• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Mikä kakkospyöräksi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja B12
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
B12 sanoi:
Tuohon käyttöön voi oikea kelkka olla parempi. Näkyy olevan nettimotossa yksi 690 telalla, mutta epäilen että siinä loppuu voima pahasti kesken. Kelkka ei ole ikinä sen kummemmin kiinnostanut ja minusta outo ajaa koska en osaa. Luntakin täälläpäin on tai ei talvesta riippuen. Reitille pääsisi ihan tuosta pihakadun päästä.:cruising:

Tuo SE on aika kallis 10v vanhaksi ,mutta kone on ilmeisesti aika vahva. Siinähän ne varteenotettavimmat vaihtoehdot tällä hetkellä ovat 690, 701 ja se. Tositoimiin pääsee varmaan kun purot alkavat solista ja päivä pitenee. Meininki hankkia sorapyörä on edelleen vahva. Tämä kaamos vähän masentaa.

Ei masentaisi jos olisi tuo kakkospyörä jo tallissa ja nastarenkaat alla... :;):
 
690 kotari on ollut jo pitkään kiikarissa. Ei vaan rahat piisaa vielä. Kesään täytyy odotella ja pitäs saada mieluiten lisäks muutama mopo kaupan. Gt, Dt ja kiinanmanki vois joutaa pois.

2502T/4504T valkokilvet on vähän turhan kisavireisiä mun käyttöön, kun saa olla huoltamassa aika reippaasti.
650bergi ja 550 aprilia vähän turhan eksoottisia.

Drz400sm ja 640 kotari yms mopot on vähän turhan lähellä tota 600 drää loppujenlopuksi. Pari pollea enemmän modernissa kuoressa.

690 vois olla passeli.
 
Mäkine sanoi:
690 kotari on ollut jo pitkään kiikarissa. Ei vaan rahat piisaa vielä. Kesään täytyy odotella ja pitäs saada mieluiten lisäks muutama mopo kaupan. Gt, Dt ja kiinanmanki vois joutaa pois.

2502T/4504T valkokilvet on vähän turhan kisavireisiä mun käyttöön, kun saa olla huoltamassa aika reippaasti.
650bergi ja 550 aprilia vähän turhan eksoottisia.

Drz400sm ja 640 kotari yms mopot on vähän turhan lähellä tota 600 drää loppujenlopuksi. Pari pollea enemmän modernissa kuoressa.

690 vois olla passeli.

Samaa mieltä tosta paletista. Ja eikös Aprilia ole ihan puhdas kisapeli ainakin huoltovälien puolesta. Ite ainakin tykkään enemmän ajamisesta kuin huoltamisesta (ja vielä vähemmän huollon teettämisestä). Kisapeleissä herkästi menee huolto/korjaustunnit fifty-fifty. Huono huoltosuhde harrastelijalle, etenkin kun ei haittaa vaikka lenkki kestäisi muutaman minuutin pitempään.

640 kotarissa on viisivaihteinen loota. Ykkönen liian pitkä ja viitonen liian lyhyt. Eikä ole tasapainotusakselia. 690:sä molemmat puutteet on korjattu. Mulla oli 640 smoto ja siinä oli kyllä vähän sitä tunnetta että mäntä tulee syliin kun painatti 120 tai yli menemään. Kuusilovinen loota olis tehnyt terää. 690 kehrää kuin kissanpoikanen tohon 640 verrattuna.
 
Niinhän se kuulemma tärisee joo. Kiva ajella pientä siirtymää, kun 30km jälkeen perse ja kädet ihan puutuneet:D

Syksyllä kävin semmosen viime vuoden enska r kotarin koeajamassa. Akrapovicit ja evo kartta, vähän reilu 70hv.
Keuliminen sujui kuin itsestään ja ääntä lähti. Kingin jälkeen tuntu jopa kevyeltä.
Toki enskat ei ollu parhaasta päästä motarilla.
 
