wanhemmissa kawoissa on normaalissa takahaarukassa pääasiassa epäkeskoiset ketjunkiristimet ja ne ovat yhtä helppoja kuin yksipuolisessakin svingissä. säätö vaikuttaa vain ketjun kireyteen. mutta jos halutaan säätää perän korkeutta, niin sekin onnistuu akselia pyöräyttämällä. näitä vanhempia on esim. gpz1100 unitrak 1983-1985, gpz900r 1984-1993, gpz1000rx, zx10, zzr1100, zrx1100, zrx1200, myös uudessa zrx1200 daeg-mallissa näkyi olevan erinomainen epäkeskosäätö. säätö on helppo. vain molemmista haarukoista kiristysmutterit löysälle (1 kpl kummassakin), lukkojousi irti ja vääntää kuusiokoloavaimella ketjun oikeaan kireyteen. mikään linja ei muutu, tarvitsee vääntää vain toiselta puoleltaan.
renkaanvaihto vaatii sitten enemmän jumppaa.
omiin silmiini yksipuoleinen etu- eikä takahaarukka oikein hienosti istu. mielestäni kaksiaisainen normaali on myös tukevampi teoriassa ja käytännössä.
kuluuhan autoissa melko paljon puslia, laakereita, palloniveliä, tukivarsia sun muita, joka vuosi saa olla katsastukseen vaihtamassa kun vääntövoimat ovat suuremmat. mutta autoihin sentään kuuluu yksiaisainen vaikka olisikin heikompi, on kuitenkin huolloiltaan helpompi.