itse tehdä).
4. Pyörä ei saisi olla ihan mikään tolkuton "apina-kiikku", vaan voisi istua kohtalaisen normaalissa pystyasennossa, mutta kuitenkin custom-fiiliksellä (eli ei mitään sellaista, jossa lähes maataan ja jalat edessä). Pyörän pitäisi olla kohtalaisen helppo ajettava.
5. Pyörä saisi olla myös esineenä "kaunis". Musta.
En tiedä, osaisiko joku kertoa, löytyykö näillä spekseillä ylipäätään jotain pyörää. Kokeilin katsoa netistä hakusanoilla "small custom motorcycle", ja jotain tällaisia tuli vastaan:
- Harley Davidson Street 500 cc. Kaunis, hyvä ajoasento, mutta liian kallis ja ehkä vähän liian iso.
- Yamaha XV 250 Virago. Kohtalaisen pieni (137kg). Onkohan yksinkertainen ja helppo opetella itse korjaamaan?
- Honda Rebel 250. Moottori kuulemma on "bulletproof". Mikäköhän olisi maksimikilometrimäärä, että tällaisen vielä ostaisi niin, että sillä voisi ajaa n. 50.000km ilman suurta moottoriremonttia? 150kg ja 210cm.
No niin. Nyt on siis "Moottoripyörä hakusessa - osa 2"
. Eli laitoin maaliskuussa 2015 tälle sivustolle ilmoituksen http://www.moottoripyora.org/keskus...-kevyt-peruspyörä-ilman-hienoa-elektroniikkaa , johon sainkin paljon vastauksia - kiitos kaikille! Kuten ketjussa kerroin, niin ostin kesälomani ensimmäisenä päivän Skyteam Monkey 125 -moottoripyörän. Pyörän valintaan vaikuttivat lähinnä kaksi seikkaa:1. Pyörä täytti asettamani speksit.
2. Pyörä oli halpa.
Tämä oli itse asiassa aika tärkeä kriteeri. Minulla oli mopo (Honda Monkey) 15-vuotiaana. Sen jälkeen en ollut ajanut kaksipyöräisellä 35 vuoteen. En ollut varma, pitäisinkö moottoripyöräilystä. Ajattelin, että olisi tyhmää ostaa kallis pyörä ja sitten viiden kilometrin jälkeen tajuta, että moottoripyöräily ei olekaan "minun juttuni". No, nyt olen ajellut Skyteam Monkey 125:lla kolmessa kuukaudessa 900 kilometriä - mitä mieltä olen moottoripyöräilystä? Käsittämätön vapauden tunne. Uskomaton fiilis ajaa mutkaista pikkutietä ja tuntea pyörän liike maantiellä. Mutta. Nyt kun olen kolme kuukautta ajellut pienellä pyörällä, niin tajuan, että taidan luopua osasta aikaisemmista spekseistä ja etsiä sen oikean pyörän. Jonkin pyörän, johon kiintyy ja josta haluaa pitää hyvää huolta.
Nyt on talvi aikaa rauhassa miettiä, millaisen pyörän haluaa. Ajattelin ensin, että ostaisin n. 250-350 cc katuenduron, koska sellainen olisi kätevä pikkuteillä ja sillä voisi tarvittaessa ajaa liikenteen mukana myös isommilla teillä. Ja katuendurolla voisi ajaa myös talvella 3 km työmatkan lähiökatuja töihin. Mutta nyt kun olen asiaa miettinyt, niin voisin itse asiassa pitää tuon Skyteam Monkey 125 "talvipyöränä", sehän on kevyt, matala ja saa nopeasti jalat sivulle, jos pyörä alkaa liukua. Nyt tulevana talvena saa nähdä, miten sillä pärjää talvella. Eli voisin luopua tuosta talvi-ajettavuudesta, jolloin pyörän ei tarvitsisi olla enduro-tyyppinen. Jolloin voisi miettiä jotain kaunista custom-tyyppistä pyörää.
Olen kesän ajellut Helsingin, Vantaan ja Espoon pikkukatuja ja aina kun olen nähnyt kauniin custom-pyörän, niin olen jäänyt katsomaan sitä kadun varteen. Sitten spekseihin. Otan mukaan alkuperäisistä spekseistä jotain, muutan jotain ja otan jotain muuta lisää. Tässä uudet speksit:
1. Pienehkö Custom-pyörä. Pyörä saisi olla noin 250 - 500 cc. Minulla ei ole tarvetta ajella sillä keski-Euroopassa, joten mitään 1000 cc pyörää en tarvitse. Mutta pyörällä pitäisi satunnaisesti olla miellyttävä ajaa Kehä-teillä, Tuusulanväylällä yms. teillä liikenteen mukana 80-100 km/h. Toisaalta pyörällä enimmäkseen tullaan ajamaan lähiökatuja, joten sen pääasiassa pitäisi olla miellyttävä ajaa 40-60 km/h katuja pitkin. Näillä spekseillä pyörä saisi olla mahdollisimman pieni ja kevyt.
2. Luotettava ja yksinkertainen. Kuten alkuperäisissä spekseissä sanoin: " Moottoripyörän pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen, niin että siihen voisi mahdollisimman paljon tehdä itse korjauksia/huoltoja. Moottoripyörän siis ei tarvitse olla mitenkään moderni ja hieno, kiihtyä hyvin tai kulkea nopeasti, pääasia että on luotettava. Eli mitä yksinkertaisempi, sen parempi (mitä vähemmän esim. monimutkaista ja helposti vikaantuvaa eloktroniikkaa, sen parempi). Olisi hyvä, jos moottoripyörään saisi helposti ja edullisesti standardiosia huoltoja varten.". Tässä mielessä pyörä saisi olla vanhakin, esim. jopa 80-luvulta, kunhan se olisi hyvässä kunnossa. Toki uudempikin käy, kunhan siinä ei ole monimutkaista tekniikkaa/elektroniikkaa.
3. Pyörän pitäisi olla ollut omana aikanaan kohtalaisen yleinen pyörä, jolloin siihen löytäisi helposti erilaisia korjausoppaita ja varaosia. Tarkoitus olisi "rakastua" pyörään ja opetella pitämään siitä hyvää huolta, eli itse oppia huoltamaan ja korjaamaan sitä (ainakin niiltä osin, mitä järjellisesti voi itse tehdä).
4. Pyörä ei saisi olla ihan mikään tolkuton "apina-kiikku", vaan voisi istua kohtalaisen normaalissa pystyasennossa, mutta kuitenkin custom-fiiliksellä (eli ei mitään sellaista, jossa lähes maataan ja jalat edessä). Pyörän pitäisi olla kohtalaisen helppo ajettava.
5. Pyörä saisi olla myös esineenä "kaunis". Musta.
En tiedä, osaisiko joku kertoa, löytyykö näillä spekseillä ylipäätään jotain pyörää. Kokeilin katsoa netistä hakusanoilla "small custom motorcycle", ja jotain tällaisia tuli vastaan:
- Harley Davidson Street 500 cc. Kaunis, hyvä ajoasento, mutta liian kallis ja ehkä vähän liian iso.
- Yamaha XV 250 Virago. Kohtalaisen pieni (137kg). Onkohan yksinkertainen ja helppo opetella itse korjaamaan?
- Honda Rebel 250. Moottori kuulemma on "bulletproof"
. Mikäköhän olisi maksimikilometrimäärä, että tällaisen vielä ostaisi niin, että sillä voisi ajaa n. 50.000km ilman suurta moottoriremonttia? 150kg ja 210cm.