Noita motskareiden ruiskuja tullut säädeltyä vuodesta 05, niin toimiiko tuossa 690 tuneecu? Tuneecun sivuilta kattelin ja oli vain jostakin vanhemmasta 690 supermotosta juttua.
 
jaulis sanoi:
Ei masentaisi jos olisi tuo kakkospyörä jo tallissa ja nastarenkaat alla... :;):
Totta tuokin. Joskus 15v sitten vetelin vanhalla 250 RM:llä Saimaan jäällä PiikkiBarumeilla ja olihan se lystiä. Keuli viitosellakin vielä ihan ongelmitta. Olkapää oli vain vajaa 2v kipeä kunnon high siderin jälkeen. Kuskin laskeutumisjälki oli n 20m päässä siitä missä hallinta lähti.

Mönkkäri oli todella kiva talviajoneuvo. Kivempi kuin kaksipyöräinen ehkäpä jopa.

Nyt talvella on hyvä fantasioida ja fiilistellä ajatuksella. Vähän ajatuksena arveluttaa olisiko 13xkg 690/701 kivempi kuin 950 monsteri. Isompi jaksaisi potkia paremmin soratiella ja pienempi tietenkin ketterämpi montulla ja polulla.
 
Kakkospyöräksi pitkään mietin paluuta enduroon. Mutta laitoin KTM Macina Freezen eli sähköavusteinen Fatbike. Ei tartte kuskailla radoille yms. Polku alkaa suoraan tallin kulmalta. Eikä nuo käyttökustannukset ole juuri mitään.
 
^Ihan selvästi talli ja sen takapiha on tölskässä. Kelpaa ajella virran vieressä, kun maisematkin on hyvät.

Mä en oikein noista polkupyöristä innostu. Sähköstä vielä vähemmän. Mutta se enduro... :kääk: semmonen olis bueno.
 
B12 sanoi:
Mönkkäri oli todella kiva talviajoneuvo. Kivempi kuin kaksipyöräinen ehkäpä jopa.

+1

Useampi talvi tuli vietettyä Can-Ameilla jääradalla ja oli niin lustia jot hitto. Muuta ei tarvinnut kun vetäistä Bilteman kuusiokantaiset peltiruuvit nappuloihin ja aurauksen jälkeen radalle, pito oli just sopiva hauskaa riitti:D
 
Tää kakkospyörän valinta on yllättävän vaikeaa, vaikka oliskin monen vuoden kokemus moottoripyöräilystä ja muutaman kymmentä erilaista pyörää koeajettuna.

690 näyttää kaikkein houkuttelevimmalta, mutta väkisinkin tulee mieleen, että pitäisikö sittenkin ottaa semmonen peli, mikä soveltuu myös reissailuun sorateiden ohella. Tommonen 5-6 tonnia on aika paljon rahaa, varsinkin tässä vaiheessa. Sillä saisi vaikka 950 Adventuren, tai 1000 DL Suzukin tai jonkun muun vastaavan.
Tai vähän budjettia nostamalla vaikka 900 nudan, joka saattaa olla tulevaisuuden harvinaisuus ja klassikko. Se nudakin vaan menee ehkä turhan paljon ristiin B-kingin kanssa. Matkailuun ei ole paras ja soratietkään ei oikein houkuta.

Onko aikaa lähteä pisempään reissuun, jossa tommosesta isommasta matkaenskasta olis iloa, vai tuleeko ajettua enemmän päällystämättömiä pikkuteitä, missä tosta koosta on vain haittaa? Miksi mä matkaenskalla ajaisin kadulla, kun tykkään b-kingistä ja se soveltuu hyvin katuajeluun?

Hommaanko edullisemman, 3-4 tonnin 450/510 moton, joka on kyllä kevyt ja tehokas, mutta joka vaatii huolenpitoa ja joka voi rikkoontuessa tulla todella kalliiksi ja työlääksi..?

Ostanko 690 kotarin ja käytän siihen sen 5-6 tonnia rahaa ja sitten mulla on kaks suhteellisen arvokasta pyörää, joissa kulut juoksee enemmän tai vähemmän?
Plus se koeajamani 690 oli vuoden vanha ja piristetty. tommosessa 08-11 mallissa on lähes kymmenen heppaa vähemmän tehoa, petynkö?

