Mies hurjasteli kortin hyllylle moottoripyörällä T

[NOx]

Jos luet liikennesäännöt niin ei sieltä ole tarkoituskaan tehdä tilaa. Kiihdytyskaistat on liittymistä varten.

Kappas. No niinpä on eikä näemmä ylinopeuttakaan saa ajaa. Tieto lisää tuskaa, argh himmel!

Mikä on käytäntö?

 

[NOx]

Nehän ne vasta on eteenpäin mennytkin. Jopa enemmän kuin autot. Runko, jarrut, iskunvaimennus, koneet, ohjattavuus. Valovuosia edellä 20 vuoden takaiseen. Käsittääkseni moottoripyörissä tuodaan tekniikkaa kisapyöristä hanakammin katupyöriin kuin autoista.

Puimurimies tossa sulle jo vastasikin. Rampista otetaan sen verran vauhtia, että siihen oikealle kaistalle voi liittyä sujuvasti.

Kysymys tässä on ollut tilannetajusta. Kukaan ei aloittanut keskustelua kysymällä miksi kehä 1:llä ei saa ajaa perjantaina klo 14.00 idän suuntaan 170 km/h? Vaan keskustelu lähti liikkeelle siitä minkä takia lähes tyhjällä motarilla pitää jurnuttaa 120km/h vaikka voisi muita vaarantamatta ajaa vaikka 200 km/h.

Vastaus. Uskaltaa, jos katsoo ettei aja suoraan kenenkään alle.

Ja tämä valovuoden ero näkyy esim. siten, että nykypärrällä kiertää Botniaringin noin 5 kertaa nopeammin kuin 20-vuotta vanhalla kalustolla?

Yllättävän vikkelästi kiertää tehottamat ja vailla ajo-ominaisuuksia olevat klassikot ratoja..ja jopa pysähtyykin samoille lukemille kuin moderni kilo-giksu eli reippaasti alle 30 metriä 80 - 0 km/h.

Juu, rampista otetaan vauhtia sen verran, että ehtii junaan mukaan. Vaan kun tänäänkin joutui toiset antamaan tietä rampilta tulijoille, muuten olisi ramppi jatkunut pellolle, ja vauhdilla. Vai mistä jonon huojunta kaistalta toiselle johtui noissa liittymien kohdissa, olisko ohjauksessa klappia vai mitä ihmettä? Tilannetajua? Ei voi olla...puusilmä kotilokuskit ja kaikkea.

Ei tullut isoa hämminkiä kuitenkaan, kun vasen kaista meni reipasta juoksuvauhtia nopeammin kuin oikea.

Teoriassa tehdään aina oikein, varsinkin teorian esittelyvaiheessa, mutta tuo käytäntö on hieman toinen juttu. Vaan kun ei ole kokemusta, niin paha sanoa...

Ja vastaus miksi tyhjällä motarilla pitää jurnuttaa 120 km/h on perin yksinkertainen: lainsäätäjä on katsonut, että siinä on maksiminopeus, mitä tämä kansa keskimäärin kykenee ajamaan tyhjää ja suoraa tietä vaarantamatta itseään kohtuuttomasti. Valitettavasti asiaa ei katsella huippukuskien silmin vaan laki pyrkii aina suojaamaan heikointa. Vaikka väkisin ellei heikoin ymmärrä omia rajojaan.

 

[rammus]

Jos luet liikennesäännöt niin ei sieltä ole tarkoituskaan tehdä tilaa. Kiihdytyskaistat on liittymistä varten.

Ongelma on juuri sinun kaltaisissasi jotka katsovat vain ja ainoastaan liikenne sääntöjä. Teiltä puuttu tyystin tilanne taju ja kyky joustoon liikenteessä. Miksi niille liittyville ei voisi antaa tilaa ja tehdä liikennettä sillä tavalla helpommaksi ja joustavammaksi?
Siksi että liikenne säännöt sanoo ettei heitä tarvitse väistää on idiootin vastaus joka ei kykene omilla aivoillaan ajattelemaan. Ei millään pahalla, mutta näin minä ajattelen, kun joku perää oikeuksiaan säännöistä samalla kun voisi tehdä kaikkien elämän helpommaksi, jopa omansa kun hieman olisi joustava eikä katsoisi lakiin tälläisessäkin yksinkertaisessa asiassa.

 

[jannep]

nyt on valitettu suomen alinopeusrajoituksista.

mutta, yhtään konkreettista ehdotusta uusista nopeuksista ei ole tullut.

