Löysin KVG:llä parikin arvoa liukumodulille:
G = liukumoduli N/mm^2 (jousiteräs 78000-85000)
Kaavassa G on raaka-aineesta johtuva tekijä nimeltään liukumoduli. Jousiteräkselle käytetään arvoa 8500 kp/mm2.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Kuva-arvoitus: kumpi jousi on jäykempi?
- Keskustelun aloittaja killa
- Aloituspäivä
G = liukumoduli N/mm^2 (jousiteräs 78000-85000)
Kaavassa G on raaka-aineesta johtuva tekijä nimeltään liukumoduli. Jousiteräkselle käytetään arvoa 8500 kp/mm2.
Tuossa naapuripitäjässä Hirvensalmella on firma Meta-Jousi Oy, josta saat varmasti vastauksen kysymykseesi. Laskevat mittojen perusteella jousivakiot, ja jos tarkalle haluat, voivat tehdä sulle myös uudet jouset omien "mittojesi" mukaan.
Työn puolesta teetämme siellä paljon erilaisia jousia....
Työn puolesta teetämme siellä paljon erilaisia jousia....
Niihin ulkomittoihin juurikin kuuluu halkaisija, kierteiden määrä, langan paksuus ja jousen pituus. Materiaaliahan ei tiedetä, koska jousiterästä on "miljoonaa" laatua johtuen seosaineista ja lämpökäsittelyistä ja muista valmistusjutuista.
"Mutta kun langan paksuuksissakin oli eroa (tiheämmässä on paksumpi lanka)".
Jes, tällä yhdessä kierteen tiheyden kanssa saadaan säädettyä jäykkyyttä jos aine pysyy samana. Paksumpi aine = kankeampi koska rautakanki on hankalampi vääntää kuin rautalanka, tiheämpi kierre = pehmeämpi, koska jousto on xx kilolla y millimetriä kierrettä kohti, lineaarisessa jousessa.
Progressiivisen vieterin tutkiminen sitten tarviikin jo testilaitteen pitkääään puristamiseen.
Sillä liukumoduliluvulla ei ole elävässä elämässä mitään tekemistä jos ei sattumalta ole itse tekemässä vietereitä suorasta langasta jonka liukumoduliluvun on jostain valmistajalta saanut kysyttyä. Valmiista jousesta sen saa laskemalla tolla kaavalla ouston mittauksen jälkeen.
Jos etupumput on irti niin laittaisin eri vieterit putkiin sisään ja samalla, tarpeeksi painavalla puntilla mittaisin kumpi painuu enemmän (tai millä kiloilla painuu esim 50mm) ja se siitä.
Mitähän muuta eroa käytännössä tuollaisella teetetyllä vs. esim. Öhlinsin jousella on kuin hinta ?
Yhdet jouset olen teettänyt Jousivesalla ja silloin hinta oli n. 1/3 halvempi kuin Öhlins.
Markku kertoi tehneensä jousi mm. Vehnälle eli luottoa heidän tuotteisiin löytyy ihan SM kärkitasolla.
killa
Motorbreath
Kyllä laskuri tosiaan tuottaa harvemmalle jouselle pienemmän jousivakion, mutta tulokseksi en kyllä saa mitään normaalia jousivakiota kuvaavaa lukemaa (pitäisi olettavasti olla alueella 8,0-11,0 N/m) joten yksiköissä voi olla jotain pielessä. Tai sitten esim. säde on mitattu väärästä kohtaa (nyt laskettu keskiosan ulkohalkaisijan perusteella). Lisäksi tuo prätkän jousihan ei ole aivan tasainen nousultaan, kun yläpäässä on tihennys esijännityksen säädintä varten (vaikka jousi onkin ominaisuuksiltaan lineaarinen) eikä lankakaan ole tasainen, kun edellä mainitusta syystä molempien päiden langat on työstetty "tasaiseksi". Joka tapauksessa molempien jousien speksit on ripoteltu kaavaan samalla tavoin joten ainakin nyt pitäisi olla selvää, että harvempi jousi on siis löysempi.
Ilmeisesti aiemmin heitetyt pika-arviot siitä, että harvempikierteinen jousi olisi jäykempi, perustuvat oletukselle, että lankakin olisi molemmissa jousissa yhtä paksua (näinhän ei tässä ole)?
Tässä vielä ne mitat, jos joku nohevampi on riittävän kiinnostunut tarkistamaan laskutoimitusta.
Tiheämpi jousi:
d = 5,10 mm
n = 19
R = 19,5 mm
Harvempi jousi:
d = 4,90 mm
n = 17
R = 19,5 mm
Ja olkoon G molemmissa 85000 N/mm^2.
