• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Michelin PR3 pyörimissuunnat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja kake10
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
naukkis sanoi:
Mp:n normi katurenkaassa urilla ei ole mitään tekemistä vedenpoiston kanssa vaan ne ovat mukana ulkonäkösyistä ja siitä että kuvioton rengas on katuliikenteessä kielletty. Mp:n rengas on pyöreä eli renkaan soikea kosketuspinta puristaa veden renkaan sivulle täysin vapaasti, renkaassa olevat urat korkeintaan lisäävät em. virtausvastusta, mikään fysiikan laki ei kuitenkaan saa vettä virtaamaan niihin ..

Ja satusetä on taas muutaman vuoden jälkeen palannut takaisin huuhaa puheillaan.
Nyt jatka ihmeessä voitelu- aine tietämykselläsi, ja jatka "joka vitun lihas ihan jäykkänä" ajo-ohjeisiisi.

Etkös muuten kertonut ajavasi satoja metrejä etujarru lukittuna piki pinnoitteella . Sinut taidettiin kutsua ajamaankin pyörälläsi tuo näytös jonnekin radalle. Muistanko väärin? Jos en, missä tempun teit?
 
Viimeksi muokattu:
vma sanoi:
Ja satusetä on taas muutaman vuoden jälkeen palannut takaisin huuhaa puheillaan.
Nyt jatka ihmeessä voitelu- aine tietämykselläsi, ja jatka "joka vitun lihas ihan jäykkänä" ajo-ohjeisiisi.

Se on mielenkiintoista että pystyn kyllä perustelemaan kantani ihan fysiikan perusasioista lähtien mutta jos vastapuolella ei ole asiasta mitään teoreettista käsitystä niin ihan turha edes yrittää.

Katsotaan vaikka sitä PR3:n eturenkaan vastakarvaan pyörivää kuviota. Eli renkaan kuvion toimiessa vedenpoistossa sen pitää joko omata niin suuren tilavuuden että renkaan eteen muodostuva vesi pystyy siihen varastoitumaan tai tehdä kanava renkana edesta taakse/sivulle jonne vesi pystyy virtaamaan. Eli tämän threadin aihekin johtuu siitä että jo alkeellisellakin maalaisjärjellä näkee että se eturenkaan kuvio ei toimi noinpäin vedenpoistossa mutta kuten totesin ei sitä ole siihen suunniteltukaan. Sen sijaan jos usko ei mun sanoihin millään riitä niin voi itse kokeilla jossakin pyöreäolkaisen renkaan ja veden kohtaamista ja todeta veden poistuvan suhteellisen nätissä muodossa renkaan sivulle. En lähde nyt selittämään perusasiota miksi näin tapahtuu jos se menee yli teoreettisen osaamisen......
 
naukkis sanoi:
Se on mielenkiintoista että pystyn kyllä perustelemaan kantani ihan fysiikan perusasioista lähtien mutta jos vastapuolella ei ole asiasta mitään teoreettista käsitystä niin ihan turha edes yrittää.....

Et ole koskaan perustellut mitään huuhaa väitettäsi järkevällä fysiikan perusteella. Olet vaan lisänny sanan fysiikka naurettaviin jorinoihisi.

Rengasvalmistajat joissain tapauksissa jopa ilmoittivat rengaskuvioiden vedensyrjäyttämiskyvyn/sekunti aikanaan vertailutietona. Toki, sinulla on tästäkin parempaa tietoa (fysiikka).

Jo väitteesi siitä, että slicksi/kuvioton rengas toimii sateessa paremmin kun kuvioitu, kertoo paljon mainostamiesi "perusasioiden" käsittämisestä.
 
Viimeksi muokattu:
vma sanoi:
Et ole koskaan perustellut mitään fysiikan perusteella. Olet vaan lisänny sanan fysiikka naurettaviin jorinoihisi.

Se on nimenomaan fysiikan perusteita käsittää mitä tapahtuu esimerkiksi pyörivän pyöreän pinnan kohdatessa suoran pinnan, ja virtausdynamiikka jos väliiin lisätään nestettä. Joskus on sanallisesti äärimmäisen vaikea selvittää asioita, siksipä peruskoulussa näitä yritettiin selventää käytännön malleilla. Renkaan pintaan tehtävät urat vedenpoistoon eivät myöskään ole mitenkään rakettitiedettä mutta silti mun on hyvin vaikea selventää sulle miksi vesi poistuu mp:n renkaan alta sivulle renkaan sivulla olevaa sivulle avautuvan tyhjän tilan eikä renkaan pinnassa olevien mitättömien urien kautta......
 
vma sanoi:
Rengasvalmistajat joissain tapauksissa jopa ilmoittivat rengaskuvioiden vedensyrjäyttämiskyvyn/sekunti aikanaan vertailutietona. Toki, sinulla on tästäkin parempaa tietoa (fysiikka).

