mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Eli kutakuinkin, olin laskeutunut Santasportin parkkialueelle aikataulun mukaisesti, tai eihän minulla mitään aikataulua ollut, mutta about sen 10h:n jälkeen, jonka olin tuolle matkalle arvellut tarvitsevanikin. Sitten vain respaan ilmoittautumaan ja hyvä tieto oli se, että jos pakkaset kiristyisi jo ensi yöksi, niin saisin Gessun johonkin varastorakennukseen säilytykseen, koska se -16´c - 17´c oli ehdoton käynnistysraja tuolla yksilöllä, olkoonkin, että Gessussani on Odyssey- akku.
Reseptionissa seisoi Pohjois-Korealainen nuorimies, tai ainakin sen näköiseltä vaikuttava. "Rauhaa!" - toivotin tiskin taakse astuessani ja sain vastaukseksi selvällä suomen kielellä "Iltaa ja tervetuloa!"... Eli ihan hyvinhän hän ymmärsi ja puhui suomea! Sain lapun eteeni, jota aloin sitten visusti täyttämään - tai ainakin sinne päin, koska silmälasini taisivat vielä tuossa vaiheessa olla aikas huurteessa.....
"Tunnustatko sinä, että Jeesus Kristus on meidän Herramme?"- heitin näin ja yllättävästi "heittolaukauksen" respalle.
"Tunnustan kyllä, tietenkin!" - sain vieläkin yllättävämmän vastauksen takaisin....ja tuostahan olikin sitten jo helppo jatkaa jutustelua oikeaan suuntaan ja paljon syvällisempäänkin! Osoittautui että kaveria kutsuttiin "Tohtoriksi", ja että hän oli saanut kasteen Rovaniemen Helluntaiseurakunnassa jo muutamia vuosia sitten ja yllättäen tunsi hyvinkin Natrin Matin! "Kerrohan vain terkkuja Matille" - toivotti mies, ja sanoinkin että vain muutamia viikkoja sitten olin Mattiin ollutkin yhteydessä!
Näin se maailma on totisesti piäni päättelimme yhdessä iloiten!
"Tohtori" tsiigasi vielä ystävällisesti tulevan säätilan ja etenkin yöennusteen, eli kun kerroin Gessusta ja sen heikoista starttiominaisuuksista. JOS pakkasta tulisi enemmän, kuin se -16´c ja kun edessäni olisi pitempi ajo aina Kaamaseen, tai ainakin Saariselälle asti, tarkoittaisi se sitä, että viimeistään aamupäivästä olisi hyvä päästä tien päälle.... "Ei mitään hätää, koska vain kymmentä-. kahtatoista on tulossa aamuksi"- sanoi "Tohtori". OK, sittenhän tässä ei muuta kuin ajetaan Gessu suoraan huoneeni pääsisäänkäynnin eteen ja nakataan romppeet sisälle, sitten saunaan ja ehkäpä iltasella vielä pieni "test-run". tiukkoja kaasutuksia ja useita käynnistyksiä Ounasvaaran ympäri, koska se pieni nykiminen ja "pät-pätkiminen" startissa Koivun kylällä oli vielä tuoreessa muistissani......
Majoitusrakenuksen päädystä, löysinkin sopivan polkupyöräkatoksen Gessulleni, joka sai luvan kelvata, eli jos lumisadetta tulisikin, ei aamulla ensimmäiseksi tarvitsisi kaivaa Gessua esille!
Seuraavaksi pikainen ruokailu kylmää tonnikalaa sekä mikron puutteessa, myös kylmää porkkanalaatikkoa naamaan. Sulaisihan ne sitten saunassa viimeistään. Eikä aikaakaan, kun olikin jo matkalla sinne kylpyläosaston saunaan. Olihan siellä toki hienoja altaitakin, olimmehan Rovaniemen urheiluopiston tiloissa, mutta kun saunaan päästyäni olin näemmä kuluttanut hieman liian kauan aikaa ruokahommissa, olivat altaat menneet jo kiinni! MITÄ?
