• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Miten välttyä onnettomuuksilta?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Guest
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
G

Guest

Guest
Heips vaan!
Olen aikeissa hankkiä pyörän,kunhan tästä kevät/kesä koittaa..
Kauhulla olen lueskellut juttuja,kuinka motoristeja on joutunut vakaviin ja vähemmän vakaviin onnettomuuksiin.Jutut ovat aika ajoin niin riipaisevia,että välillä tekisi mieli jätää koko hanke sikseen.Mutta arvoisat vanhemmat/kokeneemmat motoristit: Kertokaa kuinka alkavan motoristin tulee suhtautua uuteen harrastukseensa,että hänen tulevat kilometrit pysyisivät mahdollisimman turvallisina?
Luulisin,että kun malttaa mielensä,pitää nopeudet aisoissa ja jos osaa vielä lukea liikennettä ennakoivasti on jo aika "turvallisilla vesillä".Joskut tietysti onnettomuus on vaan tullakseen,eikä sille ole mitään tehtävissä..
Olisi kiva lukea välillä juttua,kuinka mukavaa ja antoisaa moottoripyöräily on,eikä "turmatilastoja"..
 
Itsehän sen siinä jo sanoit.
Aika kattavalta tuntuu tuo listasi. Vielä kun kuvittelee itsensä täysin näkymättömäksi jolloin siis muut liikenteenkäyttäjät eivät huomaa sinua ollaan jo turvallisilla vesillä.
Rajojen koettelu ja muut temput jätetään sitten radalle ja suljetuille alueille.
Turmatilastot antavat muutenkin turhan ruman kuvan. Kun muistaa ottaa aivot mukaan niin hyvin siellä pärjää.

Turvallisia ajokilometrejä!
062802moto_prv.gif
 
Ajamisen oppia saa kolmella tavalla.

Harjoittelemalla, harjoittelemalla ja harjoittelemalla.

Ja sitten vielä uskomalla, ettei koskaan osaa liian hyvin.

Eli harjoittelemalla vielä lisää.
 
Varaudu aina pahimpaan. Muista että:

-Pimeän mutkan takana on aina traktori.
-Tai ainakin sen tielle pudottamat liukkaat savikakut.
-Tai jos ei sitäkään, niin HD-mies tekemässä koneremonttia  
bowdown.gif

-Se stop merkin eteen pysähtynyt autoilija aikoo kääntyä eteesi.
-Tuo rekka vaihtaa kaistaa juuri kun olet sen rinnalla.
-Kotilokuski voi polkea liinat kiinni kesken mutkan.
-Paska tapahtuu.
 
Lueppa tämä ketju läpi. Siellä on paljon hyviä vinkejä muutenkin, kuin turvallisuusmielessä.

Tärkeimmät asiat mielestäni ovat oikea tilannenopeus ja riittävä etäisyys edellä ajaviin. Toki on paljon muitakin asioita, jotka on otettava huomioon.
 
se nyt waan on sillälailla ettäkun MP:llä kaatuu/kolaroi niin aina sattuu..ja yleensä lujaa.

Se on se oikean käden kontrolli..
062802moto_prv.gif
sekä ainainen epäilys muita tienkäyttäjiä kohtaan.
smile_org.gif
 
älä luota kolmion takana odottaviin autoihin... ennen luotin mutta sitten eräs akka kiilasin neonilla eteen
crazy.gif
 
Kilppari. Oikean asenteen olet ottanut, jo tuolla kyselevällä ja turvallisuudenhakuisella perusasenteella Sinusta voi tulla hyvä motoristi. Ennakoivan ajon kursseista on käytännön tasolla varmasti hyötyä. Mp:n käsittelyn perustaitoja oppii ao. kursseilla, niihin kannattaa muutama eke sijoittaa. Ja ei muutakuin iloisia ajohetkiä hienon harrastuksen parissa
smile_org.gif
.