No ei siinä mitään erikoista ole. Nyt vain kun on kyse pyöreäolkaisesta renkaasta niin em. luku muuttuu rajusti rengaspaineiden myötä koska sen renkaan muoto tietä vasten on yksi iso vettä syrjäyttävä kuvio ja mitä paremmin em. kuvio pysyy muodossaan (kovempi paine renkaassa) sen tehokkaammin se toimii. Et vain suostu näkemään em. ominaisuuttaa renkaassa vaan näet ainoastan ne pikku koristekuviot joita katuslikseihin nykyään jyrsitään koristeeksi.....
 
naukkis sanoi:
....siksipä peruskoulussa näitä yritettiin selventää käytännön malleilla.....

Nyt ymmärrän miksi horiset noin pöljiä. Pelaat peruskoulu fyssalla ja sen tietotaidolla. Älä vaan paljasta tietojasi kuitenkaan laajemmalle. Tuhoat valtavat renkaiden R&D toiminnat useassa eri maassa ja aiheutat massatyöttömyydet tuotekehitysosastoille.

Kiivaat rengasgurut lähtevät vielä kostamaan työpaikkojensa lopettamiset :shoot:
 
naukkis sanoi:
sen renkaan muoto tietä vasten on yksi iso vettä syrjäyttävä kuvio ja mitä paremmin em. kuvio pysyy muodossaan (kovempi paine renkaassa) sen tehokkaammin se toimii.

Mene kokeilemaan ajoa slikseillä sateessa. Vetele huolella mutkat lihakset jäykkänä (fysiikka) muutama tuhat sadekilsaa ja tule sitte kertomaan sileän gummin ylivoimaisuudesta.

Kovapaineinen slicksi on siis naukkisen toimesta julisetettu parhaaksi saderenkaaksi. Perustelu: fysiikka.

En nyt pidättele hengitystäni, että rengasvalmistajat perkeleet luopuvat noista sinun moittimista muotiin ja koristeisiin liittyvistä rengaskuvioista kuitenkaan.
 
vma sanoi:
Nyt ymmärrän miksi horiset noin pöljiä. Pelaat peruskoulu fyssalla ja sen tietotaidolla. Älä vaan paljasta tietojasi kuitenkaan laajemmalle. Tuhoat valtavat renkaiden R&D toiminnat useassa eri maassa ja aiheutat massatyöttömyydet tuotekehitysosastoille.

Kiivaat rengasgurut lähtevät vielä kostamaan työpaikkojensa lopettamiset :shoot:

Yleissivistys on hyödyksi mm. sen muodossa että aivan mitä tahansa pajunköyttä ei pystyttäisi ihmisille syöttämään. Aikana ennen internetin valtavaa älyn keskittymää sentään lehdet tiesivät suurinpiirtein perusasiat ja esimerkiksi mp-lehdissä osattiin kertoa se fakta ihmisille että mp:n altistuminen vesiliirtoon pienenee rengaspaineiden nostamisen myötä, kiitos internetin ja normifiksujen ihmisten keskinäisen tiedonjaon tuollainenkin perustietämys pikkuhiljaa katoaa erilaisten mukafysiikan tietämyksien tieltä.
 
vma sanoi:
Mene kokeilemaan ajoa slikseillä sateessa. Vetele huolella mutkat lihakset jäykkänä (fysiikka) muutama tuhat sadekilsaa ja tule sitte kertomaan sileän gummin ylivoimaisuudesta.

Useimmissa katupyörissä on tätänykyä ns. katuslicksit alla ja tuskin vesiliirto on kenellekään ollut ongelma. Anteeksi vain jos horjutan uskoasi insinööreihin ja näiden valtavalla summilla kehittämiin vedenpoistokuviohin :D
 
naukkis sanoi:
Useimmissa katupyörissä on tätänykyä ns. katuslicksit D
Ahaa...no ihmeessä sitten osannet näyttää näitä mainostamiasi KUVIOTTOMILLA silkseillä varustettuja katupyörärenkaita vaikkapa tusinan. Tai pari tusinaa. Niitähän on sinun mukaan useimmissa pyörissä.

Kuvioituja katusliksejä sensijaan löytyykin jo paljon markkinoilta. Syykin on selvä: ne toimivat myös sateessa, toisin kuin kuvioimattomat renkaat. Mutta rengasvalmistajien salaliittoa tuokin :right:

Ja kyllä. Uskon vahvasti insinööritieteisiin verrattuna science by naukkis (fysiikka).
 
Viimeksi muokattu:
naukkis sanoi:
Yleissivistys on hyödyksi mm. sen muodossa että aivan mitä tahansa pajunköyttä ei pystyttäisi ihmisille syöttämään.
Juuri näin. Silti lykkäät aiheessa kun aiheessa täyttä 100% potaskaa tulemaan, luultavasti tajuamatta edes mitä horiset.
 
vma sanoi:
Juuri näin. Silti lykkäät aiheessa kun aiheessa täyttä 100% potaskaa tulemaan, luultavasti tajuamatta edes mitä horiset.