No, sauna oli kuuma vielä sentään. Ja se reseptionin aina vapaa nettikone oli kovassa käytössä sitten vastaavasti saunan jälkeen! Nyt kun taas kiinnosti kovasti tietää, mitä keliä ja miten alhaisia temperatureja oli luvassa tiistaille ja keskiviikolle. Tuolloin nimittäin olisin tulossa Kirkkoniemeltä alas takaisin. Ja oikeastaan koko tämä tilannehan oli sikäli hauska, ja erikoinen, koska en varmaan olisi näihin lähipäivien säätiloihin kiinnittänytkään mitään huomiota, ellei se Kärsämäen Teboilin emäntä olisi ruoka-annostaan eteeni tuodessaan samalla kysynyt että: "Eikö se ole luvannut neljääkymmentä sinne pohjoiseen?"
Yr. ja Foreca olivat nyt kovassa käytössä. Noita sivuja sitten napu-napu-napu- naputeltiin sormet punaisena illan mittaan, vaan eivät nuo luvatut ja epämiellyttävän viileät lukemat Kaamaseen, Inariin, Ivaloon, eivätkä edes Saariselälle muuttuneet yhtään sen paremmiksi, vaikka noilla sivustoilla vilkkaaseen tahtiin- jopa sarjatulella kävinkin! Ei paljoa innostunut lukea esim Saariselän ja Sodankylän -30´c ja peräti - 34´c:n lukemia tiistai-illaksi!
Huomenna sunnuntaina, ei vielä olisi mitään ongelmaa: ajelisin suoraan Saariselän hotelli Riekonlinnaan, jonne tiesin saavani Gessun piltuuseen yöksi, tai sitten sinne Kiilopään Retkeilykeskukseen. Molemmissa kun olin aiemminkin ollut, samoin kuin Gessukin lämpimässä ja hyvissä tiloissa. Temperaturet voimistelisivat tuolloin vain -10´c:n ja -12´c:n välillä. Mutta sitten maanantaina, silloin olisi tarkoitus päästä jo Karasjoen kautta Lakselviin ja sieltä edelleen sitten jo Ifjordiin ja edelleen Mehamniin. Mehamnissa hyppäisin Hurtigrutenin laivaan klo 19:30, joka veisi Gessun ja meikäläisen yön aikana Kirkenesiin, jossa olisimme siis tiistaina aamupäivällä klo 09:00. Tästä sitten alas Näätämön ja Inarin, Ivalon kautta Saariselän kireisiin pakkasiin, tai jos Herra tahtoisi, jopa Sodankylän Hotelli Karhuun, jossa pakkasta ei olisi tosin yhtään sen vähempää, vaan jopa päin vastoin. -40´c tai jopa -45´c! Tuollaisia lukemia olin nähnyt jossain ennusteessa!
Että mikä pakko se oli nyt tuonne lähteä, kyselin itsekseni ja itseltäni? Oliko tässä kiire? No ei! Oliko siellä jotain ennennäkemätöntä sitten? No, ei sitäkään! No, entä oliko siellä jokin tapahtuma? No, ei senkään vertaa....Että oli hyvin vaikeata keksiä syytä, miksi lähtisin vartavasten keräämään pakkaskokemusta noinkin alhaisissa temperatureissa, etenkin nyt, kun Gessu oli "pät"-pätkinyt ja startissa oli ollut myös jotain kummaa? En onneksi kuitenkaan riitaantunut itseni kanssa, vaan ihan rauhallisesti istuin jakkaralla edelleen, ja näppiskin pysyi pöydällä.
Ja entäpäs sitten, jos paluuni alas takaisin viivästyisi yhdenkin vrk:n verran, myöhästyisin saapumisesta Mehamnii, eli kokonaan Hurtigrutenin laivalta, tai sitten jos siellä olisi täyttä, tai sattuis ihan yksinkertainen rengasrikko? Paluupäiväni olsi tuolloin jo torstai, joka oli kaikkien ennusteiden mukaan, se koko talven kylymin ja taatusti tämän talven pakkasennätykset rikkova päivä!
Juu, olihan meikäläisellä kaksi thuliiviä matkassa, penkinlämmitin ja sähkösukat ja visiirit, yms. Mutta, nehän toimivat vain JOS boxeri käy!
