Olenko teidän mielestä hullu? Olen pitänyt viisi vuotta mopoilussa taukoa ja nyt innostus on niin kova et uusi xx tulee ens perjantaina kotiin. Joidenkin kavereiden mielestä ois pitänyt aloittaa pienemmällä mopolla ja sit hetken päästä suurentaa mopoa. Itse olen sitä mieltä et se on rahan haaskausta, ottaa sellaisen mopon et ei tarvii vaihdella heti, siinä ku tuppaa ottaa turpaan aina niitä vaihdellessa. Mun mielestä mopo voi olla mikä tahansa, eiks se oo kuski joka sitä käskee ei se itekseen hypi takajalalle,SE ON KORVIEN VÄLISTÄ KIINNI. Olenko ihan väärässä. Komenttia? javascript:emoticon('
')
Joo, siis pikkasen hullu pitää olla että tässä maassa aloittaa näinä aikoina moottoripyöräharrastuksen, mutta ei se täällä ketään häiritse.
Tuosta jutusta ei käy ilmi että minkälainen se entinen mopotti oli, mutta noin yleisesti, jos se nyt edes oikea mopo (siis ei moposkootteri) tai mieluusti vähän isompi on ollut, niin eipä juuri hätää, ei se perusajotaito mihkään ole viidessä vuodessa kadonnut. Se pitää vain houkutella sieltä selkäytimen syvyyksistä uudelleen pintaan. Se että onko tonninen+ liian iso, siihen ei taida olla yhtä yleispätevää vastausta, mutta tuskin sentään. Onhan mopon valinnassa toki muitakin kriteerejä kuin se moottorin koko, mutta jos tollaista nopeaa matkapyörää himoat niin mikä ettei.
Aiemmin hankittu perusajotaito kyllä riittää ensialkuun, mutta viimeistään parin viikon rauhallisemman totuttelun jälkeen kannattaa hankkiutua tietoisen tahallisesti 'hankalampiin' paikkoihin, eli esim. ennestään oudommille tiukoille mutkapätkille, joita ajelet useampaan kertaan, vähitellen nopeutta nostaen, jolloin saat pikkuhiljaa tuntuman pyörän painoon ja käytökseen. Sitten voisit 'ajautua' esim. liikennevaloihin siten, että mielellään joudut usein keltaisten eteen, jossa voit sitten harjoitella luontevasti sitä ripeämpää jarrutusta. Siis kun kotiloa ei ole heti takana...
Eli ei muuta kuin ajat runsaasti kilometrejä ja totuttelet pyörään, ja sitten vielä reilusti lisää kilometrejä. Etujarru ja tiukemmat käännökset on varmaan niitä eniten totuttelua vaativat asiat, sitten liukkaammat paikat ja kelit. Kyllä se siitä. Hulluahan se on, mutta hullunhauskaa.
Ei muuta kuin onnea uuden mopon omistajalle, pidä lystiä!
Niin ja varo niitä hiekkaisia risteyksiä huhtikuussa, ota iisisti sen etujarrun kaa ettei karkaa etunen alta ja mene uuden tuplaäksän katteet heti alkukaudesta naarmuille! 