T. motoristi 24 vuoden kokemuksella
062802moto_prv.gif
062802moto_prv.gif
 
Katsopas tämän turvallisuus keskustelu foorumin ylin aihe ja klikkaa siinä olevaa linkkiä. Sen kun luet ajatuksen kanssa läpi, etkä unohda mitään kesän aikana, niin hyvin se menee.
terv. nimim. 23. kesä mopon selässä alkamassa
 
mee autokouluun ja ota pari tuntia ajo-opetusta ja mieti miltä homma tuntuu ja päätä sit lopullisesti alatko hommaan ollenkaan, onko pyöräily sun lajis koska edessä on vuosien survivali ja opettelu
ja mee sellaseen kouluun jossa ope lähtee näyttään ite sulle mallisuoritukset eikä ite seiso ravatti kaulassa vieressä ja sano että kokeilee siinä vaan ko mä käyn kahveella
monta ruuvia aivoissa pittää kääntää ihan eri asentoon ko autoillessa
suurin syy onnettomuuksiin on mielestäni ko autolla ajokokemus aiheuttaa vaaratilanteissa vaistomaisia reaktioita ja toimintoja jotka ei pyörälle sovi ollenkaan vaan ovat jopa päinvastaisia miten toimia pitäs
ja tässä talaven kutveessan kannatta jokkaisen lukkee uuvelleen AJO HANSKASSA parriin kolommeen kertaan ja sit viel ajatuksen kanssa kerran
löytyypi ainaskii MP 69 sivuilta
ja valita sellainen pyörä että mies kuskaa pyörää eikäs päinvastoin eikä ole kyse vain tehosta vaan koko pyörän sopivuudesta kuskille
Moottoripyöräily on niin vaarallinen laji liikkua liikenteessä ettei se kaikille sovi ollenkaan ei ainakaan ilman hyvää koulutusta .

Jonakin päivänä voi kokea miten mukavaa on lähteä reissuun ja kuinka nautinnollinen olotila ko kiirettä ei mihinkään , hyvät evväät matkassa , matkalla jonnekkin mukavaan paikkaan .
Ja siinä lähteissä sit tajuta ettei niin hyvvää reissua ookkaan ko se edellinen oli ko sitä jälkeenpäin muistelee , mut tästäkin voi tulla melkeen yhtä hyvä kohan kottiin asti taas pääsee .

Antoisia kesiä tuleville motoristeille
 
Itellä oli sillon 14 vuotta sitten kevari,jolla pari vuotta suhailin.Eipä sillon paljoo tullu ajateltuu kuinka turvallinen hankita se oli.Oli vaan semmonen tilanne pikkukylän pojalle,et kun varsinaiseen ajokortiin oli parivuotta,ni jollain se oli riiuureissu tehä..
Ammatikseni ajelen autoa lähinnä pääkaupunkiseudulla,yks päivä ajelin kehä 3:sta itään ennen Jumbon ramppia Hiace ajo välillä bussikaistaa ja välillä keskimmäistä.Lopulta se pääty ohituskaistaan,siinä vaiheessa sanoin työkaverille,et varmaan toi Hiacekuski on "turisti" näillä kulmilla ja hapuilusta päätellen hakee lentokentän ramppia.Kuinkas ollakkaan siinä vaiheessa kun lentokentän opaste tuli esiin ni mitään katsomatta,vilkusta puhumattakaan ohituskaistalta äärioikeelle...Eli jos edellä menevän kaistanvaihto on hapuilua,niin siltä voi odottaa lähes mitä vaan.
Toinen seikka jonka olen autoillessa huomannut on se,että jos autonkuljettajalla on lakki päässä,niin kyseessä on yleensä vanhempi herrasmies,jonka refleksit on aivan omalla sekuntiluvuillaan,refleksi-kertoimeen voi lisätä vielä parisekkaa,jos vieressä istuskelee ko.kuljettajan rouva.Siinä kyydissä rupateellaan mukavia ja katsastellaan maisemia,jollion se risteys tuee taas niin pirun äkkiä ja vilkut sun muut aikaset jarrukset jää viimetinkaan.
Oikeastaan haen tällä kirjoituksella "rohkaisua" pyöräilyn aloittamiseen.Ehkäpä semmoinen pikku pelko onkin ihan viisasta.Varmaankin kypärän ja varusteiden värillä on kans merkitystä,elikkäs luulisi punasen erottuvan parhaiten.
Pyörästä vielä,niin ajattelin 600:sta Cbr:ää..
 