...ihmiset kuin 20 vuotta sitten...olen saanut herrojen puheuista toisaalla käsityksen, että nämä +40 vanhukset juuri ovat riski liikenteessä.

Silti lisää nopeutta!!! Eikö tässä ole nyt pieni ristiriita?

Hyvin harvoin ajopeli lipeää pusikkoon ajoneuvon ominaisuuksien takia....yleensä kuljettajan ominaisuuksien takia.

Ruotsissa ja Tanskassa on turvallinen liikenne. Otetaan siitä mallia.

Moottoritiet: Kesä 130, talvi 110.

Valtatiet ja hyväkuntoiset kantatiet: 110, näistä talvella hyväkuntoisille 100, muille 90.

Kantatiet ja ne jotka poliittisin perustein alennettiin 100->80: Kesä 100, talvi 90.

Taajaman ulkopuolella 80, paitsi että laitetaan ne 50-60 km/h rajoitukset noilla teillä niihin kohtiin, joissa niitä tarvitaan. Nyt kun kaikki peltoten poikki menenvät risteyksettömätkin tiet on 60 km/h niin lopullisesti hämärtyy mitkä ovat ne kohdat, joissa olisi oikeasti hyvä ajaa 60.

Ylipäätään muuttuvat nopeusrajoitukset käyttöön. Edes kehäteillä ja vilkkaimmilla pääväylillä. Sen sijaan että parjataan kuljettajia, jotka ajavat autiolla kehätiellä illalla/yöllä tyhjä kaista kummallakin puolella ja 300 m tyhjää eteen ja taakse, siitä että nopeus on 95.. Niin.. Näille teille olisi järkevää asettaa 40-100 välillä muuttuvat nopeusrajoitukset.

Eli opetaan mallia liikenteen mallimaasta Ruotsista ja lisätään muuttuvien nopeusrajoitusten määrää.

On varmasti olemassa yhtälö jonka avulla voidaan löytää mielekäs tasapaino liikenneturvallisuuden ja rajoitusten noudattamisen kanssa. Useissa paikoissa tämä vaatisi sitä muuttuvaa ohjausta.

Todellinen lääkitys olisi myös se että tieverkkoon käytettäisiin enemmän kuin 13% siitä rahasta, joka autoilijoilta kerätään.

Sitten niistä vanhuksista. On totta että minäkin olen tuolla kriteerillä vanhus, mutta ei kannata liikaa provosoida keskustelua. Uskoisin että jopa Ruotsin nopeuksilla ajokuntoiset pysyvät tiellä ja näissä nopeuksissa autojen passiivinen turvallisuus riittää suojaamaan meitä toheloita entistä paremmin. Jos nopeuksia nostettaisiin enemmän, useammin jouduttaisiin tämän alueen ulkopuolelle.

Se vakavampi ongelma on sitten ne, kenen edellytykset ovat jo oikeasti vakavalla tavalla rajoittuneet, mutta joiden sallitaan vielä ajaa.

Jos vaikka 2% enemmän siitä rahasta, joka liikenteeltä kerätään laitettaisiin liikenneturvallisuustyöhön. Näillä varoilla rakennettaisiin ratoja, joilla järjestettäisiin esimerkiksi viiden vuoden välein pakollisia ja ilmaisia kertauskursseja olosuhteet huomiovasta ajotyylistä, jarruttamisesta ja väistämisestä, etäisyyksien arvioinnista ja aidosta liukkaankelin harjoittelusta, voitaisiin saada parempia tuloksia kuin nollatoleransseilla. 60 ikävuoden jälkeen 3 vuoden vällein, 70 jälkeen kahden vuoden välein. Samalla voitaisiin arvioida kykyä toimia kuljettajana.

Muina aikoina nämä voisivat toimia paikallisien moottorikerhojen ratoina, joilla nuoret saisivat hoitaa kaahaustarpeensa yleisien teiden sijaan ja kerhot järjestää rata-ajopäiviä.

Nopeudesta on tehty synonyymi turvallisuudelle, mitä se ei ole. Vaaratilaiteita syntyy paljon muustakin kuin nopeudesta ja niitä tulisi osata arvioida ja kohdata. Moni onnettomuus voitaisiin välttää kasvattamalla arvioitikykyä, osaamista ennakoida vaaratilanteet ja taitoja välttää vaaratilanteita sekä osaamista oikeasta toiminnasta vaaratilanteessa. Mielekkäitä sääntöjä noudatetaan paremmin ja rajoitusten tulisi sopeutua liikennetilanteeseen.

