Tuohan vaikuttaa ihan hienolta paikalta, ei siinä mitään.
Kuten jo aloituspostissani taisin mainita, sylikkäin paikanvalinnan kanssa kannatta funtsata sitten se porukkamäärä, jolle pippalot mitoitetaan. Jos järkevä majoitus /ruokailu/ajanviettotilakapasiteetti on vaikka 40 hengelle, niin sitten tuon kokoiselle porukalle kysytään majoitus/ruokailupaketti. Jos taas vakavissa haaveissa on saada mukaan ehkä 50 - 70 pyöräkuntaa kotimaasta ja muutama maailmaltakin, niin sitten pitää asiallista majoitusta olla tarjolla jo reippaasti sadalle hengelle...
Tuo majoitus/ruokailupaketti voidaan maksaa vaikka heti ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Totta kai paikalle voi tulla myöhäisheränneitäkin, he sitten majoittuvat telttoihin, sukulaisten luo tai käyvät vain päiväseltään ja maksavat ehkä ns. ”listahinnan” aterioistaan tms.
Myös voi käydä niin, että majoituksen ja ruokien ennakkomaksu tuntuu liian riskaabelilta ja saattaa rajoittaa osallistujamäärää. USA:n Curve Cowboy Reunion (CCR) toimii siten, että ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan osallistumismaksu (100 usd) , jolla katetaan yhtä sun toista itse järjestelyihin liittyvää juoksevaa kustannusta. (Majoitukset ja ruuat maksetaan sitten erikseen paikan päällä.) Tuo osallistumismaksu peritään vain niiltä, jotka mahtuvat mukaan ja jos osallistujalle tulee este, ainoa tapa saada rahat (tai osa niistä) takaisin on kaupata osallistumisoikeus eteenpäin. Käytäntö näyttää menneen siihen, että elo-syyskuun vaihteessa järjestettävän tapahtuman ilmoittautumiset on myyty loppuun noin touko-kesäkuussa viimeistään, kun myynti on aloitettu vuoden alussa. Viimeisillä viikoilla ennen CCR:ää käydään sitten vilkkaita jälkimarkkinoita kun MattiMyöhäiset haluaa mukaan ja joillekin ennakkovaraajille tulee viimetingan esteitä.
Tämä nyt oli vain esimerkkinä enkä suinkaan ole tyrkyttämässä mitään 100 euron kokoista ilmoittautumismaksua - ainakaan pelkkien järjestelykulujen kattamiseksi. Noilla summilla järjestely alkaisi jo käydä liiketoiminnasta...
Kuitenkin jokin summa olisi mielestäni kyllä kohtuullinen a) osallistujien sitouttamiseksi ja b) väkisinkin syntyvien kulujen kattamiseksi muidenkin kuin järjestäjien omista kukkaroista.
En itsekään ole mikään Cumulusfani (johtunee kai myös siitä, että asun hotelleissa pari päivää viikosta muutenkin), mutta ei hotellimajoitus sinällään tuomitse mp-tapaamista epäonnistuneeksi. Sen tekee ohjelma ja järjestelyt (tai niiden puute) yleensä. Jos pääasiallisena ohjelmanumerona on ajantappo, saattaa se aulabaari ollakin äkkiä monelle houkutus.
Esimerkiksi vuoden -06 LT-Treffen pidettiin pienessä Stadtkyllin saksalaiskaupungissa lähellä Mosel-jokea. Majoituspaikkana oli pikkukaupungin hotelli, josta löytyi samantasoiset huoneet noin 60 pyöräkunnalle. Sää oli kaksi ensimmäistä päivää (to ja pe) todella surkea, vettä tuli lähes koko ajan. Ajoretkien välissä (jonne eivät läheskään kaikki avecit viitsineet lähteä mukaan kastumaan) oli kuitenkin sen verran kaikenlaista ohjelmantynkää, ettei siellä kellään aika tullut pitkäksi vaikka ei edes kunnolla päästy mopojen renkaitakaan potkimaan jatkuvan sateen takia. Onneksi lauantaina sade oli jo sen verran hellittänyt, että varsinainen Moselin sight-seeing saatiin tehdä kuivassa kelissä.
Tämän vuoden LT-Treffen oli vuorostaan Berliinissä ja kun nyt oltiin kaupunkiolosuhteissa, oli Holiday Inn luonteva majoituspaikka. Nyt suosi sää myös, mutta kyllä oli ohjelmaakin taas sopivasti. Loppujen lopuksi se hotellihuone on vaan majoituspaikka kaiken aktiviteetin lomassa, mutta olen kyllä melkoisen varma, että arvoisille aveceille ei ole ihan sama, minkälainen se majoitus sitten loppujen lopuksi on. Voisin kuvitella, että moottoripyöräilijöiden laajassa skaalassa LT-hemmot aveceineen ovat ehkä hieman keskimääräistä vaativampaa porukkaa. Itselläni ei ole kokemusta muista kuin LT-treffeistä, mutta eräs viime kevään Berliinin treffeillä tapaamani saksalaispyöräilijä, jolla on itsellä myös Gessu, valisti minua siitä. Hän käy sekä GS-, että LT-porukoiden ralleissa ja hänen mukaansa tyyli ja meininki ovat kyllä kovasti erilaista. Toinen porukka nukkuu vaikka metsässä taivasalla ja mitä sontaisempi pyörä ja varusteet, sen parempi. Riuku kahden puun välissä toimii hyvin toilettina.
