• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Montako kertaa kävit käsittelykokeessa kunnes meni läpi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TeijaMM
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Itsellä oli tänään käsittelykoe ja vitutus melkoinen kun ei menny läpi. Menin aika varmana kokeeseen ja kun sain hidasajon tehtyä, olin varma että täähän menee läpi nyt helposti, ei mitään hätää. Mutta kosahti sitten 50 väistö tehtävään. Ekalla liian vähän vauhtia, tokalla vähän liikaakin ja osui kartioon. Sain vielä kolmannen yrityskerran ja taas liian vähän vauhtia. :( 29.10 vasta uusi yritys, toivottavasti ei ehdi lumet tulla.
 
No voi harmi, varmasti ottaa päähän rankasti. Oman kokeen sain onneksi ekalla läpi vaikka hiki valui jännityksestä solkenaan selkäsuojan alla. Hidasajokahdeksikot mokasin heti alkuun, mutta onneksi sai aloittaa uusiksi ja tutkinnon vastaaottaja antoi tiukan määräyksen olla jännittämättä liikaa ja loput menikin sitten hyvin vaikka iloinen hikipisaroiden puro solisi edelleen selkäsuojan alla. Jälkeenpäin sitten lähinnä huvitti että miten sitä yli 40 iässäkin vielä niin paljon ajokokeista stressasi.
 
Itellä meni ekalla läpi. Toki siinä oli (ainaki silloin) se jännite että pitääkö tehä hidasajo suoraan, vai se pujottelu. Onneks sain pujottelun koska se oli mulle paljon helpompi niistä kahdesta, nykyään menis hidasajokin helposti läpi.

Ei siitä kannata stressiä ottaa, ajattele se niin että toisaalta vaik maksaa vähä extraa, ni tulee harkattua pakon edessä pari kertaa lisää ni jää paremmin taito mieleen. Noita kannattaa harjotella kortin saamisen jälkeenkin liikenteessä, ovat yleisesti pyörän hallinnan kannalta äärimmäisen hyödyllisiä.
 
PrivateeR sanoi:
Ei siitä kannata stressiä ottaa, ajattele se niin että toisaalta vaik maksaa vähä extraa, ni tulee harkattua pakon edessä pari kertaa lisää ni jää paremmin taito mieleen. Noita kannattaa harjotella kortin saamisen jälkeenkin liikenteessä, ovat yleisesti pyörän hallinnan kannalta äärimmäisen hyödyllisiä.
Yritän ajatella sen niin että onpahan toi koetilanne nyt käyty että jos seuraavalla kerralla ei jänittäisi niin paljoa. :)
 
TeijaMM sanoi:
Yritän ajatella sen niin että onpahan toi koetilanne nyt käyty että jos seuraavalla kerralla ei jänittäisi niin paljoa. :)
Juuri näin :thumbup:

Ja sama mentaliteetti pitäis päteä kaikkeen uuden oppimiseen elämässä, jos tulee vastoinkäyminen ni siitä tietää miten ainakaan ei kannata tehdä tai että mikä on riski milloinkin, ja tietää mitä parantaa/välttää ensi kerralla. En tiedä yhtäkää ihmistä joka ois heti kerrasta ajanu polkupyörällä ilman apupyöriä kaatumatta.
 
Itsellä lipesi kytkin pujottelussa ja siitä kekke pystyyn.
Ei ollut helppoa kasata itteänsä sen jälkeen, mutta meni se sitten läpi toisella yrityksellä.
 
Itsehän en tuota rataa ole koskaan tarvinnut läpäistä lahja-A:lla kun tässä mennään, mutta viimekesäinen oppilaani meni käsittely ekalla ja tämänkesäinen toisella. Tuon tämäkesäisen ekan yrityksen reputuksen voi kyllä laittaa Järvenpään :hanuria: olevalle radalle, pujottelua lukuunottamatta kaikki päällekkäin, vain erivärisin keiloin merkattuina. Tuohon kun sitten lisätään se koetilanteen jännitys ja päin näköä paistava ilta-aurinko, niin... No uusinta saatiin onneksi heti seuraavalle päivälle Malmille ja tuolla ollutkan sitten enää mitään ongelmia.
 