Hommaanko tohon DR:ään motot ja siistin sitä, selviän ehkä vajaalla tonnilla, mutta sit mulla on kohtuullisen tehoton ja vanhanaikainen mopo, johon saa olla joka viikonloppu vaihtamassa renkaita, kun tuo ukkokin haluaa ajella sillä soralla?

Hommaanko jonkun piristetyn DR650 tai drz400 Suizan ja kärsin pienestä tehonpuutteesta ja ajtuksesta, että onko se turhan lähellä tuota 600 Dr:ää?

Varmaan samankaltaisia kysymyksiä pyörii joidenkin muiden päässä myös. Pitääkö vaan kokeilla jotakin polkua ja onnistua tai hävitä tukku rahaa ja kokeilla seuraavaa? Mitä sinä tekisit? Matkaenska, kisavireinen, hinnakas 690, vanhan ehostelu vai kolmen tonnin kompromissi?
 
Miksi 690 ei sovellu reissuun? Huoltovälikin vissiin jotain 5000(+).
 
690 tehtaan ilmoittama huoltoväli on vuosimallista riippuen 7500-10000km. Öljytilavuus on 1.6l ja yksipyttyinen laittaa öljyt koville joten käytännön vaihtoväli on 2000-2500km. Mikään ei toki estä ajamasta pidempää siivua jos on pitkällä reissulla.

Jos pettyy vakion tai piristetyn 690 tehoon niin silloin ajaa liian leveillä ja suorilla laduilla, oikeassa ympäristössä tehoja on mukavasti ja monesti jopa liikaa. Muistetaan että kyse on enskan ja katupyörän sekoitus ja sanalla enskapainoitteinen seikkailupyörä.

690 menee sellaisenaan reissupyöränä. Vuosimallista riippuen voi joutua vaihtamaan istuimen parempaan ja laittaa KTM:än oma pleksi maskiin kiinni joka tuo ajomukavuutta +80 vauhdeissa. Voi sitä toki varustella enemmänkin mutta siinä aina vilahtaa tonni-pari tililtä pois jos aletaan tankkeja ja katteita tilaamaan, sitten onkin alla kevyehkö +300km rangella oleva seikkailupyörä missä rallikate antaa suojaa isoilla laduilla.
 
Mäkine sanoi:
Tää kakkospyörän valinta on yllättävän vaikeaa, vaikka oliskin monen vuoden kokemus moottoripyöräilystä ja muutaman kymmentä erilaista pyörää koeajettuna.

690 näyttää kaikkein houkuttelevimmalta, mutta väkisinkin tulee mieleen, että pitäisikö sittenkin ottaa semmonen peli, mikä soveltuu myös reissailuun sorateiden ohella. Tommonen 5-6 tonnia on aika paljon rahaa, varsinkin tässä vaiheessa. Sillä saisi vaikka 950 Adventuren, tai 1000 DL Suzukin tai jonkun muun vastaavan.
Tai vähän budjettia nostamalla vaikka 900 nudan, joka saattaa olla tulevaisuuden harvinaisuus ja klassikko. Se nudakin vaan menee ehkä turhan paljon ristiin B-kingin kanssa. Matkailuun ei ole paras ja soratietkään ei oikein houkuta.

Onko aikaa lähteä pisempään reissuun, jossa tommosesta isommasta matkaenskasta olis iloa, vai tuleeko ajettua enemmän päällystämättömiä pikkuteitä, missä tosta koosta on vain haittaa? Miksi mä matkaenskalla ajaisin kadulla, kun tykkään b-kingistä ja se soveltuu hyvin katuajeluun?

Hommaanko edullisemman, 3-4 tonnin 450/510 moton, joka on kyllä kevyt ja tehokas, mutta joka vaatii huolenpitoa ja joka voi rikkoontuessa tulla todella kalliiksi ja työlääksi..?