Toinen porukka on sitten vähän erilaista…
Noh, laitelkaahan tänne omia näkemyksiänne lisää vaan, niin pikapuoliin järjestäytyvä järjestelykomitea osaa sitten tehdä viisaita päätöksiä ”kentän” ääntä kuunnellen.
t. pozo
Kuten jo aloituspostissani taisin mainita, sylikkäin paikanvalinnan kanssa kannatta funtsata sitten se porukkamäärä, jolle pippalot mitoitetaan. Jos järkevä majoitus /ruokailu/ajanviettotilakapasiteetti on vaikka 40 hengelle, niin sitten tuon kokoiselle porukalle kysytään majoitus/ruokailupaketti. Jos taas vakavissa haaveissa on saada mukaan ehkä 50 - 70 pyöräkuntaa kotimaasta ja muutama maailmaltakin, niin sitten pitää asiallista majoitusta olla tarjolla jo reippaasti sadalle hengelle...
Tuo majoitus/ruokailupaketti voidaan maksaa vaikka heti ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Totta kai paikalle voi tulla myöhäisheränneitäkin, he sitten majoittuvat telttoihin, sukulaisten luo tai käyvät vain päiväseltään ja maksavat ehkä ns. ”listahinnan” aterioistaan tms.
Myös voi käydä niin, että majoituksen ja ruokien ennakkomaksu tuntuu liian riskaabelilta ja saattaa rajoittaa osallistujamäärää. USA:n Curve Cowboy Reunion (CCR) toimii siten, että ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan osallistumismaksu (100 usd) , jolla katetaan yhtä sun toista itse järjestelyihin liittyvää juoksevaa kustannusta. (Majoitukset ja ruuat maksetaan sitten erikseen paikan päällä.) Tuo osallistumismaksu peritään vain niiltä, jotka mahtuvat mukaan ja jos osallistujalle tulee este, ainoa tapa saada rahat (tai osa niistä) takaisin on kaupata osallistumisoikeus eteenpäin. Käytäntö näyttää menneen siihen, että elo-syyskuun vaihteessa järjestettävän tapahtuman ilmoittautumiset on myyty loppuun noin touko-kesäkuussa viimeistään, kun myynti on aloitettu vuoden alussa. Viimeisillä viikoilla ennen CCR:ää käydään sitten vilkkaita jälkimarkkinoita kun MattiMyöhäiset haluaa mukaan ja joillekin ennakkovaraajille tulee viimetingan esteitä.
Tämä nyt oli vain esimerkkinä enkä suinkaan ole tyrkyttämässä mitään 100 euron kokoista ilmoittautumismaksua - ainakaan pelkkien järjestelykulujen kattamiseksi. Noilla summilla järjestely alkaisi jo käydä liiketoiminnasta...
En itsekään ole mikään Cumulusfani (johtunee kai myös siitä, että asun hotelleissa pari päivää viikosta muutenkin), mutta ei hotellimajoitus sinällään tuomitse mp-tapaamista epäonnistuneeksi. Sen tekee ohjelma ja järjestelyt (tai niiden puute) yleensä. Jos pääasiallisena ohjelmanumerona on ajantappo, saattaa se aulabaari ollakin äkkiä monelle houkutus.
Esimerkiksi vuoden -06 LT-Treffen pidettiin pienessä Stadtkyllin saksalaiskaupungissa lähellä Mosel-jokea. Majoituspaikkana oli pikkukaupungin hotelli, josta löytyi samantasoiset huoneet noin 60 pyöräkunnalle. Sää oli kaksi ensimmäistä päivää (to ja pe) todella surkea, vettä tuli lähes koko ajan. Ajoretkien välissä (jonne eivät läheskään kaikki avecit viitsineet lähteä mukaan kastumaan) oli kuitenkin sen verran kaikenlaista ohjelmantynkää, ettei siellä kellään aika tullut pitkäksi vaikka ei edes kunnolla päästy mopojen renkaitakaan potkimaan jatkuvan sateen takia. Onneksi lauantaina sade oli jo sen verran hellittänyt, että varsinainen Moselin sight-seeing saatiin tehdä kuivassa kelissä.
Tämän vuoden LT-Treffen oli vuorostaan Berliinissä ja kun nyt oltiin kaupunkiolosuhteissa, oli Holiday Inn luonteva majoituspaikka. Nyt suosi sää myös, mutta kyllä oli ohjelmaakin taas sopivasti. Loppujen lopuksi se hotellihuone on vaan majoituspaikka kaiken aktiviteetin lomassa, mutta olen kyllä melkoisen varma, että arvoisille aveceille ei ole ihan sama, minkälainen se majoitus sitten loppujen lopuksi on. Voisin kuvitella, että moottoripyöräilijöiden laajassa skaalassa LT-hemmot aveceineen ovat ehkä hieman keskimääräistä vaativampaa porukkaa. Itselläni ei ole kokemusta muista kuin LT-treffeistä, mutta eräs viime kevään Berliinin treffeillä tapaamani saksalaispyöräilijä, jolla on itsellä myös Gessu, valisti minua siitä. Hän käy sekä GS-, että LT-porukoiden ralleissa ja hänen mukaansa tyyli ja meininki ovat kyllä kovasti erilaista. Toinen porukka nukkuu vaikka metsässä taivasalla ja mitä sontaisempi pyörä ja varusteet, sen parempi. Riuku kahden puun välissä toimii hyvin toilettina.
Toinen porukka on sitten vähän erilaista…
Noh, laitelkaahan tänne omia näkemyksiänne lisää vaan, niin pikapuoliin järjestäytyvä järjestelykomitea osaa sitten tehdä viisaita päätöksiä ”kentän” ääntä kuunnellen.
t. pozo