Liikenne on asenne- ja taitolaji, joka vaatii harjoitusta ja osaamista. Ilman sitä edes nykyisetkään rajoitukset eivät tarjoa turvallisuutta, vaikka kaikki ajaisivat pilkulleen rajoituksen mukaan.

Kun ei enää osata ennakoida, tuntea kelin ja olosuhteiden vaikutusta, hallita ajoneuvoa todellisissa olosuhteissa - kuten talvella, meille nyt tyrkytetään ratkaisuiksi ajonhallintajärjestelmiä, keskikaiteita, tiukempaa valvontaa ja alati alhaisempia nopeusrajoituksia, joilla pyritään paikkaamaan kasvavaa taitojen ja osaamisen puutetta. Tekniikka on hyvä renki mutta huono isäntä, eikä se poista tarvetta ennakoida, arvioida ja osata. Vältetyissä onnettomuuksissa menehtyy kaikkein vähiten ihmisiä.

 

[jannep]

Jos luet liikennesäännöt niin ei sieltä ole tarkoituskaan tehdä tilaa. Kiihdytyskaistat on liittymistä varten.

Tämän huomioiden on käsittämätöntä että laki ei salli risteyksien ajamista tukkoon.

Ja miksihän busseille pitää antaa tilaa, kun muille sen antaminen on lähestulkoon kiellettyä tai ainakin haitallista.

Lisäksi pitäisi ehdottomasti kieltää jonoutuneessa kaupunkiliikenteessä antamasta tilaa jos joku yrittää päästä parkkiruudusta liikkeelle.

Ja ainakaan jos joku yrittää vilkulla osoittaa haluavansa kaistaa vaihtaa, niin tilaa ei ainakaan saa antaa. Kieltää pitäisi ellei peräti ole jo kielletty.

Miksi muuten ylipäätään menneinä aikoina mainostettiin liikenneturvaa lauseella "Yhteispelillä se sujuu". Onko se nyttemmin laissa kielletty?

 

[Tohtori R]

Jos luet liikennesäännöt niin ei sieltä ole tarkoituskaan tehdä tilaa. Kiihdytyskaistat on liittymistä varten.

Ja tätähän ei puolet tielläliikkujista pysty vaan ilmeisesti ymmärtämään aina on jalka jarrulla!

 

[Fabe]

Turvavälit kun olisi kunnossa niin olisi tuo liittyminenkin helpompaa, että ei tarvitsisi kotiloa/mopoa siihen milli eteen milli taakse väliin yrittää survoa väkisin. Ei meinaan auta vaikka olisi miten vauhti kohdallaan kiihdystyskaistalla, kun vieressä tullaan puskuri puskurissa... Ja tuo joustaminen liikenteessä olisi enemmän kuin suotavaa, mutta kun se on niin vaikeeta.

 

[vetomies]

Ja vastaus miksi tyhjällä motarilla pitää jurnuttaa 120 km/h on perin yksinkertainen: lainsäätäjä on katsonut, että siinä on maksiminopeus, mitä tämä kansa keskimäärin kykenee ajamaan tyhjää ja suoraa tietä vaarantamatta itseään kohtuuttomasti. Valitettavasti asiaa ei katsella huippukuskien silmin vaan laki pyrkii aina suojaamaan heikointa. Vaikka väkisin ellei heikoin ymmärrä omia rajojaan.  

Ei tuo ole edes keskiarvo, vaan se on sen heikoimman lenkin mukaan mitoitettu arvo. Eli homma toimii samoin kuin armeijassa; käytetään ylioppimiskerrointa 1000, niin se tyhminkin oppii ja osaa.
Samalla sivuutetaan niiden 95% tarpeet, joiden elämä kuluu hukkaan joko tyhjällä maantiellä matelemiseen, tai armeijassa kävelyn ja käännösten opettelemiseen. Jos näihin tuhlataan esimerkiksi 3000 ihmisikää vuodessa, olisi kohtuullista huomioida luku myös rajoitusten "säästämiä" ihmisuhreja laskettaessa.
Oikea ratkaisu olisi tietysti laittaa tumpelot apukouluun, tai ajamaan moottoritiellä oikeapuoleisinta kaistaa (samoin kuin Saksassa). Keski-Euroopasta voi käydä myös katsomassa mallia, kuinka ajetaan samalla tiellä skoottereilla, rekoilla, polkupyörillä, traktoreilla, viritetyillä rullatuoleilla, autoilla ja moottoripyörillä. Homma toimii hyvin ja sulassa sovussa, vaikkei rajoituksia ole mitoitettu sen veteraanipapan munamankelin mukaan.