Ostanko 690 kotarin ja käytän siihen sen 5-6 tonnia rahaa ja sitten mulla on kaks suhteellisen arvokasta pyörää, joissa kulut juoksee enemmän tai vähemmän?
Plus se koeajamani 690 oli vuoden vanha ja piristetty. tommosessa 08-11 mallissa on lähes kymmenen heppaa vähemmän tehoa, petynkö?

Hommaanko tohon DR:ään motot ja siistin sitä, selviän ehkä vajaalla tonnilla, mutta sit mulla on kohtuullisen tehoton ja vanhanaikainen mopo, johon saa olla joka viikonloppu vaihtamassa renkaita, kun tuo ukkokin haluaa ajella sillä soralla?

Hommaanko jonkun piristetyn DR650 tai drz400 Suizan ja kärsin pienestä tehonpuutteesta ja ajtuksesta, että onko se turhan lähellä tuota 600 Dr:ää?

Varmaan samankaltaisia kysymyksiä pyörii joidenkin muiden päässä myös. Pitääkö vaan kokeilla jotakin polkua ja onnistua tai hävitä tukku rahaa ja kokeilla seuraavaa? Mitä sinä tekisit? Matkaenska, kisavireinen, hinnakas 690, vanhan ehostelu vai kolmen tonnin kompromissi?

Kuka olis väittänytkään, että elämä on helppoa?:p.

Kinky on ja pysynee:D.
On katupyörä, figteri, naku, pysty, perus, poweria, PAINOA..... joka onkin oikeastaan ainoa.... taakka:D.

OK. Ajan takaa sitä, että siinä on markkinoinnin ja mielikuvien heivaamisen jälkeen erinomainen
kattamaton yleispyörä muualle kuin tiettomille taipaleille ja maavaraa vaativille paikoille.

TASAPAINOINEN käytös (massasta huolimatta) on erinomainen perusominaisuus.
Se tasapaino ei muutu vaikka ajoalusta muuttuu pitävästä asvaltista hieman toisenlaiseksi.
ABS:t toki nousee todelliseksi ongelmaksi asvaltilta poistuttaessa.... ennemmin tai myöhemmin.

Kinky muuntuu genrestään huolimatta sopivalla rengastuksella myös huimaksi soraruiskuksi.....
suorastaan "enduroksi" :grin:, jos mennään monen käsityksen mukaan mitä enduro on:;):.

Eli hiekkateillä mennään.... ei kivisillä tai pehmeillä poluilla, puupeltojen traktoriurissa, tai vastaavissa.
Ei hyvä ja hauska "soratielana" tarvitse tuplapitkiä joustoja tai pientä tuulilasia keulalle.
Puhutaan toki vehkeistä neljännestonnin painoluokassa, eikä "oikeista" offivehkeistä meidän olosuhteissa.

Noo.... onhan se vähän.... Mutta jos esim. uudenkarheat 1290:n ja iso Gessu 20 donaa + arvoisina
laitetaan iloisin mielin sorateille ruiskimaan.... miksipä ei kolmanneksen realiarvoinen vanha Suki-Suki ?
Rautaa ja muovia se vaan on kuten se kolme kertaa kalliimpi, eri tavoin brändätty... "oikea laite"

Kinkystä tulee helposti ja ihan omin pienin kätösinkin oiva reissupeli julmalla kuljetuskapasiteetilla jos
haluaa ihan kunnon pitkään reissuun kamoista rankasti tinkimättä.
Ajokokemus ei varusteltuna muutu mihinkään muuta kuin painon lisääntymisen myötä.....
ja jos reissun päällä kovin alkaa "vedätyttää", sivulaukut irti NAPS.... ja menox.
Tuolla jossain vanhoissa langoissa taitaa olla kuvakin -07 Banskun sivaritelineellä, V35:lla, BC:n Tail- ja
pienellä tankkilaukulla lastatusta pelistä. Täydellisen toimiva, kestävä ja kuljetuskykyinen reissupaketti.
Mut joo... miten se meni... "Siinä on jotain yhtä väärää kuin lapsen lyömisessä" :;):.

