-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Mitä tallissa tapahtuu?
- Keskustelun aloittaja mico
- Aloituspäivä
SeaMonster
MotOrg ry jäsen
Tallissa meinasi tapahtua katastrofi, ja tällä kerralla ei olisi ollut oma vika.
Vaihdoin Monster 696:n venttiilijobin yhteydessä pystysylinterin nokka-akselin (vapaassa) päässä olevan "kannen", koska maalipinta oli vähän huono ja jossain hamassa menneisyydessä oli näköjään sitä kautta vähän öljyäkin tihkunut.
Uusi osa oli hommattu maahantuojalta runkonumeron mukaan ja meni paikalleen ongelmitta. Venttiilihomman jälkimainingeissa nokka-akselia käsin pyöritellessäni huomasin kuitenkin, että se pääsi liikkumaan pituussuunnassa aikaisempaa enemmän ja tietyssä asennossa tuli kunnon metalli-vasten-metallia -stoppi. Varmaan joku nokka otti kiinni viereiseen keinuvipuun tms.
Parin sekunnin paniikin jälkeen epäilys kohdistui uuteen kanteen. Uusi osa irti ja vertailu vanhaan paljasti selvän eron, joka sallii tuon pitkittäisliikkeen. Vanhalla osalla ei ongelmaa ei esiinny. Vai onko tarkoitus että jokin pyhä henki/öljyn paine tms. pitää nokka-akselin oikeassa paikassa?
Vähän hirvittää; jos en olisi tuota viimeistä tarkistusta tehnyt tai jos olisin asentanut kannen nokkahihnan ollessa paikallaan tms. niin ainakin venttiilikoneiston täystuho olisi ollut lähellä.
Maahantuoja alkoi välittömästi selvittää asiaa ja uusi osa on jo matkalla. Korostettakoon vielä, että kyseessä ei ole maahantuojan virhe.
Vaihdoin Monster 696:n venttiilijobin yhteydessä pystysylinterin nokka-akselin (vapaassa) päässä olevan "kannen", koska maalipinta oli vähän huono ja jossain hamassa menneisyydessä oli näköjään sitä kautta vähän öljyäkin tihkunut.
Uusi osa oli hommattu maahantuojalta runkonumeron mukaan ja meni paikalleen ongelmitta. Venttiilihomman jälkimainingeissa nokka-akselia käsin pyöritellessäni huomasin kuitenkin, että se pääsi liikkumaan pituussuunnassa aikaisempaa enemmän ja tietyssä asennossa tuli kunnon metalli-vasten-metallia -stoppi. Varmaan joku nokka otti kiinni viereiseen keinuvipuun tms.
Parin sekunnin paniikin jälkeen epäilys kohdistui uuteen kanteen. Uusi osa irti ja vertailu vanhaan paljasti selvän eron, joka sallii tuon pitkittäisliikkeen. Vanhalla osalla ei ongelmaa ei esiinny. Vai onko tarkoitus että jokin pyhä henki/öljyn paine tms. pitää nokka-akselin oikeassa paikassa?
Vähän hirvittää; jos en olisi tuota viimeistä tarkistusta tehnyt tai jos olisin asentanut kannen nokkahihnan ollessa paikallaan tms. niin ainakin venttiilikoneiston täystuho olisi ollut lähellä.
Maahantuoja alkoi välittömästi selvittää asiaa ja uusi osa on jo matkalla. Korostettakoon vielä, että kyseessä ei ole maahantuojan virhe.
SeaMonster sanoi:
Saa hetkeksi pulssin sinne liki 200 kun tuollaisen huomaa
ihan tuttua! Mutta asiasta kukkaruukkuun tallissa touhuilua, meillä on tällä kujalla vetarinvaihtoviikot. Varasin 24 tölkkiä olutta ja 3-4h aikaa.
65minuuttia ja yhden oluen köyhempänä auto takasin pyörillään! Ja enkä omista edes pilarinostinta.
IlluH
MotOrg ry
Viimein ehti kunnolla tallille ja sai huoltohommat toden teolla käyntiin. Alusta lähti Koitto MotoServicelle huoltoon, pientä perushuoltoa tehty ja jarrukahvakin päivittyi PP-Tuningin säädettävään taittuvaan malliin.
Mietin tossa, että pitäisiköhän termostaatti heivata jäähdytysjärjestelmästä mäkeen, koska rataahan tuolla pääasiassa ajetaan ja lämmöt saisi hieman matalammallakin olla. Mitä raati sanoo, onko poistamisesta apua oikeasti, vai meneekö fiilishommien puolelle ja vaikutus kokonaisuutena päin vastainen?