Kerralla meni.
Vuosi oli 1995 ja Joulukuu. Ihan täysi talvikeli, autokoulun Honda CRM:ssa nastat alla. Käsittelykoe tehtiin ihan normaalisti, mutta liikenteen seassa ei ajettu kuin ehkä puoli tuntia kun pakkasta oli yli 10 astetta.
 
Aloitin kuusikymppisenä moottoripyöräajon nollilta, sitä ennen en edes mopoa tai vespaa ollut ajanut. Tarvitsinkin 30 koulutuntia, ennen kuin rohkenin kokeeseen. Ekalla meni läpi ilman ongelmia, vaikka kovasti etukäteen hermostutti.
 
HiTec sanoi:
Tuon tämäkesäisen ekan yrityksen reputuksen voi kyllä laittaa Järvenpään :hanuria: olevalle radalle, pujottelua lukuunottamatta kaikki päällekkäin, vain erivärisin keiloin merkattuina. Tuohon kun sitten lisätään se koetilanteen jännitys ja päin näköä paistava ilta-aurinko, niin...
Voi pyytää ottamaan kartiot pois että kentälle jää vain aina yhden tehtävän kartiot. Kysyin opettajalta. :) Itseäkin se aluksi sekoitti kun kaikki oli samassa läjässä.
 
Nordlicht sanoi:
Aloitin kuusikymppisenä moottoripyöräajon nollilta, sitä ennen en edes mopoa tai vespaa ollut ajanut. Tarvitsinkin 30 koulutuntia, ennen kuin rohkenin kokeeseen. Ekalla meni läpi ilman ongelmia, vaikka kovasti etukäteen hermostutti.
No mulla on nyt takana 29h ja ei menny ekalla läpi.
 
Ensimmäisellä meni läpi aikanaa. Mutta tuossa 50 väistössä meni kolmas vasta läpi kun vauhti heitteli kahdella ensimmäisellä. Muuten sitten ei tullutkaan kommenttia katsurilta.

Toivotaan että säät sallii vielä sinun yrittää :thumbup:
 
Nykyinen 5 ajotuntia pakollista opetusta on kyllä pieni määrä jos ei minkäänlaista aiempaa kokemusta, varsinkin kun osa ajasta menee liikenteessä ajeluun niin ei käsittelykokeen tehtäviin jää paljon aikaa. Minulla alkoi sujumaan käsittelytehtävät vasta viimeisellä viidennellä ajotunnilla. Itse käsittelykoe oli kuudes kerta elämässäni kun ajoin moottoripyörällä, ei ollut vielä omaa silloin. Meni kyllä ekalla läpi mutta jarrutustehtävän tein kahteen kertaan, harjoituksissa helppo mutta kokeessa liian voimakkaasti painoi jarrua ja sitten refleksinä vähän hölläsi ja alkoi keula pumppaamaan. Pysähtyi kyllä ajoissa mutta kehotettiin vielä uudelleen kokeilemaan. Tämä vuonna 2020 ja taustalla oli 15v takaa vähän mopoilua, ainoa hyöty siitä mielestäni että hallintalaitteet tuttuja.
 