Moikka moi

Sama homma täällä Kilppari. Olen aloittelemassa moottoripyöräharrastusta ja miettinyt aika paljonkin turvallisuuskysymyksiä. Itse aion aloittaa pyöräilyn hieman pienemmällä pyörällä, jota olisi helppo käsitellä eikä "karkaa käsistä". Kun kokemusta ja kilometrejä kertyy, niin pyöränhän voi sitten vaihtaa. Lisäksi panostan kunnon ajovarusteisiin ja kypärään. Maltti on valttia ja kun on liikenteessä niin kiire on syytä unohtaa. Olen muuten ihan samaa mieltä toisen kirjoittajan kanssa, että pieni pelko on ihan hyvästä.

Tsemppiä !
 
Moro! Itse aloitin viime vuonna uudelleen harrastamisen kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Toukokuun 13. päivä (pe:) tuli uusi cbr600f alle ja seuraavana päivänä oli MP69:n järjestämä Survival -päivä Tampereen seutuvilla. Suosittelen lämpimästi! Vaikkei päivässä kaikkea ruostetta saakaan irrotettua, oli paljon mukavampi tulla takaisin kurssilta kuin oli sinne mennä. Nyt toukokuussa on aikomus mennä uudestaan samalle kurssille, tällä kertaa tosin pääsee varmaankin ajamaan jo sitä ennen muutenkin kuin 200 km motaria...

Pyörä on muuten todella mukava, erittäin helppo ajettava ja katekin suojaa jonkin verran. Lisäksi itselleni oli tärkeää pieni paino, koska sitä joutuu jonkin verran siirtelemään ahtaissa paikoissa. Kulkua riittää tarpeeksi kierroksilla ja yksin ajaessa muutenkin. Suositeltava laite kaikin puolin.
 
Itse olen kanssa harrastuksen pariin tänä kesänä "palaava" motoristi. Aikoinaan tuli täysitehoisen piikin kanssa kokemusta kerättyä noin 15 tkm verran. Sen jälkeen on epämääräisen satunnaisesti tultu kokeiltua muiden pyöriä aina customista muoviluotiin. Mutta aina noista piikkiajoista lähtien on tuo pieni motoristi jäänyt sisälle kytemään. (Eli siinä mielessä tämä paljon kiistelty yli-insinööri on oikeassa, että jos jo aikoinaan piikin ikäraja olisi ollut 18 vuotta, niin tuskinpa olisi nyt tullut lähdettyä korttia ajamaan ja pyörää hankkimaan.) Tämä kyseinen pieni motoristi on vain jostain syystä tullut pelokkaammaksi tämän kymmenen välivuoden aikana, siten ettei esimerkiksi piikkiaikojen ajovarustus "farkut ja tuulitakki" tule enää kysymykseenkään. Kauhulla olen myös lukenut näitä juttuja tieltä suistumisista ja työkoneisiin törmäämisistä, jostain syystä aikoinaan ei edes tullut mieleen että näinkin voi tosiaan käydä (hieman kärjistäen). Nyt olisi tavoitteena yrittää pysyä koko kesä pystyssä ja ennenkaikkea olla törmäämättä mihinkään. Tätä toivottavasti edesauttaa se, että pyörä, ajovarustus sekä kuljettaja on aina asianmukaisessa kunnossa. Itsenäisen ajoharjoittelun ajattelin alunperin aloittaa hieman myöhemmin, kun nuo hiekat on saatu siivottua risteyksistä pois, mutta tämä pohjolan "aina voimassa" oleva vakuutus saattaa aiheuttaa pieniä ajopaineita/poltteita.  
sport05.gif


ps. CBR600:lla palailen itsekin nyt harrastuksen pariin.
 
Hyviä vinkkejä kaikki eli moottoripyörällä turvallinen ajo syntyy moninaisista pienistä yksityiskohdista, joita ei autolla liikkuessa tule ajatelleeksi. Ja tuo mielikuva vaarallisesta harrastuksesta on hieman yliampuva; omassa ajoporukassa ei onnettomuuksia ole juuri sattunut eikä edes pikkulippoja, kyse on kuitenkin pääosin keski-iältään 40 wee uusiomotoristijoukosta ilman aikaisempaa mp -kokemusta...
Koulutus on aina paikallaan, pyörän hallinnan parantuessa ajamisesta nauttii paremmin. Ja radalle kannattaa myös mennä
062802moto_prv.gif
 
Minäkin aloitin mopoilun uudestaan viime kesänä yli viidentoista vuoden tauon jälkeen. Aiemmin olin tosin omistanut kolme moottoripyörää ja ajanut n. 50.000 km. Aiemmasta kokemuksesta ei kuitenkaan liene suurta hyötyä. En osaa ajaa enää kaarteita sulavasti. Reaktiot ovat hitaampia kuin ennen. Vilkku unohtui aluksi usein päälle (siitä muuten erottaa aloittelijan takuuvarmasti). En muistanut, kuinka kovaa tuuli painaa jo 100km nopeudessa (ei se silloin tuntunut kovalta). Kypärämelu oli myös yllätys, se ei vaivannut nuorena ollenkaan, mutta nyt pitää käyttää tulppia pienelläkin matkalla.