Mietin tossa, että pitäisiköhän termostaatti heivata jäähdytysjärjestelmästä mäkeen, koska rataahan tuolla pääasiassa ajetaan ja lämmöt saisi hieman matalammallakin olla. Mitä raati sanoo, onko poistamisesta apua oikeasti, vai meneekö fiilishommien puolelle ja vaikutus kokonaisuutena päin vastainen?
IlluH sanoi:
Kyllähän se neste kiertää jouheammin ilman termaria. Negatiivisena puolena voi joutua syylaria teippaamaan jos oikein kylmällä kelillä ajaa. Reilu kymmenen kun on lämmintä, niin oma vehje jaksaa jo pysyä lämpimänä. Tietysti lämmityskäyttö pitenee myös jonkin verran.
Tuohon termostaattiin. Pidä se termari vaan. Jos tuntuu että lämpiää liikoja niin eiköhän löydy viileämpi versio? Kuitenkin koneen on hyvä pysyä oikeassa lämpötilassa. Tällöinhän polttoaine/sytytyskarttakin toimii paremmin. Siis jos ei tarvita lämpötilakorjausta.
Ratakäytössäkin luulisin olevan hyötyä oikeanlämpöisestä termostaatista.
En tiedä.
Ratakäytössäkin luulisin olevan hyötyä oikeanlämpöisestä termostaatista.
En tiedä.
vapaaduunari sanoi:
Kaikissa pyörissä termari ei virtaa riittävästi, että pysyisi lämmöt kurissa kuumalla kelillä vakio syylärillä. Jos lämpöongelmia ei ole ollut niin sit antaa termarin olla, jos taasen lämmöt järjestään yli 100 radalla niin sit termari kuikkaan ja tarvittaessa kevään kylmillä teippaa syyläriä.
Maailmalla saatetaan laittaa moottoriin korkeamman kiehumispisteen nesteitä ja nostetaan jäähdytysnesteen paineet 2-3 baariin, sillä saadaan moottorin käyntilämpötilaksi 120-130 astetta joka on normaali lämpötila joillekkin kisakoneelle. En tiedä tehdäänkö näin moottoripyörien kilpakoneisiin mutta joissain nelipyöräisissä on tehty ja tehdään edelleen.
ts18056 sanoi:Maailmalla näyttävät ratavehkeistä poistavan sekä termarin että flektit. Flektien poistolla taitaa saada enempi hyötyä teho/painosuhteeseen
Juu, niin tekevät. Sunnuntaiharrastelija Torsti Pälkäneeltä tuskin ajossa huomaa, onko flekti museolaitteessa paikallaan vai ei.
IlluH
MotOrg ry
Hyviä pointteja termariasiaan. Termarin kanssa lämmöt ovat vähän siinä ja siinä, hyväksyttävän rajoilla, mutta pikkusen yläkantissa, pelkän veden käyttö nostaa hieman lämpöjä glykoliin verrattuna. Toinen flekti mulla on vielä paikoillaan satunnaista maantieajelua silmällä pitäen, mutta muuten ne lähinnä haittaavat ilman virtausta jäähdyttimen läpi ratahommissa, joten senkin voisi vielä kokeeksi heittää romulootaan. Muuten syylärin tausta on siivottu ja etukatteeseen tein pienen ohjurin, joka estää ilman karkaamista keulan aukosta ylös mittariston taakse. Varikolla olen puhaltanut lehtipuhaltimella kuumilla keleillä lämpöjä alas ajon jälkeen, jos sille on ollut tarvetta.
Koheltaja sanoi:
Puhaltimista ei ole kuin haittaa rata-ajossa. Joissain pyörissä puhaltimen kotelointi haittaa ilman virtausta jäähdyttimen läpi entistä enemmän. Puhaltimet ovat tarkoitettu jäähdyttämään nestettä pyörän ollessa paikallaan tai pienessä liikkeessä, eli katukäytössä. Termostatti haittaa nesteen kiertoa lähes kaikissa pyörissä, toki jossain mallissa voi joku muu paikka kuristaa virtausta vielä enemmän.
Isommalla paineella olevan jäähdyttimen korkin voi asentaa, jos lämpöjä ei muuten saa asettumaan alle sataan asteeseen tai pyörä pyrkii keittämään esimerkiksi jäähdyttelykierroksella tai ajon jälkeen varikolla. 1.5barin painekorkki nostaa kiehumispistettä huomattavasti. Samalla tietysti jäähdytysjärjestelmän muiden osien pitää kestää korkeampi paine. Tämä kuitenkin on laastaria ongelmaan, joka on syystä tai toisesta riittämätön jäähdytys.
Moottorin optimilämmöt olisi nelitahtikoneessa siinä 70 asteen kieppeissä. Sen jälkeen lämpötilan nousu heikentää tehontuottoa ja kohonneen öljynlämmön myötä myös voitelua. Myös moottorin nakutuskynnys madaltuu ja viritetyissä moottoreissa moottorin vaurioituminen on todennäköisempää.
