Mitä on moottoripyörälijijän katu-uskottavuus?

[sportster2]

Katu-uskottavaa ei ole kahvilapatsastelu ja kaikenlainen poseeraustoiminta, coolilta näyttäminen jne, kauden pisin ajo 20 km naapurikylän kiskalle.

Katu-uskottavaa on asioiden tekeminen niinkuin itse haluaa, cooliudesta tai mielipiteistä piittaamatta. Toissapäivänä ajelin 1450 km/24h alitehoisella tyttöjen pyörällä jolla kuulemma ei voi ajaa 100 km pidempää reissua

 

[Mutkaetana]

En oikein tiedä mikä tuo katu-uskottavuus loppupelissä on, itseeni se ei tee juurikaan minkäänlaista vaikutusta. Jos mies näyttää siltä mitä puhuukin eli seisoo sanojensa takana, eikä vain puhu isoja uudenkarheissa vermeissään (ellei nyt ole juuri sattunut uusia ensikertaa laittamaan päälle), niin silloin voi sanoa että on ainakin uskottava. Kyllä yleensä pitkän linjan motoristit tunnistaa puheista ja käytöksestä hyvin pitkällä, hetken kun jaksaa seurata. Jyvät erottuu akanoista ja liian moni kakku on päältä kaunis.

 

[jaket]

En oikein tiedä mikä tuo katu-uskottavuus loppupelissä on, itseeni se ei tee juurikaan minkäänlaista vaikutusta. Jos mies näyttää siltä mitä puhuukin eli seisoo sanojensa takana, eikä vain puhu isoja uudenkarheissa vermeissään (ellei nyt ole juuri sattunut uusia ensikertaa laittamaan päälle), niin silloin voi sanoa että on ainakin uskottava. Kyllä yleensä pitkän linjan motoristit tunnistaa puheista ja käytöksestä hyvin pitkällä, hetken kun jaksaa seurata. Jyvät erottuu akanoista ja liian moni kakku on päältä kaunis.

kuvasit juuri katu-uskottavuuden perusteet, mutta ensimmäisessä lauseessa sanoin, ettei se merkitse sulle mitään. eli olet itsekkin ehkä katu-uskottava

 

[Mutkaetana]

En oikein tiedä mikä tuo katu-uskottavuus loppupelissä on, itseeni se ei tee juurikaan minkäänlaista vaikutusta. Jos mies näyttää siltä mitä puhuukin eli seisoo sanojensa takana, eikä vain puhu isoja uudenkarheissa vermeissään (ellei nyt ole juuri sattunut uusia ensikertaa laittamaan päälle), niin silloin voi sanoa että on ainakin uskottava. Kyllä yleensä pitkän linjan motoristit tunnistaa puheista ja käytöksestä hyvin pitkällä, hetken kun jaksaa seurata. Jyvät erottuu akanoista ja liian moni kakku on päältä kaunis.

kuvasit juuri katu-uskottavuuden perusteet, mutta ensimmäisessä lauseessa sanoin, ettei se merkitse sulle mitään. eli olet itsekkin ehkä katu-uskottava

No kappas, niinpä tein. Löytää se sokeakin kana joskus jyvän.

 

[WillyG]

Minä ajan vajaakuutioisella ruohonleikkuukoneella, käytän umpikypärää ja MP-Asun pukua. Pyöräkin on lähes vakio, takalaukku usein paikallaan, enkä osaa keulia tai tehdä mitään muutakaan näyttävää. Kiihdytykset pikku-sussulla saavat lähinnä sääliviä katseita kanssamotoristeilta.

