Pyörämies sanoi:
Tai sitten jotkut noiden customoitujen pyörien omistajat kuuluvat niiden pölhöjen joukkoon jotka jostain kumman syystä säätävät tyhjäkäynnin alle moottorin valmistajan suositteleman tyhjäkäyntikierrosluvun. Tälläisiä tyyppejä todellakin on jonkiverran, ehkä luulevat sen olevan jotenkin coolia kun moottori käy alhaisella tyhjäkäynnillä.
Itsellä on kaikki pyörät olleet kaasarilla varustettuja, tosin japanilaisia. Kaikki ovat aina pörisseet kiltisti tyhjäkäyntiä kunhan seokset ovat kohdallaan ja tyhjäkäyntikierrosluku on valmistajan suosituksen mukainen.
Voi johtua vaikkapa siitä että koneeseen on laitettu kireämpi nokka, näissä ameriikkalaisissa siis, käynti on epätasanen, siihen vielä hakusessa olevat säädöt tarvikekaasariin, jossa tarvikeputsari ja kun koneessa on vielä tarvikeputket, palotilat muotoiltu ja tarvikesytty antaa kipinää tarvike-suurtehopuolan kautta kynttilöille, koneessa jota on stroukattu jne. Tehtaan säädöt on tehtaan säätöjä, mutta rakennappa katukäyttöön toimiva, kireä kone, jossa tehtaan osia sieltä 40-80 luvulta on kokonaisuudessa enää hyvin vähän. Kun itte tekee niin saattaa vähän stumppailla, enkä heti lähtis mitään viritettyä panheadia mihkään merkkihuoltoon viemään.. Tyhjäkäynti on monien seikkojen summa. Ja vanha vitsihän kuuluu: "jos se käy huonosti, se on kiree".
Omassa Shovelheadissa on japanialainen kaasutin, mikuni, tarvikeputsari ja tarvikeputket (vaimentimilla toki). Suuttimet on vaihdettu ja hengitystä paranneltu. Käyttömukavuuden ja sen teknisen sytytyslangan olen pyrkiny tämän vehkeen kohdalla pitämään mahdollisimman pitkällä. Hurjimmat on rakentanu moottorin jossa on ruttua kolme tai neljä kertaa enemmän kuin 30 tai 40-luvulla, ja kaikki muu moottorin ympäriltä vastaamaan moottorin tuottamaa tehoa suhteessa vaikkapa turvallisuustekijöihin. Ne saattaa joskus hajoilla tienpäälle, ne saattaa vittuilla huonona päivänä, tai sit ne saattaa toimia kuin unelma. Tätä tekemisen tuottamaa tulosta ja toimivuuden iloa eivät kaikki tehdassäädöillä ajavat vakiopyöräkuskit aina ymmärrä, vaikka tämä on monelle ruuvaaja-rakentajalle se harrastuksen ydin. Jotkut haluaa toki vaan ajaa paskaamatta käsiään, ja ymmärrän senkin erittäin hyvin.
Nimimerkillä, vaihdelaatikko pöydällä, pääakselin kiilaura paskana ja kiila katkenneena pyörinyt kytkimen piikkisian mukana liikkeelle lähtiessä sorvinterän lailla akselia ympäri moottorin tuomalla voimalla. Huomasin tuonkin koska jouduin purkamaan ensiövedon pois, koska staattori pimeänä laturi ei tuottanut akkuun virtaa.
Olihan tuo jo aikakin käydä läpi koko rohjo.
