-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Mikä on alin radanpinnan lämpötila jolloin lähdet
- Keskustelun aloittaja Tumbster
- Aloituspäivä
Nyt tuli lämpöjä mittailtua kuvailemissasi olosuhteissa. Kun tuuppasin kärryn parkkiin Motoparkissa, oli auton mittarissa +14,5C. Tuntia myöhemmin mittasin radan lämpötilaksi +15,3- +15,8C. Renkaan pintalämpötila ennen lämppärin päällelaittoa oli +14,2- +15,2C. Renkaan lämpeneminen lämppäreiden mukaan 80 asteeseen kesti noin 40 minuuttia. Samalla mittasin vanteen lämpötilaksi takana 32,2-33.3C ja edessä 33,1-35,2C. n. 20 minuuttia tämän jälkeen poistin lämppärin takarenkaasta hetkeksi ja mittasin pintalämpötilan renkaasta: +80,2-+100,5C ja vanteesta +38,3-+40,1C. Tämän jälkeen toiselta setiltö "kotiutuessani" mittasin renkaan lämpötilat suoraan ajon jälkeen: edessä ja takana +78,5-+85C siten että oikea puoli oli kylmempi kuin vasen. Vanteen lämpötilat pysyivät suurinpiirtein samana, eli +40C asteen tuntumassa.
Näistä tein päätelmän, että rengas lämpeni kosteissa, n. +15C asteen ja lievän tuulen olosuhteissa noin tunnissa täysin käyttölämpötilaansa. Todennäköisesti rengas lämpenisi vielä nopeammin jos käyttäisi tuulisuojia/lisäeristystä renkaan ympärillä.
Täysin eriasia on se, että kun näitä perkeleen mittauksia suoritin, unohdin tarkistaa renkaanpaineet kokonaan. Ihmettelinkin ekassa setissä että onpas siellä perhanan liukasta, mutta paineen tarkistus auttoi niihin lipsumisiin. Voin kertoa, että 1,4bar dunlopin etusessa (kuumana) on sen verran vähän, että eturengas alkaa puskemaan ja pahasti. Yksi bar lisää eteen ja 0,2 taakse ja johan taas toimi. Huvittavaa tässä on se, ettei etukumissa näkynyt kulumajäljessä mitään erikoista. Se kului ihan tasaisesti ja nätisti. Pitoa ei vaan ollut edessä lainkaan.
Enkös minä nimenomaan puhunut niistä paineista ja niiden mittaamisesta tuossa edellisessä viestissä?
Tuossa vielä pikauusintana:
"mittaa kylmäpaine +15 pilvisessä tuulisessa kelissä. Sen jälkeen pistä ne sun +80C lämppärit päälle, ja mittaile painetta, ja katso kuinka nopeasti se nousee ajan funktiona.
Veikkaisin että et pääse ikinä siihen sun tavoite @+80C paineeseen."
Eli pistä kylmäpaineeksi 0,65 bar vähemmän kuin mitä sun lämppäritavotepaine on @+80C. Ja mittaile sit minkä verran se paine nousee tossa kelissä.
paineet muuttuu lämpötilanmuutosten takia, joten lämpöjen pysyessä samana, pysyy paineetkin samoina. Etenkin vanteen lämpötilamuutokset korreloi aika suoraan ilmatilan lämpötilamuutoksiin, joten jos vanteet saa lämpöisiksi, niin renkaan sisällä olevan ilman lämpötila on myös noussut "alueelle"
btw. toi 0,65 bar paineennousu kuullostaa esim. dunlopeissa aika utopistiselta. Jos tavoitepaine on 1,4 bar ajossa ja lämppäreille asetan 1,3 bar, niin melkein uskallan väittää että kumissa on enemmän painetta kylmänä kuin 0,65 bar... Muutoin kylläkin kylmällä kelillä paineennousu on suurempi kuin lämpimällä kelillä jos lähtöpaine ja käyttölämpötila kuumana ovat samat koska lämpötilanmuutos on suurempi.
En sinusta tiedä, mutta mä ajattelin laittaa sen ainoan uuden takakumin mikä mulla on...Mikä Ntec kannattaa veivata alle näille 8-15C keleille? Entäs etunen? Viikonlopun kisan pituus kasvanut edellisistä kahdella kierroksella ollen nyt 17 joten renkaan kestävyys ei enää ole itsestään selvyys...
Eikä sitten kuseteta ja johdeta harhaan suosittelemalla endurancea
Jos sadekeli iskee, niin saatan innostua ostamaan joltain käytetyt sadekumit tai sitten jätän kisan ajamatta ja säästän pannutuksen seuraavaan kauteen.
Onks sul +15 ja +30 kelillä sama lämppäripaine?
On.
E: Oletuksella tietysti, että lämppärit jaksaa lämmmittää renkaan lämpimäksi asti, muttei ainakaan vielä ole ongelmaa sen suhteen ollut.
Tai ainakaan et ole huomannut eroa siinä, kun olet keskittynyt vain lämppäripaineeseen lämpimänä?