 

[jskanerva]

Jannep : >>Ruotsissa ja Tanskassa on turvallinen liikenne. Otetaan siitä mallia.

Moottoritiet: Kesä 130, talvi 110.<<<

No kyllä ainakin Ruotsin liikenne sujuu joustavammin kuin Suomessa, Tanskassa en ole pyörällä ajellut.
Moottoritie rajoitus Ruotsissa on 110 ainakin täällä etelässä ympäri vuoden.
Kauan sitten oli 130. Nyt taas on tarkoituksena ainakin suunnitellaan, joillekin teille 130 rajoitusta.
Tuosta liittymästä tulosta täällä on ainakin usiammin tapana, että sille tulijalle tehdään tilaa, eli vaihdetaan kaistaa jos on tilaa...

 

[rammus]

Jos luet liikennesäännöt niin ei sieltä ole tarkoituskaan tehdä tilaa. Kiihdytyskaistat on liittymistä varten.

Ja tätähän ei puolet tielläliikkujista pysty vaan ilmeisesti ymmärtämään aina on jalka jarrulla!

Yleisesti motareilla kyllä väistetään. Ei mulla ole kortti ollut kuin 16 vasta ja tämä huomio on tullut tehtyä. Ja mitä väliä sillä on jos ruuhka aikaan annetaan jollekin tilaa vaikka sitten jarruttamalla?
Ai niin sinä kuluu 1-2 sekunttia enemmän aikaa ja sehän on suorastaan lain vastaistakin.

 

[aj@]

Näyttää ikävä kyllä siltä, ettei millään rajoituksella ole mitään väliä,
kun yhä useampi kuski mopolla tai kotilolla on tuhannen kännissä
tai pöllyssä. Eihän me kunnolliset, mutta ne kiinni jääneet.

 

[Tuppi Nurin]

Mites luulet sisäelinten jne. kestävän paremmin sen äkkipysäyksen nykyautolla kuin vaikkapa 20 vuotta vanhemmalla? Se, että auto ei rakenteiltaan mene yhtä paskaan kuntoon, ei tarkoita sitä, että sinä siellä auton sisällä kestät törmäyksen paremmassa kunnossa.

No itse asiassa tällä alueella on kehitystä juuri tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana.

1) Muodonmuutosalueet sitovat entistä paremmin energiaa

2) Suojaava osa korista pysyy entistä paremmin muodossa ja suojaa sisällä olevia

3) Vyönkiristimet ja tyynnyt alentavat huippukiihtyvyys (hidastuvuus) huippua ja estävät törmäämistä korin koviin osiin

Tietenkin aina on nopeus, jossa kaikki nämä on ulosmitattu ja loppu tulee. Tulee kuitekin ottaa huomioon myös se että valtaosassa onnettomuuksista ehditään jarruttaa enemmän tai vähemmän ennen törmäystä ja nopeus alentua alueelle jossa parempi passiivinen turvallisuus pitää aiempaa paremmin törmäyskiihtyvyydet fataalien lukemien alapuolella.

Ihmisen kyky kestää kiihtyvyyksiä ei ole muuttunut miksikään, mutta niiden esiintymistä on pystytty alentamaan.

Kannattaa kuitekin muistaa että jalankulkijoiden ja moottoripyörien suoja ei ole muuttunut oikeastaan millään tavalla viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Se tiensivun mänty on edelleen aivan yhtä kova kuin vuonna 1970.

Nää nykyajan autot suunnitellaankin vain kolaritestejä varten, siinä syy miksi se jossakin viestissä mainittu 90% kuolee jossakin muussa kolarissa kuin siellä motarilla ajettuna.

Motarikolarit kun ovat hyvin lähellä sitä normikolaria, joita testeissä käytetään. Liikesuunta vain ajoneuvoila on sama tai kuten testeissä, törmäävä auto on liikkeessä.

Muualla liikenteessä ei turvalllisuusajattelu infrastruktuurin osalta yllä lähellekkään samaa tasoa kuin moottoriteillä. Syynä ovatkin moottoriteiden suuremmat nopeudet. Lienee päivänselvää.