Gessullani olin jutaillut aiemmin jo kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa, ei siinä mitään, mutta -40´c varjossa, se ei enää olisi järkevää, jos monen mielestä muukaan koko tämä talviajohomma.
-jatkuu......
Reseptionissa seisoi Pohjois-Korealainen nuorimies, tai ainakin sen näköiseltä vaikuttava. "Rauhaa!" - toivotin tiskin taakse astuessani ja sain vastaukseksi selvällä suomen kielellä "Iltaa ja tervetuloa!"... Eli ihan hyvinhän hän ymmärsi ja puhui suomea! Sain lapun eteeni, jota aloin sitten visusti täyttämään - tai ainakin sinne päin, koska silmälasini taisivat vielä tuossa vaiheessa olla aikas huurteessa.....
"Tunnustatko sinä, että Jeesus Kristus on meidän Herramme?"- heitin näin ja yllättävästi "heittolaukauksen" respalle.
"Tunnustan kyllä, tietenkin!" - sain vieläkin yllättävämmän vastauksen takaisin....ja tuostahan olikin sitten jo helppo jatkaa jutustelua oikeaan suuntaan ja paljon syvällisempäänkin! Osoittautui että kaveria kutsuttiin "Tohtoriksi", ja että hän oli saanut kasteen Rovaniemen Helluntaiseurakunnassa jo muutamia vuosia sitten ja yllättäen tunsi hyvinkin Natrin Matin! "Kerrohan vain terkkuja Matille" - toivotti mies, ja sanoinkin että vain muutamia viikkoja sitten olin Mattiin ollutkin yhteydessä!
Näin se maailma on totisesti piäni päättelimme yhdessä iloiten!
"Tohtori" tsiigasi vielä ystävällisesti tulevan säätilan ja etenkin yöennusteen, eli kun kerroin Gessusta ja sen heikoista starttiominaisuuksista. JOS pakkasta tulisi enemmän, kuin se -16´c ja kun edessäni olisi pitempi ajo aina Kaamaseen, tai ainakin Saariselälle asti, tarkoittaisi se sitä, että viimeistään aamupäivästä olisi hyvä päästä tien päälle.... "Ei mitään hätää, koska vain kymmentä-. kahtatoista on tulossa aamuksi"- sanoi "Tohtori". OK, sittenhän tässä ei muuta kuin ajetaan Gessu suoraan huoneeni pääsisäänkäynnin eteen ja nakataan romppeet sisälle, sitten saunaan ja ehkäpä iltasella vielä pieni "test-run". tiukkoja kaasutuksia ja useita käynnistyksiä Ounasvaaran ympäri, koska se pieni nykiminen ja "pät-pätkiminen" startissa Koivun kylällä oli vielä tuoreessa muistissani......
Majoitusrakenuksen päädystä, löysinkin sopivan polkupyöräkatoksen Gessulleni, joka sai luvan kelvata, eli jos lumisadetta tulisikin, ei aamulla ensimmäiseksi tarvitsisi kaivaa Gessua esille!
Seuraavaksi pikainen ruokailu kylmää tonnikalaa sekä mikron puutteessa, myös kylmää porkkanalaatikkoa naamaan. Sulaisihan ne sitten saunassa viimeistään. Eikä aikaakaan, kun olikin jo matkalla sinne kylpyläosaston saunaan. Olihan siellä toki hienoja altaitakin, olimmehan Rovaniemen urheiluopiston tiloissa, mutta kun saunaan päästyäni olin näemmä kuluttanut hieman liian kauan aikaa ruokahommissa, olivat altaat menneet jo kiinni! MITÄ?