Tuossahan nimittäin voi tehdä sen virheen, että kun pistää kylmällä kelillä lämppäripaineen kohdilleen, niin renkaassa on käytännössä liikaa painetta, eikä rengas pysy lämpösenä ajossa.
Sitten kun tulee ajosta varikolle ja mittaa lämminpaineen, niin se on hieman liian matala, ja jos sen lämminpaineen pistää tuossa vaiheessa kohdilleen, eli lisää renkaaseen painetta hieman, niin renkaassa on entistä enemmän liikaa painetta.
Ja sitten vaan ihmettelee kun medium tai kova seosrengas ei toimi vaikka lämppäripaine ja lämminpaine on just se mitä valmistaja/kaikki kokeneet kisakuskit suosittelee. Näitäkin tapauksia on nähty.
Eli mun suositus on, jos kylmällä kelillä seosrengas alkaa repeytymään, ja lämppäripaine/lämminpaine on normaalia (se millä on tottunu ajamaan +20...+30 keleissä) matalampi, niin vähentää entisestään sitä painetta. Tämä siis varsinkin harrastelijalla joka ei aja sm-kisakuskivauhtia.
Tosin varsinkaan harrastelija ei todennäkösesti saa pehmeitä seoksia toimimaan ollenkaan kylmällä kelillä edes paineita laskemalla.
Niin, no noi lämppärit kertoo kun lämpötila on pysynyt siinä tavoitelämpötilassa 20 minuuttia -> tällöin voi olettaa koko renkaan olevan lämmennyt eikä pelkkä pintakerros. Jos tuota tavoitelämpötilaa ei saavuteta, ei näyttö lopeta vilkkumistaan.
Enemmän ongelmaksi koen sen, etten vanhasta tottumuksesta uskalla syöttää ensimmäiseen mutkaan niin täysiä kun voisi, vaan ensimmäinen kierros "lämmitellään". Tällöin kylmällä kelillä renkaat jäähtyy eikä niistä saakaan sitä täyttä pitoa kun pitäisi alkaa vetämään tosissan. Tämän huomasin käytännössä parilla setillä Ahvenistolla, kun jäin hitaamman perään puoleksi kierrokseksi. Kesäkuumalla vastaava ongelma ei tule esille, sillä pienemmällä efortilla pysyy renkaanlämmöt ylhäällä kuin kylmällä kelillä. Kun noiden Dunloppien lämpötila laskee tarpeeksi niistä tulee aivan pirun liukkaat eikä mulla ainakaan enää riitä pää ajamalla niitä lämmittämään -> varikolle hakemaan lisää luottoa kumeihin. Lipsumisesta siis havaitsee, ettei kumit ole oikealla toiminta-alueellaan.
Itsekin olen ymmärtänyt, ettei pehmeämpien käyttäminen kylmässä kelissä ole järkevää.
Paineen nousu lämpötilan kasvaessa ei ole absoluuttinen suure, vaan suhteellinen, nimittäin suhteessa lähtöpisteen paineeseen. Insinöörit pilaavat kaiken
Tosin voin aivan hyvin uskoa, tällä kertaa kokemuspohjalta, vaikkapa 60% paineen nousun moottoripyörän renkaassa moottoriradalla, jos lähdetään huoneenlämpöisestä renkaasta liikkeelle. 100% on siitä kyllä aika kaukana jo.
Kerro nyt vielä, että onko tuo sun "ikiomaa mutua", vai ihan perusteltua faktaa (en kaipaa omia keksittyjä teorioita), koska itse kyllä tekisin täysin päinvastoin ja ainakin on toiminut jokkis- ja suomencup-karkeloissa tähän asti. Repeytyminen ei kiinnosta itseäni pätkän vertaa, jos ajetaan kilpaa, joten sillä ei ole väliä. Pidolla sen sijaan on merkitystä ja omien kokemuksieni mukaan (Racetec, SuperBike, SuperCorsa, K2, SC2) painetta pitää nimenomaan nostaa (lämppäreissä), jotta kylmällä pysyy ajonaikainen paine samassa, kun kuumalla.
Olen ajanut omat pohjani esim Motoparkkiin nimenomaan kylmällä säällä (5-10C asfaltin lämpötila) ja ei ole ollut pito-ongelmia. Vauhti nyt ei ole tokikaan SM-kärkeä, vaan vajaat 10s hitaampaa.
Voi myös olettaa, että kylmällä kelillä lämmönhukka on suurempi, jolloin myöskään paine ei nouse niin paljoa, kuin lämpösellä kelillä. Paine sitten taas vaikuttaa siihen, kuinka lämpimänä rengas pysyy ajossa, jossa myöskin lämmönhukka on suurempi kuin lämpösellä kelillä.
Se kannattaa ottaa huomioon sitä lämppäri/lämminpainetta tuijottaessa, varsinkin harrastelijavauhdeissa.
Oletetaan, että sinulla on sopiva seosrengas keli ja ajotyyli huomioiden, tujotat pelkkiä paineita, ja rengas repeytyy; onko sinulla silloin paras mahdollinen pito tarjolla?