Tuossa hyvä esimerkki siis siitä, mikä EI ole katu-uskottavaa

OT Kumpikohan kiihtyy paremmin 0-160 km/h pikku suzuki vai paskavankkuri (FLHT) ?
Luulen että se GS voittaa vaikka mulla nahat päällä onkin ja puolipotta  

5,4s taitaa pohjat 0-100 olla GS500:lla... Ei tosin minun pyörällä tai ajamana

Pikku mutkatiellähän tuo on elementissään ja jättää osaavan käsissä varmaan monet kikottimet taakseen. Mutta kaivarin rantaan ei kehtaa pysäköidä

EDIT: 0-160 on aika tiukkaa jo, kun huippunopeus on 162  

No siinä tapauksessa reilupeli ja Katu-Uskottavuus kunniaan kiihdytetään 0-180km/h. Hävisit jo paperilla ja minä sain respektit

Voin lisätä yhden .org sukan Tom Jones tyyliin kalsareihin

Ja olen taas katu-uskottavampi ...

 

[rico]

Jännää, että moni kyllä naurahtelee 'katu-uskottavuudelle', mutta toisaalta löytyy pilvin pimein moottoripyörällä ajavia, joiden suurin huolenaihe on katu-uskottavuus kavereiden silmissä.
Olettekos ollenkaan ajatelleet, että esimerkiksi kilven vääntäminen ja minivilkkujen vaihtaminen kyykkyyn tai avokypärän 'pakollisuus' customilla ajellessa ovat lopulta ihan höpsöä puuhaa, mutta monen mielestä erinomainen apu katu-uskottavuutta hankkiessa..
Eniten rispektiä tippuu kyllä meikäläiseltä sellaiselle, joka uskaltaa olla oikeasti oma itsensä, olkoon muut mitä mieltä tahansa.

 

[Hannu59]

Muut huoltaa ja roudaa ja jätkä lentää itse paikalle ja käy vaan pikku pätkän ajamassa jättäen taas mopon huollon ja korjaamisen muiden huoleksi. Tuskin edes itse pyörää irrottaa renkaan vaihtamiseksi?

Sori vaan Valentino, ei sulla näissä piireissä ole rispektiä.

 

[vuohi]

Jännää, että moni kyllä naurahtelee 'katu-uskottavuudelle', mutta toisaalta löytyy pilvin pimein moottoripyörällä ajavia, joiden suurin huolenaihe on katu-uskottavuus kavereiden silmissä.
Olettekos ollenkaan ajatelleet, että esimerkiksi kilven vääntäminen ja minivilkkujen vaihtaminen kyykkyyn tai avokypärän 'pakollisuus' customilla ajellessa ovat lopulta ihan höpsöä puuhaa, mutta monen mielestä erinomainen apu katu-uskottavuutta hankkiessa..
Eniten rispektiä tippuu kyllä meikäläiseltä sellaiselle, joka uskaltaa olla oikeasti oma itsensä, olkoon muut mitä mieltä tahansa.  

Kyllä ainakin itse rakentelen pyörään tuollaisia pikku juttuja niin kuin vilkkuja ja kilpitelineitä omaksi ihan omaksi ilokseni ja omaa silmää miellyttämään. Katu-uskottavuus tulee sporttipyörä piireissä kuluneista polvipaloista ja rakkulaisista renkaan reunoista sekä kovimmista ylinopeussakoista

Kustomilla taasen pitää olla vaa nahat päällä, tuima ilme, aurinkolasit, ei kypärää ja haulikko

 

[TPM]

Kaikkein vähiten saa katu-uskottovuutta, kun henggaa täällä.

 

[MatkaUkko]

Katu-uskottavuus?

???
Tää on täysin mainosihmisten keksimä pelkkä eri tuotteiden markkinointikikka.
On iät ja ajat ajettu kutella, jotka OMASTA mielestä parhaiten sopii päälle ja soveltuu ko. hommaan. Olen itse ajanut erifillareita vuodesta 1975. Takana on yli 350000km tähän päivään mp:llä. En voi tajuta, että katu uskottavuuden tekee kuteet, muoti, tms.   Hei, himmatkaa homma himaan, ettei anoppi ala opastamaan.  