Kakkospyörä????

Ehkä "kokemuksen laajentamisen" kannalta voisi suunnata katsetta enemmän KEVYEMPÄÄN ja.....
sanotaanko maastokykyisempään hupailulaitteeseen, eikä niinkään "muka" brändättyihin laitteisiin.

Se on sellainen pelin "riepottamisen riemu" enemmän ja enemmän kiinni sen painosta mitä kauemmas ja
useammin poistutaan varsinaisiksi teiksi luokiteltavilta ajoalustoilta.

"Mielukuvat" ovat tärkeitä ja kivoja juttuja.... mutta ohjaavat kiusallisen usein sivuraiteille ja sitten jää
julmettu määrä hienoja elämyksiä enemmänkin "melkein sain" asteelle :;):.
 
vepe sanoi:
Kakkospyöräksi pitkään mietin paluuta enduroon. Mutta laitoin KTM Macina Freezen eli sähköavusteinen Fatbike. Ei tartte kuskailla radoille yms. Polku alkaa suoraan tallin kulmalta. Eikä nuo käyttökustannukset ole juuri mitään.

Kuulin että takarataspaketti kustantaisi 500€ ja kestää 5000km. 10c/km? Aika kova kustannus fillarille.
 
Koheltaja sanoi:
690 tehtaan ilmoittama huoltoväli on vuosimallista riippuen 7500-10000km. Öljytilavuus on 1.6l ja yksipyttyinen laittaa öljyt koville joten käytännön vaihtoväli on 2000-2500km. Mikään ei toki estä ajamasta pidempää siivua jos on pitkällä reissulla.

Jos pettyy vakion tai piristetyn 690 tehoon niin silloin ajaa liian leveillä ja suorilla laduilla, oikeassa ympäristössä tehoja on mukavasti ja monesti jopa liikaa. Muistetaan että kyse on enskan ja katupyörän sekoitus ja sanalla enskapainoitteinen seikkailupyörä.

690 menee sellaisenaan reissupyöränä. Vuosimallista riippuen voi joutua vaihtamaan istuimen parempaan ja laittaa KTM:än oma pleksi maskiin kiinni joka tuo ajomukavuutta +80 vauhdeissa. Voi sitä toki varustella enemmänkin mutta siinä aina vilahtaa tonni-pari tililtä pois jos aletaan tankkeja ja katteita tilaamaan, sitten onkin alla kevyehkö +300km rangella oleva seikkailupyörä missä rallikate antaa suojaa isoilla laduilla.

Mulla on ollut molemmat motot 690 ja 990 ja ei kyllä tarvi miettiä sekuntiakaan kummalla lähtisi reissuun, oli kyseessä reissu mihin suuntaan vaan.

Itse asiassa tuolle 690 ei kyllä oikein mitään käyttöä ollut itsellä muutenkaan. Oikeaan supermotoiluun (radalle) turhan möhkö vs. kunnon supermotot, kadulle taas turhan mitäänsanomaton. Sen sijaan 990 oli oikein mielekäs katupyörä ja toimi vallan hyvin kaikessa. Se oli yksinkertaisesti pikkuveljeään parempi ja hauskempi ajettava niin pidemässä reissussa, maantiellä, sorateillä, mutkapätkillä, korttelirallissa ja "isoilla" radoilla. Sillä ajaessa sai aina hymyn huulille, siinä missä 690:llä jäi aina jotain puuttumaan.

Makuasioitahan nämä on, mutta siinä missä 690SMC oli itselle pelkkä pettymys, niin 990SMR oli taas lähes täydellinen moottoripyörä. Ja ne syyt eivät johtuneet mistään vääristä teistä/reiteistä, vaan pyöristä...
 
