hry sanoi:
Nyt on vähän vaikeuksia ymmärtää kysymystä. Ne ainoat kerrat jolloin erillinen (ehjä) sadeasu on oikeasti kastellut, olivat silloin kun se on jäänyt pukematta. Rukan Armax on ollut käytössä noin 8 vuotta ja kertaakaan vesi ei ole tullut puvun läpi sisään. Pidemmillä legeillä mitkä tahansa varusteet kostuvat kun niitä riisutaan ja puetaan useita kertoja päivän mittaan.
Mitä hikoiluun tulee niin umpitiivis sadeasu hikoiluttaa vuorenvarmasti. Vastaavasti alle kymmenen asteen lämpötiloissa se antaa ihan mukavan lisäsuojan kylmyyttä vastaan (vaikka ei sataisikaan).
Motoristikauteni alussa ostin Sinisalon housut, joissa oli Gore (tai vast) kerros sisävuorina. Että olivat tukalat helteellä, vuori liimautui ihoon kiinni kuin elmukelmu. Tässä Rukan asussa Gorekalvo on ulkopinnassa, vuori ja alusvaatteet estävät pahimman liimautumisen. Ulkopinnastaan litimärkä Gorepukukaan ei paljon hengitä, oma hikoilu alkaa tiivistyä sisäkerroksiin ja tuntuu siltä kuin puku vuotaisi.
Pesen Gorepukuni useita kertoja ajokauden aikana. Havaintojeni mukaan se parantaa hellekauden käyttömukavuutta selvästi. Silloin kun fiilistelen nahka-asussa, ei sada. Sen varmistaa fmi.fi:n sadetutka.
Onhan monsuunissa miljoonaa mopolla aika kova haaste asusteelle.
Tämä realiteetti tahtoo baarijorinoissa jäädä hieman heikolle huomiolle.
Se, että sadekeliä on tarjolla nollan pinnasta kolmeenkymppiin saakka, ei liioin
helpota tilannetta.
Nollakelissä "tukkoon kastuva" päälikangas toimii ajettaessa hyvänä "haihdutinpakastimena".....
ja toisaalta taas lähempänä kolmeakymppiä tuo ominaisuus muuttuu taivaan lahjaksi

.
Lämpimässä kelissä taas tiukka ulkopinta pitää huolen, että ukko kastuu sisältäpäin alta aikayksikön
ja jää paitsi märän pintakerroksen haihtumisen tuomaa viilennystä.
Hanskoissa sama juttu.
Ihan hyvät "Goret", joissa kalvo on kaukana pinnasta, jäädyttää ajossa näpit
tehokkaasti jo kotimaan kesäsateissakin.
Aina ei vaan voi voittaa.... ei edes yhtä aikaa joka asiassa

.
Märistä munista puheenollen....
Olipa kerran.... mutta ei toista.....
Sweepin
muutoin ihan toimiva sadekortonki.....
mitä nyt vetskarisolan alapää oli ommeltu ryssäksi siten, että
sinne kertyi jokusen sentin vesipussi..... jonka tuulenpaine tietty
pukkas vetskarin läpi suoraan kuulille.
Tuohon tyttömäiseen oloon ei vaan koskaan tahdo tottua.
Siinä sitten arpoo ajaessaan..... kun paikat on jo märkänä
muutenkin ja kylmänä...... että
sama kai se vaikka sekaan vähän lorauttaisi..... märemmäksi
ei enää tule, mutta se hetken lämpö edes......

.