Ed:  Oho.. nyt mä oonkin PV Suzuki mies "titteltaller"

 

[TPM]

Olen itse ajanut erifillareita vuodesta 1975. Takana on yli 350000km tähän päivään mp:llä.

Jotkut luulevat esim. tällaisella saavan tuota kyseistä asiaa. En kyllä juuri sinua epäile, kunhan vain satuit mainitsemaan asiasta.

 

[MatkaUkko]

*** Aivan niin ***

 

[Black Crome]

Katu-uskottava on sellainen, joka ei edes mieti moista, vaan nauttii moottoripyöräilystä juuri sillä laitteella, joka sattuu itseään miellyttämään.

Niitäkin mopoilijoita on, jotka ostaa kilokyykyn, vaikka ei itse edes tykkää sillä ajoasennon vuoksi ajaa. Pitää vain näyttää viileeltä nakkarin nurkilla...

 

[Taajuus]

Jännää miten täälläkin katu-uskottavuus (tai oikeastaan sen tavoittelu) niin tuomitaan. Siis hymähtelen toki itsekin touhulle, mutta välillä on pakko myöntää että onhan ne jampat coolin näköisiä rähinäpyörissään ja *tunkalliissa dainesen nahkoissaan.

Mutta käyskennelkääs täällä itä-Vantaalla päin. Kyllä me vähemmän katu-uskottavat prätkäilijät perus perjantai iltana olemme vähemmistöä

Mutta jokainen tyylillään. Jos moottoripyöräily on yhtä kuin tiksimunkin veivaaminen dukekakkosella lissujen huokailua shellillä pousatessa kuunnelle, go for it.

 

[Pedaali]

Tosimies on katu-uskottava vaikka munasillaan. *kliks*
Sen vaan tietää, kun näkee.

 

[maneesi]

mä en varmaan oo katu-uskottava ku ajelen budjettiluokan veturilla eikä mulloo 1000 kyykkyä ja uusia 2Ke ajoasuja, vaan alennuskopasta ostettu richan nahkatakki ja veljekset siltalasta ostettu camo-ajopuku, joka on rikki.
nyt lisätäkseni katu-uskottavuutta ostin richan nahkaisen ajopuvun, joka oli jo valmiiksi kaadettu, joten katu-uskottavuutta riittää

pääasia mulle kunhan saan ajaa tiellä ja radalla. Ihan sama mitä kukaan mulle sanoo, mä vaan ajan.

Tuli vaan mieleen viimekeväisessä ruosteenpoistossa oli alphauros uusine vermeineen ja pyörineen, ja kippasi vehkeensä siirtymässä väistö-osiosta jarrutukseen

 

[Naakka]

Katu-uskottavuus on sitä, että pyörä rakennetaan itse alusta alkaen hullun kanssa romu-osista ja kamppeiden päälle kustaan, jotta haisevat tarpeeksi, kuten leffassa Arizona-kyttä

Pyörää("scooter") myös säilytetään olohuoneessa ja ajoon lähtö tapahtuu jättämällä ulko-ovi auki ja kaasuttamalla kadulle niin, että matot vaan pyörii rullalla.

tälle + 1 ja freerider70 mielipiteelle kans

Katu-uskottavuus, mitä sillä tekee?

 

[ZillaR1]

Itselläni on kilokyykky vm. -06. Onnettomuudesta ja raskaudesta johtuen se on seissyt pari vuotta tallissa ja kilsoja siinä on reilut 5000. Raskauden tuomien muutostaen (kilojen

) takia joudun nahkapukuni uusimaan ja kiikarissa on kallis, kivan tuntuinen päällä ja omaa silmää miellyttävä Dainese. Pientä vaavia en halua jättää pitkäksi aikaa ilman äippää, joten kilsoja tuskin kertyy enempää kuin mitä kamujen kans nakkareilla pyöriminen ja muut pienet pyrähdykset tuottaa. Edelliseltä ehjältä kaudelta (-06) ei renkaissa ole nystyjä ja ennen kuin pyörä oltiin saatu laatikostaan ulos, oli pojat jo sitä trukilla naarmuttaneet.