Sähkövehkeistä olen joskus miettinut polkupyörää laittomana kilowattiversiona. Toisaalta polkeminenkaan ei tee köllikälle pahaa. Sähköavusteinen on vähän hölmö idea. Jos ei kunto riitä polkemiseen, pitäisiköhän reenata sitä kuntoa vai käyttää inva-avustinta? Moottoripyöränä tuo kotari ja vastaavat ovat vähän mopoja ja ajomatka hyvin vajaa vielä.
 
B12 sanoi:
Sähkövehkeistä olen joskus miettinut polkupyörää laittomana kilowattiversiona. Toisaalta polkeminenkaan ei tee köllikälle pahaa. Sähköavusteinen on vähän hölmö idea. Jos ei kunto riitä polkemiseen, pitäisiköhän reenata sitä kuntoa vai käyttää inva-avustinta? Moottoripyöränä tuo kotari ja vastaavat ovat vähän mopoja ja ajomatka hyvin vajaa vielä.

Tollanen avusteinen tuo varmasti lisää hauskuuskerrointa sellaiseen ajoon jossa tykätään
roiskia enemmän ja huolella alamäkeen.

Voihan joku tietysti laukeilla ihan siitäkin, että kampeaa vaan sinisenä mäkiä ylös ja heittää laatat huipulle:grin:.
 
Sähköavusteisella maastoajo on ihan yhtä leppoisaa kuskia rasittamatonta köröttelyä kuin endurokin. Moottori vie ja paita ei kastu :)
Mitä noita tuossa tuttavapiirissä on ollut, on kokemukset tiivistettynä seuraavat: Vauhti kasvaa, syke joko pysyy ennallaan tai kasvaa. Vauhti tuo hauskuutta ja hauskuus innostaa ajamaan kovempaa.
 
Väite että sähköavusteiset on huonokuntoisille oman kunnon huijaamista, samalla voi väittää että enduro ja morocrossi se vasta huijaamista onkin kun siinä mennään pelkästään konevoimalla eikä edes tarvii polkea...

Sähköavusteista maastopyörää ei kannata tuomita ennen kun on sellaisella ajanut muutenkin kun parkkiksen ympäri. Hauskuuskerroin kasvaa sähköavustuksen kanssa ja ihan saman rasituksen sillä saa kropalle kun ilman sähköjä, erona on vaan se että ne paikat mitkä oli ennen tuskaisia, menee helpommin ja sekös lisää ajamisen mielenkiintoa ja haastavampia (korkeuseroja) reitteihin. Suurin ero on se että sähköavusteisella monet lenkit on mielekkäämpiä ajaa ja lenkit on ehkä pidempiä, himaan tullessa takki on ihan yhtä tyhjä kun ilman sähköjä, jonka kanssa lenkit ja ajorytmi on huomattavasti vaisumpaa. Kyllä noissa sähköavusteisissa joutuu ihan itse polkemaan koko ajan, sähkö antaa rajallisesti lisävoimaa polkemiseen eikä pysty ajamaan pelkällä sähköllä ilman polkematta.

Sähköavusteisissa avustaminen loppuu 25kmh kohdalla ja se on ollut täysin riittävä varsinkin maastossa, kaasua vääntämällä toimivat sähköfillarit on asia erikseen ja niitä ei kannata sekoittaa sähköavusteisiin pyöriin. Ne on ihan eri juttu ja niiden kanssa ajaminen menee helposti sähkömoottorilla rälläämiseksi vähällä polkemisella. Sama kun alkohilisti menisi baariin yhdelle...

Kun nyt päästiin aiheen ympärille niin sähköavusteinen täpäri tai fätti olisi loistava kakkospyörä, samalla kunto kasvaa kohisten ja ajopaikkoja löytyy valtavasti enemmän kun moottoripäristimillä:)

Oman säkärin ostan joskus kun on siihen varaa, hyvä kun rahat riittää nykyisiinkin harrastuksiin, siihen asti vedetään 20v vanhalla Cannondalella. Hinnat-alken reilu parin tonnin pyörät on ihan jees mutta kun on päässyt rälläämään 5k€ pitkäjoustoisella sähkätäpärillä niin mikään ei enään tunnu miltään sen jälkeen.
 
Back
Ylös