JuuhaM sanoi:
Nykyinen 5 ajotuntia pakollista opetusta on kyllä pieni määrä jos ei minkäänlaista aiempaa kokemusta, varsinkin kun osa ajasta menee liikenteessä ajeluun niin ei käsittelykokeen tehtäviin jää paljon aikaa. Minulla alkoi sujumaan käsittelytehtävät vasta viimeisellä viidennellä ajotunnilla. Itse käsittelykoe oli kuudes kerta elämässäni kun ajoin moottoripyörällä, ei ollut vielä omaa silloin. Meni kyllä ekalla läpi mutta jarrutustehtävän tein kahteen kertaan, harjoituksissa helppo mutta kokeessa liian voimakkaasti painoi jarrua ja sitten refleksinä vähän hölläsi ja alkoi keula pumppaamaan. Pysähtyi kyllä ajoissa mutta kehotettiin vielä uudelleen kokeilemaan. Tämä vuonna 2020 ja taustalla oli 15v takaa vähän mopoilua, ainoa hyöty siitä mielestäni että hallintalaitteet tuttuja.

Itselläni oli myös joku erittäin pieni tuntimäärä josta vain osa käytettiin siihen pyörän pyörittelyyn ja väistöihin, mutta kyllä se sitten riitti ja sain ykösellä läpi, tästä onkin jo aikaa 6 vuotta.
 
speedheadshot sanoi:
29 ei ole vielä kovin paljon ja sillä ei ole mitään merkitystä monennellako menee läpi, kun käsittelykoe ei ole mikään kilpailu, eikä siinä haasteta ketään muuta, kuin itseään.
Juuri näin! Ei se ole mikään pätemisen aihe meneekö se ekalla vai vaatiiko 40 yritystä.

Tiedän pari sellasta sälliä joilla meni käsittelykoe ekalla läpi ja ne oli kuukautta myöhemmin nurin motarin liittymässä ku ei osannu ohjata ja hidastaa yhtaikaa :D

Ei se että käsittelykoe menee läpi, tarkoita että osaisit käsitellä pyörää lähellekään täysin. Se on vain sellainen turvallisen ajon karsinta että sillä selviää jo hengissä liikenteessä. Mutta ei oppiminen siihen lopu :) Käsittelykoe on vasta ajamisen esikoulu. Sit vasta mennään kouluun.
 
Taustat: Mopolla ajellut viimeksi 25 vuotta sitten. Ei minkäänlaista mp-taustaa, ei crosseja tai enskoja jne. 5 tuntia otin tunteja eli minimit, joista niistäkin jäi vähän käyttämättä kun capin appissa oli ensimmäisen ajotunnin lähtöpaikka merkitty väärin.

Ekalla läpi. Jarrutuslähdössä oli ihan milleistä kiinni että en pudottanut molempia jalkoja maahan kun olin niin ajatuksissani. Ekassa väistössä meni aivot jotenkin jumiin ja sekoitin keilat ja vedin sitten suoraksi. Toisella kertaa sitten meni ok.

Kävin ihan polkupyörälläkin ajelemassa niitä ympyröitä että osaa sen reitin. Itse ajaminen ja pystyssä pysyminen ei minulle ollut vaikeaa, reitin muistaminen taas oli.

Silti olen sitä mieltä että ihan typerää treenata ja varsinkin testata kävelyvauhtiajelua. Tuonkin ajan voisi käyttää vaikka vastaohjauksen opetteluun maantievauhdeissa ja vaikka jarrutus+väistön opetteluun. Tai jos kävelyvauhtia pitää treenata niin edes risteysajoa voisi treenata, että osaa ajaa eri suuntaan kuin mihin katsoo. Eli että osaa havainnoida ympärilleen samalla kun ajaa hitaasti.

Tuo hidasajo kaikkinensa on ihan täysin pellehommaa ja sen takia kuolee liikenteessä ihmisiä kun oikeasti hengissä pitäviä taitoja ei keretä noiden takia opetella.
 
TeijaMM sanoi:
Itsellä oli tänään käsittelykoe ja vitutus melkoinen kun ei menny läpi. Menin aika varmana kokeeseen ja kun sain hidasajon tehtyä, olin varma että täähän menee läpi nyt helposti, ei mitään hätää. Mutta kosahti sitten 50 väistö tehtävään. Ekalla liian vähän vauhtia, tokalla vähän liikaakin ja osui kartioon. Sain vielä kolmannen yrityskerran ja taas liian vähän vauhtia. :( 29.10 vasta uusi yritys, toivottavasti ei ehdi lumet tulla.