Jarrutusmatkat ja törmäysnopeudet, tai jäännösnopeudet, kun tuppaavat kasvamaan siinä kovin puhutussa nopeuden neliössä. Tämän kun jotenkin hahmottaa ja ymmärtää, niin turha on puhua niistä turvalaitteista, joita autoihin on ympätty turvallisuuden nimissä ja luotu käyttäjille kuva ylivoimaisuuden ja haavoittumattomuuden tunteesta - varsinkin mieskuljettajille. Nämä turvalaitteet ja ajoneuvojen rakenteet sattuvat toimimaan kokonaisuutena ja niiden johtoajatuksena on ns normikolari.

Vaikka en ole tutkija, lääkäristä puhumattakaan, niin uskallan väittää ihmisen olevan samalla viivalla fyysisesti kuin 100 vuotta sitten eli kehitystä ei tapahtunut esim. kolarikestävyydessä tai reaktioajoissa.

Nopeusrajoitukset ovat aina, kuten myös muutkin normit, jonkinlainen kompromissi niistä mahdollisuuksista jotka ovat käytettävissä ja ne ohjaavat liikennekäyttäymistä lähinnä liikenneturvallisuuden näkökulmasta, mutta myöskin niiden asettamisessa tarkastellaan myös hyvinkin paljon esim ympäristöllisiä ja taloudellisia näkökulmia jne...

Liikenneturvallisuuden puolella suurin yksittäinen ohjaava tekijä valtion kannalta on varmasti se raha. Valtio ei halua katsella kun koulutetut nuoret 25 ihmiset ajavat itsensä hengiltä ja eivät ole vielä ehtineet maksaa juuri senttiäkään verotuloina takaisin sitä summaa, joka on kulunut heidän kouluttamiseensa. Eläkeläisistä ei ole niin väliä, niistä kun valtiolle ei ole mitään muuta kuin kuluja.

 

[NOx]

Oikea ratkaisu olisi tietysti laittaa tumpelot apukouluun, tai ajamaan moottoritiellä oikeapuoleisinta kaistaa (samoin kuin Saksassa). Keski-Euroopasta voi käydä myös katsomassa mallia, kuinka ajetaan samalla tiellä skoottereilla, rekoilla, polkupyörillä, traktoreilla, viritetyillä rullatuoleilla, autoilla ja moottoripyörillä. Homma toimii hyvin ja sulassa sovussa, vaikkei rajoituksia ole mitoitettu sen veteraanipapan munamankelin mukaan.

Jep. Vaikeusastetta nostaa se, että itse kukin arvioi itsensä onko tumpelo vai ei. Toimii vaikkapa Saksassa, mutta täällä on totuttu ajamaan ainoastaan omaa napaa tuijottaen juuri siellä missä itselle parhaiten sopii. Ei sillä kotipolulla juuri muita näy ja samalla asenteella mennään loputkin. Lähinnä ne muut liikkujat v*tuttaa, ajaapa ne miten vain.

Vai pitäisikö meille luoda sellainen malli, että 80-lätkät takaisin?

 

[tab]

Keski-euroopassa liikenne on kyllä kohtuullisen sujuvaa ellei sitten satu osumaan stauhun jossa saattaa vierähtää mukavasti muutama tunti. Sujuvuus johtunee tielläliikkujien joustavuudesta ja kohteliaisuudesta muita kohtaan. Suomalaisen tajuntaan jostavuus ei kyllä mahdu, sillä kotterolla on saatava ajaa juuri niin kuin itse haluaa, ei väliä muista.
Tosin keski-euroopassakin on käytössä nopeusrajoitusjärjestelmä paitsi muutamalla autobahnanpätkällä...

 

[jannep]

Jarrutusmatkat ja törmäysnopeudet, tai jäännösnopeudet, kun tuppaavat kasvamaan siinä kovin puhutussa nopeuden neliössä. Tämän kun jotenkin hahmottaa ja ymmärtää, niin turha on puhua niistä turvalaitteista, joita autoihin on ympätty turvallisuuden nimissä ja luotu käyttäjille kuva ylivoimaisuuden ja haavoittumattomuuden tunteesta - varsinkin mieskuljettajille.