Kausia on ollut, mopojakin pari ennen nykystä. Kaaduttukin on, toistaseks aina noustu myös pystyyn, muiden avulla saatu yleensä pyöräkin ylös.

Tuskin on katu-uskottavaa, mut eipä kiinnosta. Omaksi ilokseni hankin sen, mikä miellyttää ja mihin on varaa.

Jos joku ei tämän takia moikkaa, niin ei tarvitsekaan.

Turhaa vouhotusta koko katu-uskottavuus. Tulee mieleen epävarmat ihmiset, joiden on pakko koittaa etsiä virheitä muista, kun eivät muuten löydä itsestään positiivisia asioita.

Kukin tyylillään ja se on vapaa.

 

[sähköorava]

Katu-uskottavia ovat myös ne jotka tekevät pykivälle pyörälle jotain mukana olevilla kiluilla eivätkä ensimmäiseksi soita vakuutusyhtiölle/Autoliittoon/hinauspalveluun/äidille.

Tuosta tuli mieleen edellinen Yammuni. Olin sen ostanut tutulta (halvalla, tottakai), joka kertoi ettei viimeisen 50 000km aikana ole ollut mitään ongelmia. Eikä minullakaan ollut, kunnes otin silloisen tyttöni kyytiin ja läksimme "nopealle pikku ajelulle" Siuntioon. No, jotta moottoripyörien yleinen feminiininen luonne kävisi toteen, juuri silloin kun alkoi olla kiire kotio ja tyttö kyydissä, jammu päätti katkaista kytkinvaijerinsa silkkaa mustasukkaisuuttaan (mimmi oli kuitenkin prätkää kauniimpi) "keskellä metikköä". Matkaa kotiin oli n. 40-50km, mutta onneksi edellinen omistaja oli jättänyt pyörän korjaussarjan jatkeeksi kuusioavaimet ja vaijerinkorjaussarjan. Sain tien päällä pienen tappelemisen jälkeen pyörän taas ajokuntoiseksi ja matka pääsi jatkumaan kotia kohti. Hetki siinä kuitenkin vierähti... Eukko oli jo vähällä luovuttaa ja soittaa taksin, mutta minähän en, jukolauta, anna periksi jos mahdollisuus "voittoon" on.

Olen tuota sittemmin toki ajanut ilman kytkinvaijeria (korjaussarjan vaijeri jäi hieman turhan pysyväksi), mutta liikkeellelähtö ilman kytkintä olisi ollut turhan mahdotonta pysähtymisen jälkeen; Yammu kun ei lähtenyt käymään vaihde päällä...

Mutta noin muuten - vaikken mikään miljoonan mailin mies vielä olekaan - minua ei keskimäärin kiinnosta muiden mielipiteet. Minulle motorismin "kova ydin", eli Hard Core, kiteytyy eräässä lauseessa jonka piikkiaikanani kuulin erään möhkökuskin suusta: "mitä vitun väliä sillä on, millä sä ajat?". Tuota ei tarvinne selitellä.

 

[vuohi]

Nyt on vähän selittelyn makua ilmassa selkeesti, toi "Se on kova jätkä kuka ei välitä muista vaan on oma itsensä..." homma on selkeesti katkerien ja kateellisten panettelua. Tosiasia vaan on että se tourinki ukko honda takissa ja farkuissa goldwingillä vaan nyt ei ole katu-uskottava vaikka tekisi kuinka paljon omaa juttuaan ja takakontissa olisi ties mitkä ironbutti tarrat

Kai täällä on muitakin ketkä eivät pienenä uskoneet vanhempiensa ja muiden toitotusta siittä että sillä ei ole väliä mitä muut ajattelevat, Totta munassa sillä on väliä