Paisuntasäiliön tekeminen auttaa monesti ongelmiin, jos jäähdytysjärjestelmä pääsee imemään ilmaa jäähtyessään, kun nesteen tilavuus pienenee, niin ilma ei välttämättä poistu kokonaan nesteen lämmetessä. Ilmakuplat jäähdytysnesteessä heikentää nesteen lämmönsiirtokykyä.
Viimeinen keino on suuremman tai toisen lisäjäähdyttimen asennus. Myös öljynjäähdyttimen lisääminen voi auttaa ongelmassa, varsinkin jos pyörässä on öljy/jäähdytysneste lämmönvaihdin.
Jos pyörän jäähdytyksessä on kaikki perusasiat kunnossa, niin suomen oloissa ei pitäisi syntyä ongelmia kun korkeintaan kesän kovimmilla helteillä.
^
Hmm... entäs jos puhallin kytkeytyisi jo seitsemässäkymmenessäviidessä? Flekti pauhaten rataa ympäri
(Kysymys täysin teoreettinen)
Flekti on rataharrastajalle mukavuustekijä jos lämmöt pysyvät vain kurissa. Ei tartte niin jännitellä kerhokisan ruudukossa tahi varikolla.
Mul on kaks
Hmm... entäs jos puhallin kytkeytyisi jo seitsemässäkymmenessäviidessä? Flekti pauhaten rataa ympäri
(Kysymys täysin teoreettinen)
Flekti on rataharrastajalle mukavuustekijä jos lämmöt pysyvät vain kurissa. Ei tartte niin jännitellä kerhokisan ruudukossa tahi varikolla.
Mul on kaks
Väittäisin, että ajoviiman tuottama ilmavirta on suurempi kuin puhaltimen tuottama ilmavirta aika pienissäkin nopeuksissa. Teoriassa jos puhallin pyörisi koko ajan moottoroituna, ilman muita vastustavia tekijöitä, niin se voisi tehostaa jäähdytystä. Yleensä vain puhaltimen kotelointi, kiinnitysraudat ja moottori haittaa isommissa nopeuksissa enemmän virtausta kun tehostaa sitä.
Itse kun ajelin vakiohkoilla moottoreilla ja vielä vähän kadullakin, niin mulla oli toinen puhallin ja termari paikallaan. Ei silloinkaan liiemmin lämpöongelmia ollut, kuumilla keleillä lämmöt ehkä 80-90 astetta radalla.
Nyt kun on vähän kireämpi moottori ja katuajoa ei tule, niin termari ja puhallin on poistettu. Lämmöt harvoin käy radalla yli 80 asteessa. Vakiojäähdytin paisuntasäiliöllä ja 1.1bar korkilla siis paikallaan ja kuitukatteet ilman mitään ylimääräisiä ilmanohjaimia.
Edit: jäähdytysnesteen lämpöä suurempi ongelma omassa pyörässä on öljyn lämpiäminen ja sen myötä paineen lasku lämpimissä keleissä, tässä kun on lämmönvaihdin, niin tuppaavat kulkemaa nuo nesteiden lämmöt käsi kädessä.
Itse kun ajelin vakiohkoilla moottoreilla ja vielä vähän kadullakin, niin mulla oli toinen puhallin ja termari paikallaan. Ei silloinkaan liiemmin lämpöongelmia ollut, kuumilla keleillä lämmöt ehkä 80-90 astetta radalla.
Nyt kun on vähän kireämpi moottori ja katuajoa ei tule, niin termari ja puhallin on poistettu. Lämmöt harvoin käy radalla yli 80 asteessa. Vakiojäähdytin paisuntasäiliöllä ja 1.1bar korkilla siis paikallaan ja kuitukatteet ilman mitään ylimääräisiä ilmanohjaimia.
Edit: jäähdytysnesteen lämpöä suurempi ongelma omassa pyörässä on öljyn lämpiäminen ja sen myötä paineen lasku lämpimissä keleissä, tässä kun on lämmönvaihdin, niin tuppaavat kulkemaa nuo nesteiden lämmöt käsi kädessä.
Kannattaa myös puhdistaa jäähdytysjärjestelmä kunnolla. Sillä on vaikutusta onko syylari sisältä ja myös ulkoa epämääräisen paskan peitossa. Itse olin yllättynyt järjestelmän sisältä poistuvan lian määrästä, kun syksyllä putsasin Gixerin jäähysysteemin.
Koheltaja sanoi:
Toi on varmaan toimiva ratkaisu sillon, kun sääntöjen puolesta ei saada jäähdytystä riittävän tehokkaaksi, että lämmöt pysyisi alle satkussa. Tosin onhan noihin mopoihinkin saatavilla syylärin korkkeja, jotka pitää korkeemman paineen kuin vakio.