Tämä on nyt tämä perusväittämien sikermä, jota on tarjottu vuosikymmeniä, eli

1) Energia kasvaa neliössä -> ainoa ratkaisu on alentaa nopeuksia vuodesta toiseen

2) Parantunut passiivinen ja aktiivinen turvallisuus ulosmitataan ajamalla kovempaa

3) Liikenneturvallisuus on riippuvainen pelkästään miehistä ja tätä sukupuolisyrjinnän edistämistä tulee suosia

Eli jos palataan siihen mikä on turvallista ja optimaalista, niin

1) Lopetetaan tieverkon ylläpito, jolloin vuosikymmenen kuluttua tieverkko on siinä kunnossa ettei sielä kukaan edes pysty ajamaan kovaa ja valtio saa 83% sijaan 100% liikenteestä kerätyistä rahoista.

2) Sallitaan ainoastaan ala-arvoisella passiivisella turvallisuudella varustettujen ajoneuvojen maahantuonti, joista kielletään elektroniset apujärjestelmät, turvatyynyt ja turvavyöt. Tällöin ei synny väärää turvallisuudentunnetta.

Ja kas, näin saavuttaisimme saman tason liikenneturvallisuudessa kuin 1973 ja asiat olisivat hyvin, vai olisivatko?

Tuolloihan vasemmistoa kannattavat liikennepolitiikot olivat erityisesti sitä mieltä että turvalliset autot eivät ole hyvä, koska ne antavat väärän turvallisuuden tunteen.

Mutta teesi  on tämä: Miksi Ruosissa ja Tanskassa on Suomea turvallisempi liikenne, vaikka näissä maissa ajonopeudet ovat suuremmat ja autokantakin parempaa - jolloin sen tarjoamat väittämä mukaan ulosmitataan?

Vai onko Tanskassa ja Ruotsissa kenties vähemmän miespuolisia kuljettaja?

Nämä turvalaitteet ja ajoneuvojen rakenteet sattuvat toimimaan kokonaisuutena ja niiden johtoajatuksena on ns normikolari.

Ei ole olemassa normikolaria, eikä autoja suunnittella vain normikolaria varten. Testi mittaa turvalaitteiden toimintaa ja rakenteiden myötäävyyttä / myötäämättömyyttä tavalla joka on rinnastettavissa myös tavalliseen liikenteeseen.

Mutta en minä sinua halua estää, jos sinulle soivin ja turvallisin vaihtoehto on esimeriksi jokin aiemman postaukseni Kiinalaisista autoista, tai esimerkisi videon VW Transporter, niin jokainen tekee niin kuin turvallisimmaksi näkee.

Samalla logiikalla tosin moottoripyörällä kannattaisi ajaa kertakäyttösadetakissa, koska kunnolliset varusteet antavat väärää turvallisuudentunnetta.

Ja mhän "tiedämme" että hyvät varusteet ovat ensisijainen onnettomuuksien syy, koska ne kannustavat ajamaan kovempaa.

Ja jos vielä olisi tehottomia, liki jarruttomia pyöriä, joiden valot olisivat sitä tasoa ettei pimeässä hädin tuskin näkee eteensä, niin liikenne olisi hyvin turvallista, eikö niin. (Ei tosin 1960 -luvulla ollut, kun nuo edelläkuvatut olosuhteet viimeksi kerran vallitsivat, mutta ehkä nyt on kaikki toisin).

Nopeusrajoitukset ovat aina, kuten myös muutkin normit, jonkinlainen kompromissi niistä mahdollisuuksista jotka ovat käytettävissä ja ne ohjaavat liikennekäyttäymistä lähinnä liikenneturvallisuuden näkökulmasta, mutta myöskin niiden asettamisessa tarkastellaan myös hyvinkin paljon esim ympäristöllisiä ja taloudellisia näkökulmia jne...

Eli kaikkea muuta kuin sitä mikä olisi sen alkuperäisen asian kannalta keskeisintä. Miksi ihmetellään miksi Suomalaiset eivät noudata nopeusrajoituksia. Siksikö että kaikki ovat asennevammaisia kaahareita, vaiko siksi että rajoitukset ja todellisuus eivät enää kohtaa?

Liikkumiseen on sotkettu jo nyt niin paljon erilaisia tekijöitä että malli on lähtenyt käsistä ja todellisuus on hukattu. On paljon tärkeämpää että viherpolitiikko ajattelee päästöjä kuin että kukaan ajattelisi kuljettajan liikenneosaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä.

UK joka vaitsi samanlaisen tien kuin Suomi, eli lisää kameravalvontaa ja nopeusrajoituksia, on menettänyt sijoitustaan liikenneturvallsuudessa, vaikka juuri päin vastoin piti käydä. Malli ei toimi, eikä se toimi suomessakaan, eivät onnettomuudet ole mihinkään vähentyneet, mutta rahaa tulee sakoista kaksinkertaisesti.