Ainiin, nyt jos joku tätä threadia alkaa lukemaan niin yrittäkää säästyä ketjun aloittajan suuremmalta ruoskimiselta ja keskittykää hänen asiantuntemattomuutensa asemesta vain kuva-arvoituksen ratkaisemiseen. Hän on humanisti, yrittäjä (ei onnistuja), savolainen ja muutenkin kaikinpuolin epäilyttävä. Hän ei ymmärtänyt ainakaan tämän projektin alkaessa iskunvaimennuksesta hevon *tun humppaa, kuten tekstin sisällöstä voi päätellä. Joka tapauksessa mainitussa projektissa on pikku hiljaa päästy päättelyketjussa siihen, että keulaan on edellisen omistajansa huomassa mitä todennäköisimmin asennettu liian lyhyet jouset mikä on luonnollisesti aiheuttanut muutamia eksoottisia ilmiöitä. Asian ratkominen jatkuu ja lähiomaisille onkin jo luvattu, että jos keulasta jonakin kauniina päivänä saadaan toimiva, ehjä ja vielä painumiltaan kuljettajalleen sopiva, ketjun aloittaja riipaisee samantien Aimo Lärvit.
Ilmeisesti aiemmin heitetyt pika-arviot siitä, että harvempikierteinen jousi olisi jäykempi, perustuvat oletukselle, että lankakin olisi molemmissa jousissa yhtä paksua (näinhän ei tässä ole)?
Tässä vielä ne mitat, jos joku nohevampi on riittävän kiinnostunut tarkistamaan laskutoimitusta.
Tiheämpi jousi:
d = 5,10 mm
n = 19
R = 19,5 mm
Harvempi jousi:
d = 4,90 mm
n = 17
R = 19,5 mm
Ja olkoon G molemmissa 85000 N/mm^2.
Ainiin, nyt jos joku tätä threadia alkaa lukemaan niin yrittäkää säästyä ketjun aloittajan suuremmalta ruoskimiselta ja keskittykää hänen asiantuntemattomuutensa asemesta vain kuva-arvoituksen ratkaisemiseen. Hän on humanisti, yrittäjä (ei onnistuja), savolainen ja muutenkin kaikinpuolin epäilyttävä. Hän ei ymmärtänyt ainakaan tämän projektin alkaessa iskunvaimennuksesta hevon *tun humppaa, kuten tekstin sisällöstä voi päätellä. Joka tapauksessa mainitussa projektissa on pikku hiljaa päästy päättelyketjussa siihen, että keulaan on edellisen omistajansa huomassa mitä todennäköisimmin asennettu liian lyhyet jouset mikä on luonnollisesti aiheuttanut muutamia eksoottisia ilmiöitä. Asian ratkominen jatkuu ja lähiomaisille onkin jo luvattu, että jos keulasta jonakin kauniina päivänä saadaan toimiva, ehjä ja vielä painumiltaan kuljettajalleen sopiva, ketjun aloittaja riipaisee samantien Aimo Lärvit.
Käytännössä: saa juuri tarkalleen sellaisen kuin haluaa ja taatusti huomattavasti halvemmalla.
Noilla arvoilla laskettuna sain tiheämmän jousen jousivakioksi 6.4 N/mm ja harvemman 6.1 N/mm, eli ei ole suurta eroa noilla.
"Tiheämpi jousi:
d = 5,10 mm
n = 19
R = 19,5 mm
Harvempi jousi:
d = 4,90 mm
n = 17
R = 19,5 mm"
Saattavat olla joustoltaan liki samat vieterit, toinen orggis ja toinen Öölinssi. Prosentteina tuo 0,20 mm langan halkaisijassa on paljon mutta niin on se 2 lisäkierrettäkin. Kompensoivat toinen toisensa.
Ne oioitut jousenpäät eivät vaikuta olenaisesti käytännössä.
Meiltä kun nyt puuttuu se tärkein, eli tarkka tieto mm/kg/kierre, niin eikun rohkeasti mittaamaan.
Näistä perusjutuista ne alan gurutkin ovat aloittaneet. Ja varmaan Esson baarissa
d = 5,10 mm
n = 19
R = 19,5 mm
Harvempi jousi:
d = 4,90 mm
n = 17
R = 19,5 mm"
Saattavat olla joustoltaan liki samat vieterit, toinen orggis ja toinen Öölinssi. Prosentteina tuo 0,20 mm langan halkaisijassa on paljon mutta niin on se 2 lisäkierrettäkin. Kompensoivat toinen toisensa.
Ne oioitut jousenpäät eivät vaikuta olenaisesti käytännössä.