No, sauna oli kuuma vielä sentään. Ja se reseptionin aina vapaa nettikone oli kovassa käytössä sitten vastaavasti saunan jälkeen! Nyt kun taas kiinnosti kovasti tietää, mitä keliä ja miten alhaisia temperatureja oli luvassa tiistaille ja keskiviikolle. Tuolloin nimittäin olisin tulossa Kirkkoniemeltä alas takaisin. Ja oikeastaan koko tämä tilannehan oli sikäli hauska, ja erikoinen, koska en varmaan olisi näihin lähipäivien säätiloihin kiinnittänytkään mitään huomiota, ellei se Kärsämäen Teboilin emäntä olisi ruoka-annostaan eteeni tuodessaan samalla kysynyt että: "Eikö se ole luvannut neljääkymmentä sinne pohjoiseen?"
Yr. ja Foreca olivat nyt kovassa käytössä. Noita sivuja sitten napu-napu-napu- naputeltiin sormet punaisena illan mittaan, vaan eivät nuo luvatut ja epämiellyttävän viileät lukemat Kaamaseen, Inariin, Ivaloon, eivätkä edes Saariselälle muuttuneet yhtään sen paremmiksi, vaikka noilla sivustoilla vilkkaaseen tahtiin- jopa sarjatulella kävinkin! Ei paljoa innostunut lukea esim Saariselän ja Sodankylän -30´c ja peräti - 34´c:n lukemia tiistai-illaksi!
Huomenna sunnuntaina, ei vielä olisi mitään ongelmaa: ajelisin suoraan Saariselän hotelli Riekonlinnaan, jonne tiesin saavani Gessun piltuuseen yöksi, tai sitten sinne Kiilopään Retkeilykeskukseen. Molemmissa kun olin aiemminkin ollut, samoin kuin Gessukin lämpimässä ja hyvissä tiloissa. Temperaturet voimistelisivat tuolloin vain -10´c:n ja -12´c:n välillä. Mutta sitten maanantaina, silloin olisi tarkoitus päästä jo Karasjoen kautta Lakselviin ja sieltä edelleen sitten jo Ifjordiin ja edelleen Mehamniin. Mehamnissa hyppäisin Hurtigrutenin laivaan klo 19:30, joka veisi Gessun ja meikäläisen yön aikana Kirkenesiin, jossa olisimme siis tiistaina aamupäivällä klo 09:00. Tästä sitten alas Näätämön ja Inarin, Ivalon kautta Saariselän kireisiin pakkasiin, tai jos Herra tahtoisi, jopa Sodankylän Hotelli Karhuun, jossa pakkasta ei olisi tosin yhtään sen vähempää, vaan jopa päin vastoin. -40´c tai jopa -45´c! Tuollaisia lukemia olin nähnyt jossain ennusteessa!
Että mikä pakko se oli nyt tuonne lähteä, kyselin itsekseni ja itseltäni? Oliko tässä kiire? No ei! Oliko siellä jotain ennennäkemätöntä sitten? No, ei sitäkään! No, entä oliko siellä jokin tapahtuma? No, ei senkään vertaa....Että oli hyvin vaikeata keksiä syytä, miksi lähtisin vartavasten keräämään pakkaskokemusta noinkin alhaisissa temperatureissa, etenkin nyt, kun Gessu oli "pät"-pätkinyt ja startissa oli ollut myös jotain kummaa? En onneksi kuitenkaan riitaantunut itseni kanssa, vaan ihan rauhallisesti istuin jakkaralla edelleen, ja näppiskin pysyi pöydällä.
Ja entäpäs sitten, jos paluuni alas takaisin viivästyisi yhdenkin vrk:n verran, myöhästyisin saapumisesta Mehamnii, eli kokonaan Hurtigrutenin laivalta, tai sitten jos siellä olisi täyttä, tai sattuis ihan yksinkertainen rengasrikko? Paluupäiväni olsi tuolloin jo torstai, joka oli kaikkien ennusteiden mukaan, se koko talven kylymin ja taatusti tämän talven pakkasennätykset rikkova päivä!
Juu, olihan meikäläisellä kaksi thuliiviä matkassa, penkinlämmitin ja sähkösukat ja visiirit, yms. Mutta, nehän toimivat vain JOS boxeri käy!
Gessullani olin jutaillut aiemmin jo kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa, ei siinä mitään, mutta -40´c varjossa, se ei enää olisi järkevää, jos monen mielestä muukaan koko tämä talviajohomma.
-jatkuu......