Itsekin noin 50 kymppisenä opettelin ajamaan.
Jälkeenpäinmietin että onneksi ymmärsin tehdä pienen vastaohjauksen(työnnön) kun niin neuvottiin. Tuo meni koe meni tuosta läpi.
Vasta myöhemmin ajaessa tajusin vastaohjauksen merkityksen.
 
Juuri tästä syystä tuo ns. itseopiskelu on todella hyvä vaihtoehto, siinä saat hinkata sitä rataakin läpi vaikka päivät pääksetysten jos niikseen tulee, ajotunnit ei maksa kuin aikaa ja bensaa. Ja kun se käsittelykoe on läpi, niin harkkalupa konttorilta ja nyt onkin sitten muutama kk aikaa harjotella ihan issekseen siellä liikenteessäkin ennen kuin inssiaikoja alkaa varailemaan. Toki tuo edellyttää että löytää sen opettajan ja opetuspyörän, mutta...
 
Ekalla meni, käsittely inssi jne, itse asiassa kaikki on mennyt ABCE korttiluokat, ainoo missä meni päin hönkiä, oli mopokortti teoria koe, kun menin sinne sillain, että kyllä mä osaa, 15 vuotiaana. No eipä mennytkään, sitte kirjastoo opiskele, kun tästä on jo 20-25 vuotta sitten.

Muistan käsittely kokeen, se inssi alkaa huutaa, että pitäisi ajaa kovempaa, jostain syystä, ehkä halisi häiritä tms.
Inssissä muistan, kun mokasin, niin oli helppo siirtää syy kun koputti kypärää, että ei kuulunut miten siitä risteyksestä piti ajaa:grin: Mutta aina jännitti ihan valtavasti
 
Viimeksi muokattu:
Lahjakortti mikä lahjakortti! :):D:grin:

En ollut ajanut edes mopoa koskaan, kun kaverin siskon mies lykkäsi joskus 80-luvulla upean hienon (joku honda) customin (lainassa työnantajaltaan) käsiini ja sanoi, että kokeiles tota. Neuvo miten vaihdetaan vaihteita ja siitä lähin sitten ajamaan hiekkatiellä sellaisen kilometrin lenkin. Ehkä tästä jäi jokin kytemään mieleeni, koska seuraavana syksynä ostin hondan cb250 pyörän, jolla tulikin paljon ajeltua enimmäkseen Helsingissä kaupunkialueella. Kun siis lähdin ajamaan liikkeen pihasta omalla pyörälläni, niin se oli toinen kerta moottoripyörän sarvissa! Sehän oli aika kevyt pyörä, joten en kaatunut edes silloin, kun pihaan kaartaessa lähti etupyörä alta johtuen tiellä olevista vaahteran lehdistä. Isolla pyörällä olisin mennyt ihan varmasti nurin.

Sittemmin olen opettanut kolmelle juniorille ja yhdelle seniorille käsittelykoetehtäviä. Ekalla ovat menneet läpi. Mutta paljon kyllä harjoiteltiin. Tuli samalla itsekin opeteltua ne. Mutta jotta ne osaa, niin pakkohan niitä on kerrata. Pelkästään hätäjarrutus ei-ABS pyörällä ei onnistu kokeneeltakaan konkarilta ilman pientä harjoittelua. Se on nähty ja koettu, kun keväällä on verestetty ajotaitoja.

Lisäys: Sittemmin, kun hyvin pitkän tauon jälkeen aloin taas moottoripyöräilemään, niin täytyy sanoa että motorgin ajotaitokurssi Ahvenistolla kahtena vuotena perätysten teki todella terää - suosittelen!
 
Back
Ylös