Muutan kyllä kantaani heti kun pystyt perustelemaan miksi vesi esimerkiksi tämän mainitun pr3:n tapauksessa poistuu renkaan edestä uria myöten jonnekin sen sijaan että se siirtyisi sivuun renkaan tiehen muodostaman kosketuskuvion ohjaamana. Kerran mun teoriat ja osaaminen tältä osin ei ole riittävää niin perustele omasi sen sijaan että luotat insinöörien kovalla työllä ja rahalla muovaamiin rengaskuvioihin.

Jos löydät lätäkön niin aja jollain pyörällä siihen ja totea omakohtaisesti miten vesi poistuu renkaan kodalta hyvin suoraviivaisesti ja nätisti sivullepäin.....
 
naukkis sanoi:
Muutan kyllä kantaani heti kun pystyt perustelemaan....

Jos löydät lätäkön niin aja jollain pyörällä siihen ja totea omakohtaisesti miten vesi poistuu renkaan kodalta hyvin suoraviivaisesti ja nätisti sivullepäin.....

Öööh...sinunhan tässä pitää perustella täysin järjettömät aivoituksesi sliksi renkaan ylivoimasta märissä olosuhteissa.

Minulle insinööri-uskovaisena riittää KAIKKIEN maailman johtavien rengasvalmistajien suht yhteneväiset lopputulemat millainen on hyvä rengas märkiin olosuhteisiin. Ehkä he ovat ihan väärässä (ja naukkis oikeassa) mutta olen valmis ottamaan tuon riskin.

Pyörät ja lätäköt jätän ajamatta. Sielä saattaa olla joku kylähullu leikkimässä lihakset jäykkänä.

Ps. Kerropa nyt niitä mielestäsi kovin yleisiä kuviottomia moottoripyörän katusliksejä edes muutama.
 
Viimeksi muokattu:
:grin:
popcorn_yes.gif


Joku voisi koostaa Naukkiksen valitut ohjeet motoristeille, vai joko ne on jossain listattu?
 
vma sanoi:
Etkös muuten kertonut ajavasi satoja metrejä etujarru lukittuna piki pinnoitteella . Sinut taidettiin kutsua ajamaankin pyörälläsi tuo näytös jonnekin radalle.

Juu, ei näkynyt naukkista paikalla. Väite taisi olla 80 km/h:sta etusella lukkojarrutus nolliin asti kaatumatta. Mutta näyttö toki järjestyy edelleen, uteliaisuuteni on edelleen jakamaton, ja luulen TeroT:nkin olevan halukas seuraamaan esitystä jossakin tuolla pilven reunalla.
 
Renkaan kosketuspinta tiehen on aina tasainen lätyskä. Vaikka olis kuinka ylipainetta, niin jää vaan pienempi lätyskä, kuvitellaan vaikka että ovaalin muotoinen pinta-ala, joka on kosketuksessa tiehen. Jos nyt ajetaan lujaa märällä tiellä, ja ajatellaan että alla on sileä slicksi, niin tuon lätyskäkosketuspinnan ja tien väliin voi kertyä ohut kerros vettä joka siis aiheuttaa että rengas on irti tiestä eli vesiliirrossa. Tämä vesikerros ei ehdi alta pois, eli rengas jää vesipatjan päälle. Ellei sitten renkaassa ole joku minne sitä vettä voisi juuri sen verran säilöä, sanotaan sitä vaikka uraksi. Nyt ohuen vesikerroksen tarvitsee ehtiä vaan lähimpään uraan talteen, se mahtuu sinne, ja loput renkaasta koskettaa maata, eikä vesiliirrosta ole tietoakaan. Koitapa saada nappularengas vesiliirtoon?
 
naukkis sanoi:
No ei siinä mitään erikoista ole. Nyt vain kun on kyse pyöreäolkaisesta renkaasta niin em. luku muuttuu rajusti rengaspaineiden myötä koska sen renkaan muoto tietä vasten on yksi iso vettä syrjäyttävä kuvio ja mitä paremmin em. kuvio pysyy muodossaan (kovempi paine renkaassa) sen tehokkaammin se toimii. Et vain suostu näkemään em. ominaisuuttaa renkaassa vaan näet ainoastan ne pikku koristekuviot joita katuslikseihin nykyään jyrsitään koristeeksi.....

Täytyy vaan toivoa ettei kukaan aloitteleva motoristi ota juttujasi todesta sillä saatat aivopieruillasi vielä tappaa jonkun. Jos kerran renkaan kuvioinnilla ei ole vaikutusta kykyyn syrjäyttää vettä niin miten esim. selität PR3 parantuneen märkäpidon vs. PR2?

Valitettavasti video on ranskaksi mutta idea varmaan tulee selväksi.
http://www.youtube.com/watch?v=WVjHa5ghE2o
 
Back
Ylös