Tuo haparoiminen kaarreajossa harmittaa eniten. Ennen ei osannut pelätä kaarteissa olevaa hiekkaa, puskasta tulevaa traktoria tai savea niin paljon. Tosin viime syksynä oli aika tiukka tilanne, josta en olisi varmaan selvinnyt, ellen olisi ajanut niin hitaasti. Mutkan takaa paljastui traktori peräkärryineen. Se oli toisella kaistalla, mutta ilmeisesti ajanut vähän turhan kovaa ja naurislasti oli levinnyt tielle omalle kaistalleni.

Ennen käskettiin harjoitella hidasajoa. Se ei tunnu olevan ongelma näiden vuosien jälkeenkään. Onko se sitten niin tarpeellinen taito; ehkä kaupungissa. Hidasajoa on helppo ja turvallista harjoitella.
 
Turvallisuuskysymykset ovat usein mielessä lähes jokaisella motoristilla. Itseäni rauhoittaa kovasti onnettomuustilastojen lukeminen (!).
Loppujen lopuksi sieltä nimittäin selviää, että ns. normaalisti ajava asiallisessa kunnossa oleva moottoripyöräilijä joutuu äärimmäisen harvoin vakavaan onnettomuuteen!

Vaikka liikennekuolemista ja vaaroista puhutaan ja kirjoitetaan kovasti, totuus on kuitenkin se, että vain keskimäärin parikymmentä moottoripyörällä liikkuvaa henkilöä menettää vuosittain henkensä, ja niistäkin suuri osa ainakin osittain 'omaa syytään' eli varastettu tai lainapyörä, kännissä, hurjastelua tms. (tämä ei ole kenenkään menehtyneen muiston tahraamiseksi, vaan ainoastaan karu tosiasia).

Kun vertaa lukuja henkensä menettäneisiin jalankulkijoihin tai autoissa istujiin, eivät ne ole mielestäni lainkaan hälyttävät.
Ja niin kauan kuin malttaa ajaa edes suunnilleen järkevästi, pidän riskiä joutua vakavaan onnettomuuteen kovin pienenä.
cool.gif
 
Turvavälit autoihin kannattaa muistaa myöskin, ettei se lippalakkipappa pääse yllättämään. Setäni joskus neuvoi kaasukahvan käytöstä, että ei sitä tarvi aina vääntää seljälleen. Kun sen on kokeillut, että se lähtee, niin kyllä se lähtee vaikkei sitä kaikenaikaa varmistaisikaan. No, itsellä ei nyt ole käsistä karkaamisen pelkoa , ainakaan keulimisen tai sutimisen muodossa, mutta uusien motoristien olisi terveellistä suhtautua kunnioituksella pyörän tehoihin. Jos ei ole muuta kokemusta kaksipyöräisestä, kuin mopo- tai kevarikokemus 10-20 vuoden takaa ja liikennekokemus on autolla hankittua, niin tollanen 600cbr on melkoinen ohjus. Eipä silti, kaikilla kaksipyöräisillä saa hengen pois itseltään jos koheltaa, mutta mitä enempi tehoja aloittelijalla on käytössä, sitä enempi malttia tarttis olla . Se on hieno kokemus autoilun jälkeen, kun pieni oikean käden ranneliike riittää +100 nopeuden saavuttamiseen, mutta siinä se ihanuus ja riski piileekin. Koitetaan kaikki niin vanhat kuin uudetkin motoristit ottaa rauhallisesti liikenteessä, kun taas ajokausi koitaa, ettei tule turhia kynttiläketjuja.
062802moto_prv.gif
 
Ja sitten, kun alkaa tuntua, että "homma on hanskassa, mä haldaan tän rimpulan", niin skarppina. Pamahtaa yleensä juuri silloin, jos on pamahtaakseen...
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös