-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Mitä tallissa tapahtuu?
- Keskustelun aloittaja mico
- Aloituspäivä
Tein vihdoin lattaraudasta koukkutyökalun millä sain kiskottua desibelikillerin pois, kun sen sinne kerran sain vaivalla parivuotta sitten laitettua. En muistanutkaan kuinka jumalattoman kokoinen rööri tossa Yoshimuran RS-5:ssä on. Piti oikein kurkata sitä killeriä, että tuliko siinä koko päätylevy mukana... 
Tässä vähän ajoneuvoverotuksen historiaa, niin ei tarvitse spekuloida.
Autoveron historiaa
Autovero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 alun perin tilapäisenä vuoden mittaisena verona, jota perittiin uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnan yhteydessä. Autoveroa edelsi vuonna 1953 käyttöön otettu hinnantasausmaksu, jonka tavoitteena oli pitää ajoneuvojen myyntihinnat tasaisina valuuttakurssien ja kauppamuotojen vaihteluissa. Autoveron perusteena oli valtion huono rahatilanne ja siitä oli tarkoitus luopua heti kun valtion taloudellinen tilanne paranee. Autoverotus on kuitenkin jäänyt pysyväksi veroksi ja sitä on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen.
Vuonna 1962 veroa korotettiin merkittävästi ja laki laajennettiin koskemaan myös yksityisessä käytössä olevia pakettiautoja. Korotuksen taustalla oli tuontisäännöstelyn purkaminen, jolloin uusien autojen ostopaine haluttiin jakaa useille vuosille. Autovero oli 1960-luvun alussa 40–90 % auton verotusarvosta. Valtion maksutaseongelmien vuoksi veroa korotettiin useaan kertaan 1960- ja 1970-luvulla ja vuonna 1967 vero muutettiin lainsäädännöllisesti pysyväksi. Vuodesta 1971 pakettiautojen verovapaus rajattiin auton enimmäismitoilla, joten myös ammattimaisessa käytössä olleista autoista on siitä lähtien peritty autoveroa. 1970- ja 1980-luvuilla autoveron tasoa on alennettu useaan otteeseen ja lakia on pyritty selkeyttämään ja yksinkertaistamaan.
Vuonna 2008 autoveron rakenne muuttui hiilidioksidipäästöihin pohjautuvaksi. Tuolloin tehty muutos alensi vähäpäästöisten autojen autoveroa ja vastaavasti nosti suuripäästöisten autojen veroa.
Autoveron historiaa
Autovero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1958 alun perin tilapäisenä vuoden mittaisena verona, jota perittiin uusien henkilöautojen ja moottoripyörien hankinnan yhteydessä. Autoveroa edelsi vuonna 1953 käyttöön otettu hinnantasausmaksu, jonka tavoitteena oli pitää ajoneuvojen myyntihinnat tasaisina valuuttakurssien ja kauppamuotojen vaihteluissa. Autoveron perusteena oli valtion huono rahatilanne ja siitä oli tarkoitus luopua heti kun valtion taloudellinen tilanne paranee. Autoverotus on kuitenkin jäänyt pysyväksi veroksi ja sitä on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen.
Vuonna 1962 veroa korotettiin merkittävästi ja laki laajennettiin koskemaan myös yksityisessä käytössä olevia pakettiautoja. Korotuksen taustalla oli tuontisäännöstelyn purkaminen, jolloin uusien autojen ostopaine haluttiin jakaa useille vuosille. Autovero oli 1960-luvun alussa 40–90 % auton verotusarvosta. Valtion maksutaseongelmien vuoksi veroa korotettiin useaan kertaan 1960- ja 1970-luvulla ja vuonna 1967 vero muutettiin lainsäädännöllisesti pysyväksi. Vuodesta 1971 pakettiautojen verovapaus rajattiin auton enimmäismitoilla, joten myös ammattimaisessa käytössä olleista autoista on siitä lähtien peritty autoveroa. 1970- ja 1980-luvuilla autoveron tasoa on alennettu useaan otteeseen ja lakia on pyritty selkeyttämään ja yksinkertaistamaan.
Vuonna 2008 autoveron rakenne muuttui hiilidioksidipäästöihin pohjautuvaksi. Tuolloin tehty muutos alensi vähäpäästöisten autojen autoveroa ja vastaavasti nosti suuripäästöisten autojen veroa.
Vaikk' ei mopedi niin polttomoottorillinen kumminkin ja tallissa. Oon taistellut 2-tahtisen Johnson 3.3 hp perämoottorin kera, vesi ei kierrä. Vaihdoin eilen impellerin, mutta sama homma eli juorurei'ästä tulee vain kuumaa höyryä eikä vettä. Impellerin lamellit pyörimissuuntaan myötähankaan eli oikein päin ja letkulla vettä tyrkkkäämällä vesi tulee juorurei'ästä iloisesti, röörit pitäisi olla siis auki. Mikähän mättää? Sama peli: https://www.youtube.com/watch?v=V_6IDtybyE8 Ps. Mopediin tullut sellainen juttu, että kun starttaan ja lämmitän konetta niin sammuu kun lämmöt 30 astetta. Sitten taas starttaa eikä enää sammu.
Viimeksi muokattu:
^Toivottavasti ei. Kurkin räjäytyskuvaa ja huomasin, että multa puuttuu ilmeisesti potkurin ja rungon välistä O-rengas. Jos näin on niin pukkaa siitä paineet ulos. Ostin koneen käytettynä ja noitten prutkujen kanssa ei ole tullut muuta kuin ajettua, että jos joku on sopivasti perämoottorin lähellä niin viitsisittekö kurkata näkyykö siinä kohtaa O-rengasta? Tässä nro 37. https://www.marineengine.com/parts/...HJ3RENR&manufacturer=Johnson§ion=Gearcase
Toi 37 on "Insert, propeller", ei siihen mitään O-renkaita kuulu.
https://www.crowleymarine.com/parts/7788.cfm
https://www.crowleymarine.com/parts/7788.cfm
Samaan päätelmään tulin eli siis ei välttämättä tartte kuin O-renkaan jos se tuossa pitää olla. https://www.crowleymarine.com/parts/7788.cfm