Vastaillaanpa ihan piruuttaan. Kolmekymmentä karahtaa mittariin ihan just ja yrittäjänä tässä yritetään leipää tuoda pöytään. Kävin insinöörin paperit istumassa, mutta kun en mitään osannut siltikään niin muihin hommiin on tullut ajauduttua. Landepaukku, joka on aikaa sitten pk-seutulaistunut. Murre kuulemma puskee silti läpi, joka onkin Stadilaisen avopuolison vakio vitsin heiton aihe. Ei oo skidejä, mutta pari dogia löytyy kylläkin.
Mopoiluhistoria on lyhyt, mutta ytimetön. 2006 ajoin kortin ja sitä ennen olin ajanut vuoden verran suzuki pv:llä joskus 15v naskalina. Ostin prätkän heti kortin saamisen jälkeen ja hetimitenhän se meni sinne räppäilyn puolelle. Siinä pari kuukautta päristelin ja totesin, että radalle on päästävä. Sinne sitä tulikin jäätyä pariksi kautta. Tuhlasin kaikki rahat kilvanajoon kunnes totesin, että ei lompakko riitä pidemmälle. Katuajeluista meni maku eikä oikein löydy motivaatiota ajaa rataakaan pelkästään harrastemielessä. Nyt pari vuotta toivuttuani köyhyyden traumasta ostin taas kilvellisen, mutta edelleenkään ei ole tuo rauhallinen kruisailu oma juttu ja veri vetäis radalle. Tuli ostettua tuollainen raaserityylinen laite, jolla pääsee edes vähän tuota orastavaa ajonälkää tilkitsemään. Ehkä sitä sitten aikuisena osaa vaan nauttia ja kruisailla.