Suomen malli on

1) Minimoida tieylläptoon ohjattavat rahat, ohjata liikenteen verotuotot ensisijaisesti muuhun käyttöön

2) Alentaa rajoituksia tien huonon kunnon vuoksi ja rahastaa sakkotuloina, minimoitu investointi voidaan vielä muuttaa lisätuotoksi (ja perustella monella "muka kauniiilla" asialla)

3) Suomalaiset maksavat enemmän kuin koskaan, ajavat rapistuvalla tieverkolla ja kohta saamme vielä GPS -laitteet ja RFID sirut, joilla sakko veloitetaan suoraan tililtä ja pannaan automaatisesti ulosottoon jos ei ole tilillä rahaa, heti kun GPS havaitsee yhdenkin kilometrin ylityksen missä tahansa. Lisäksi maksetaan tietekin vielä entisten maksujen päälle kilometriperusteista tienkäyttömaksua, jolloin aloitetaan kolmanteen kertaan rahan kerääminen samasta asiasta (autoveron ja polttoaineveron tuotoilla piti ne tiet rakentaa alunperin).

Liikenneturvallisuuden puolella suurin yksittäinen ohjaava tekijä valtion kannalta on varmasti se raha.

Kyllä.

Valtio ei halua katsella kun koulutetut nuoret 25 ihmiset ajavat itsensä hengiltä ja eivät ole vielä ehtineet maksaa juuri

Luuleeko valtio oikeasti että se pystyy rakentamaan kaikkialle suomeen sellaisen liikenteen pehmosellin, jossa 25 -vuotias ei missään oloissa pysty itseään tappamaan? Ei pysty, tai sitten ajamme kumiautoilla 20 km/h, pehmopuvussa kuusipistevöissä (kuudes on suukapula ettei puhuminen matkustajien kanssa ole mahdollista) .

Turvallisella tieverkolla on tärkeä merkitys, mutta vieläkin tärkeämpi merkitys on turvallisien liikenneasenteiden ja -taitojen kouluttaminen ja paikat joissa nämä 25 -vuotiaat voivat päästää ne ajohalut ulos tarvallisesti, sen sijaan että polisivat hulluna yleisillä teillä ja sitten viikatemies noutaa.

Liikenneturvallisuus voi olla vain ja ainoastaan korvien välissä, niin kauan kuin autot eivät ole yhtä automaattisia kuin hissit.

Tämän yksinkertaisen asian tunnustaminen olisi hyvä alku Suomen liikennepolitiikalle.

Toinen tärkeä asia olisi myöntää se että mielekkäitä lakeja ja sääntöjä noudatetaan. Oli kyse HF -laista tai mistä muusta tahansa.

Kolmas asia olisi myöntää että nopeus on eri asia kuin turvallisuus. Mitä luulet jos minä väittäisin että ilmailun turvallisuus riippuu ensisijaisesti lentonopeudesta, niin pidettäisiinkö minua ns "outona"?

 

[Puimurimies]

Miksi niin moni moottoripyöräonnettomuus on ulosajo? En keksi muuta syytä, kuin taitoihin nähden liian suuri tilannenopeus.

No mistä se taas johtuu? Minä en keksi muuta, kuin harkintakyvyn puute tai vahinko. Vahingon syy voi olla kokemattomuus, yllättävä keli tai mitä milloinkin.

Mikäs neuvoksi, kun ei joidenkin harkintakyky tai kokemus riitä? Minusta silloin auttaa vain, että lainsäätäjä yrittää harkita ymmärryskyvyttömän puolesta eli rajoittaa merkeillä luottaen, että edes lukutaito pelaa.

 

[vetomies]

Mikäs neuvoksi, kun ei joidenkin harkintakyky tai kokemus riitä? Minusta silloin auttaa vain, että lainsäätäjä yrittää harkita ymmärryskyvyttömän puolesta eli rajoittaa merkeillä luottaen, että edes lukutaito pelaa.

Eli jälleen kerran sovelletaan vähemmistödiktatuuria siihen enemmistöön, jonka taidot riittävät ja jotka eivät aja ulos mutkassa, vaikka saisivat siihen lainlaatijalta luvan..
Jos haluat puuttua noihin ulosajoihin, anna sakot ulosajajille, kun kerran kyttä olet. Vai eikö niitä löydy tarpeeksi, että donitsit tienaisi?