Meiltä kun nyt puuttuu se tärkein, eli tarkka tieto mm/kg/kierre, niin eikun rohkeasti mittaamaan.
Näistä perusjutuista ne alan gurutkin ovat aloittaneet. Ja varmaan Esson baarissa
killa
Motorbreath
Ei, vaan taisin aiemmin mainitakin että säde on ulkohalkaisijasta laskettu. Eli ulkohalkaisija tiheämmässä jousessa on 39,0 mm ja tässä on oletettu (ilmeisesti virheellisesti) että myös harvemmassa jousessa halkaisija olisi sama.
Eli paksummalla langalla (5.1 mm) 19 kierroksella jousivakio olisi
9.14 N/mm
Joko nyt on lähellä tavoitetta?
killa
Motorbreath
On lähellä, mutta ei aivan täsmää. Keulassahan piti siis olla edellisen omistajan mukaan Öhlinsin 1,0 kg/mm jouset (kuvassa juuri nämä tiheämmät). Paljastetaan tässä kohtaa sen verran, että ko. jousen pohjassa on käsipelissä raaputettu merkintä "-100" ja ko. pyörän Öhlinsin 1,0 kg/mm jousen mitat on selvitetty maahantuojalta - nämä täsmäävät, joten voidaan olettaa, että tiheämpikierteinen jousi on jousivakioltaan tuo. Nyt muisti haparoi taas hiukan, mutta oliko 1,0 kg/mm = 9,8 N/mm?
Joo 1 kg vastaa 9.8 N.
Yksi syy eroon voi olla kierrosten laskutavassa; jousessa voi olla tehottomia, tai vähemmän tehokkaita kierroksia päissä.
Myös liukumodulin arvo vaikuttaa suoraan. Itse käytin 80 000 N/mm, mutta melkein mikä tahansa 75-85 GPa:n välillä on uskottava.
Nythän on kyse jousista eli jousituksesta, ei iskunvaimennuksesta.
Olettaen että jousia painetaan sama matka kasaan harvemman aineksessa tapahtuu suurempi muodonmuutos.
Vaikkakin mallintaminen ja laskeminen on ihan kivaa niin eikö toi nyt olisi yksinkertaisesti nopeinta panna pari eri painoista punttia jousien päälle ja mitata paljon painuu ja samalla todentaa arvoista onko se lineaarinen vai nou?
Siis olettamuksella että jouset ovat valmiiksi irrallaan.
Tätä simppeliä ja luonnonläheistä meidän "kotitarveseppien" tapaa kauppasin tuolla ylempänä.
killa
Motorbreath
Jovain toki pitää vielä ihmetellä löytyykö eroa pinoamalla tavaraa jousien päälle tms. Tulipahan nyt luotua tällainen pekulointiketju ja ainakin itse opin taas jotakin (vain unohtaakseni sen pian). Vielä pitää kotitarvesepoilta kysyä, että saatteko tällä metodilla (ilman mallintamista ja laskemista) määritettyä myös jousen jousivakion?
Hyvinkin yksinkertaisesti.
Jousivakio = kuorma jousen päällä per mitattu painuma.
Esim. 15 kg ja 17 mm = 15/17 Kg/mm = 0,88 kg/mm
e: Kannattaa käyttää suurehkoa massaa mittaustarkuuden parantamiseksi ja tehdä mittaus vaikka muutamaan kertaan.
Jousivakio = kuorma jousen päällä per mitattu painuma.
Esim. 15 kg ja 17 mm = 15/17 Kg/mm = 0,88 kg/mm
e: Kannattaa käyttää suurehkoa massaa mittaustarkuuden parantamiseksi ja tehdä mittaus vaikka muutamaan kertaan.
Juuri näin.
Ja siihen, miksi tarvitaan mittaus esim. kahdella mutta mielummin useammalla erisuurella punnuksella, on syy se että tällä voi todentaa onko jousi lineaarinen vai progressiivinen.
suuri painuma (=iso puntti) tosiaan parantaa mittauksen luotettavuutta kotivälineillä.
(karkeasti painatko jousta kasaan 2mm vai 120mm ja lasket paljon tarvittiin painoa per milli toteutunutta painumaa. 2mm kompression mittaaminen ilman erikkovehkeitä luotettavasti on aika heikoissa kantimissa)
suuri painuma (=iso puntti) tosiaan parantaa mittauksen luotettavuutta kotivälineillä.
(karkeasti painatko jousta kasaan 2mm vai 120mm ja lasket paljon tarvittiin painoa per milli toteutunutta painumaa. 2mm kompression mittaaminen ilman erikkovehkeitä luotettavasti on aika heikoissa kantimissa)