Voi hyvinkin olla. Renkaat on tehty ajettaviksi, eikä siliteltäviksi. Pääosin itselläni se rengas kyllä kuluu nätisti napsuista, kliksuista ja paineista riippumatta (varovainen ajotyyli varmaan), mutta ei se repeäminenkään aina kerro koko totuutta. Lisäksi pito saattaa muuttua melkoisesti (kisa on esim 15 kierrosta). Aika karussa kunnossa on joillakin kuskeilla renkaat joskus kunnon vedon jälkeen niin Jokkis, SM, MM, kuin GP tasollakin, mutta tärkeintä on, että kuskilla on luotto kohdillaan. Ei sieltä jakkaralta ehdi kurkkia takarengasta.
edit: "Paras mahdollinen pito" on jotain sellaista, jota minä, sinä tai kukaan muukaan täällä ei osaa hyödyntää, joten siitä on turha edes puhua. Meidän vauhtimme ei ole lähelläkään noiden renkaiden maksimivauhtia.
Ja silti jos sulla rengas repeytyy, niin silti kaikki ok...?
Jos vauhti on ok, niin silloin repeytyminen on mulle henk koht ok. Uusi kumeja saa kaupasta rahalla (Ei koske niitä "toisia" kumeja). Jos se repeäminen heikentää pitoa ja vauhti tippuu, niin sitten se ei ole ok. Minä menen sinne radalle ajamaan kovaa, enkä kuluttamaan renkaita siististi. Tokikaan tämä ei ole ollut ongelma tähän asti näillä hissutteluvauhdeilla. Renkaat ei repeä ja ukko ei osaa ajaa kovaa.
Missasit tokikin koko pointin. Repeäminen on toissijainen asia. Kysymys oli renkaan käyttäytymisestä kylmällä säällä ja siitä, mitä paineille pitää tehdä silloin.
No tuo kertookin kaiken oleellisen.
Niin, toiset tavoittelevat parempia kierrosaikoja, toiset nätisti kuluvia renkaita.
Laurin kanssa samoilla linjoilla.
Sillä jotkut seoskumit kun on suunniteltu kestämään vain 15 - 20 kierrosta ja ovat sen jälkeen ns. "morjens". Ei niitä pehmeimpiä seoskumeja ole suunniteltu kestämään endurance matkoja. Esim. Pirellin SC2:lla jos ajaa yli 60 kierrosta niin se alkaa olla jo hyvin.
Jos tuollaisella kumilla saa ajettua +100 kierrosta, niin jossain menee pieleen. Joko paineissa ja vauhdissa tai monessa muussa.
Ja vielä kun jotkut seoskumit on oikeasti suunniteltu vain yhdelle lämpösyklille, toiset kestää jopa viisi. Jos en ihan väärin muista niin Pirelillä on SC4 seoskumia, mikä on tarkoitettu useammalle lämpösyklille ja nimenomaan treeniin, kun taas esim. ääripäästä Dunlopin aika-ajokumes (en muista koodia) ei kestä kuin yhden lämpösyklin.
Dunlopin pehmeämmät seokset on yleensä aika karun näköisiä 20 kierroksen jälkeen. Vaikkakin alusta, paineet yms on kohdillaan.
Eli ei se kumin repeämin kaikissa tapauksissa kerro koko totuutta ja siksi renkaan pinnan tuijottaminen ja sen mukaan renkaanpaineiden säätely on ihan tuuripeliä.
Sillä jotkut seoskumit kun on suunniteltu kestämään vain 15 - 20 kierrosta ja ovat sen jälkeen ns. "morjens". Ei niitä pehmeimpiä seoskumeja ole suunniteltu kestämään endurance matkoja. Esim. Pirellin SC2:lla jos ajaa yli 60 kierrosta niin se alkaa olla jo hyvin.
Jos tuollaisella kumilla saa ajettua +100 kierrosta, niin jossain menee pieleen. Joko paineissa ja vauhdissa tai monessa muussa.
Ja vielä kun jotkut seoskumit on oikeasti suunniteltu vain yhdelle lämpösyklille, toiset kestää jopa viisi. Jos en ihan väärin muista niin Pirelillä on SC4 seoskumia, mikä on tarkoitettu useammalle lämpösyklille ja nimenomaan treeniin, kun taas esim. ääripäästä Dunlopin aika-ajokumes (en muista koodia) ei kestä kuin yhden lämpösyklin.
Dunlopin pehmeämmät seokset on yleensä aika karun näköisiä 20 kierroksen jälkeen. Vaikkakin alusta, paineet yms on kohdillaan.
Eli ei se kumin repeämin kaikissa tapauksissa kerro koko totuutta ja siksi renkaan pinnan tuijottaminen ja sen mukaan renkaanpaineiden säätely on ihan tuuripeliä.
Tossa näkee jälleen kerran sen eron mikä on sm-kisakuskivauhdilla ja harrastelijavauhdilla, ja miten se kannattaa ottaa huomioon.