 

[Poko]

Juuri näin. Näissä nyt on ajateltu niitä seniilejä vanhoja pappoja jotka ei edes näe mitään. Tuo ulos ajokin on usein vain huonoa mäihää, eipä sitä tiukassa mutkassa aina pysy pystyssä vaikka kuinka ajat rajotuksien mukaan kun esim joku eläin tulee tielle. Saisi olla sellaiset tiet erikseen missä körötellään ja sit nämä vapaa nopeuksiset tiet, niin pääsisivät kukka hatut turvaan edes jonnekkin ilkeitä nopeuksien rikkojilta.

 

[jannep]

Miksi niin moni moottoripyöräonnettomuus on ulosajo? En keksi muuta syytä, kuin taitoihin nähden liian suuri tilannenopeus.

Lainaan itseäni:

1) Opettele arvioimaan näkyvän ajokaistan pituus

2) Opettele tuntemaan miten paljon käyttämäsi ajoneuvo vaatii eri nopeuksista ja eri ajo-olosuhteissa tietä pysähtyäkseen

3) Opettele tuntemaan millä nopeudella kykenet tekemään väistön tai hallitusti ajamaan ulos jos muuta keinoa ei ole, silloin kun tapahtuu jotain täysin ennalta arvaamatonta (sellaistakin voi tapahtua ja tapahtuu)

4) Opettele sovittamaan käyttämäsi tilannenopeus kohtien 1, 2 ja 3 mukaan. Se voi olla paikoin rutkasti alempikin kuin vallitseva nopeusrajoitus.

5) Ole valmis aina kun saavut "pimeään paikkaan" eli näkemästeeseen.
Vaikka huomioit kohdat 1, 2, 3 ja 4, niin viritä itsesi toimintavalmiiksi kuin dragsterikuski joulukuusella.
Tällöin reaktioaika on 0,1s eikä 1s. Kun taas näet, rentoudu jotta jaksat taas olla valmiina. Älä laske mihinkään kohtaan mistä et näe "ei huolen häivää" asenteella, vaan oleta että kaikki mitä et näe ON siellä. Pimeän mutkan takana ON traktori / hiekkaa tiellä / joku kääntymässä sivutieltä.

6) Tulkitse ennusmerkkejä - taloja = lapsia + autoja, savea tiellä = seuraavassakin mutkassa voi olla. Aja sen mukaan.

No mistä se taas johtuu? Minä en keksi muuta, kuin harkintakyvyn puute tai vahinko. Vahingon  syy voi olla kokemattomuus, yllättävä keli tai mitä milloinkin.

Samaa mieltä. Nyt sitten se puolen biljardin euron kysymys:

"Korjautuuko yllä oleva ongelma nopeusrajoituksia alentamalla?"

Mikäs neuvoksi, kun ei joidenkin harkintakyky tai kokemus riitä?

Olisiko koulutus, opastus ja harjoittelu mahdollisesti soveltuva ratkaisu?

Minusta silloin auttaa vain, että lainsäätäjä yrittää harkita ymmärryskyvyttömän puolesta eli rajoittaa merkeillä luottaen, että edes lukutaito pelaa.

Pyörällä saa itsensä hengiltä neljässäkympissä. Autolla huonolla koslalla jo viidessäkympissä.

Riittääkö lukutaito korvaamaan osaamisen?

Vähän niin kuin laittaisi pyöreän puna-oranssin "ammu hiljaa" kyltin ampumaradalle niin ei tarvitsisi osata niin paljoa.

Äläkä nyt tulkitse tätä siten että minä ylipäätän olisin nopeusrajoituksia vastaan. En. Ne ovat hyvä keksintö, mutta osaamista ei saa alkaa korvata sillä että uskotaan että kaiken voi korjata vain nopeuksia alentamalla. Kun ei voi. Jos haluat perustella kantaasi, niin osoita miten viime vuosina tehty nopeusrajoitusten alentaminen ja niiden automaattisen valvonnan lisääminen on merkittävllä tavalla vähentänyt kuolemia?

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 *2007
354  386   367   346  323   343  336    346

Eli nopeuksia on alennettu, tolppia pystytetty enemmän kuin koskaan, sakkotulot ovat kaksinkertaistuneet, mutta..

2007 on sama kuin 2003 ja käytännössä sama kuin vuoden 2000 luku.

Missä ovat näytöt siitä että valittu liikennepolitiikka on oikea tie kohti nollavisiota?

 

[oml]

Rahaa ne vaan haluu lisää !!