Itse ajelin 2 kesää ZZR600:lla, ja olin erittäin tyytyväinen. Pyörän rajattomat voimavarat ja uskomaton ketteryys pitivät suupielet virneessä, eikä jatkuva ropaamisen tarvekaan haitannut.
Sitten lainasin veljen silloista Hayabusaa päiväksi ja olin ihmeissäni. Vanha pyörä muuttui hetkessä hitaaksi ja kankeaksi, eikä siinä ollut minkäänlaista vääntöä ollenkaan. Tajusin, että vääntöä pitää olla enemmän, paljon enemmän. Armoton prätkäkuume kihahti päälle syksyllä ja työläppärin taustakuvana kävi talven aikana mm. ZX-9R ja ZZR1100/1200. Kevään tullen, parantumaton kawakiihkoilija kun olen, täräytin kaupat ylivuotisesta 12R:stä.
Pyörä on talvehtinut tallissa, auton edessä poikittain. Joka aamu töihin lähtiessä auton valot valaisevat pyörää ja sydän lyö pari ylimääräistä lyöntiä. Lienee ihan normaalia ostonjälkeisen prätkäkuumeen oireilua, vaihtokuumetta ei vielä ole ilmennyt.