Paniikkijarrutuksen jälkeen prätkä tavallisesti kimpoaa takaisin menosuuntaan tuon noin 40 metriä (vaihtelee tilannekohtaisesti, mutta hyvä arvio). Tämän vuoksi kannattaa opetella jarruttamaan kaikista nopeuksista, ettei paniikkia synny.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Kumpi pysähtyy nopeammin
- Keskustelun aloittaja MotorArse
- Aloituspäivä
Teoriassa kumpikin pysähtyy yhtä nopeasti eli samalla matkalla jos jarrut ovat suhteessa yhtä hyvät ja jarrutustapahtuma samanlainen. Tässä ideaalitilanteessa myös "rekka-auto" pysähtyisi 80-0 km/h samassa matkassa kuin mp ja auto...
Käytännössä tilanne on hyvin erilainen; muuttujia muun muassa:
- jarrujen tekninen laatu; jarrutussuhde s.o. jarruvoiman suhde akselimassaan, ABS-venttiilin toimintanopeus, häipymisilmiö jne
- renkaan ja tien väliseen kitkakertoimeen vaikuttavat tekijät
- kuljettajan toiminta/osaaminen
Moottoripyörien jarrujen tekninen laatu ja tehokkuus on käsittääkseni parempi kuin perusperheautoissa (ehkä jossain Lanborghinissa ja Ferrarissa ym päästään samoihin jarrutussuhteisiin); jos vielä renkaat sattuvat olemaan ratatyyppiä (eli kitkakerroin parempi) niin osaavissa, nimenomaan osaavissa, käsissä mp-pysähtyy nopeammin kuin "perusperheauto".
Toisaalta jarrutustapahtuman hallinta uudessa, ABS-jarruilla varustetussa autossa on niin helppoa, että lähes jokainen pääsee hyviin tuloksiin kun vaan runttaa polkimen kunnolla pohjaan. Vastaavasti mp:n jarrujen hallinta ilman ABSeja on vaativampaa ja jarrutusmatkojen hajonta suurempi, joten kuljettajan osuus ja osaaminen korostuu enemmän.
Teoriassa jotenkin näin... Ehkä käytännön hyvänä lähtökohtana olisi, että olettaisimme kummankin pysähtyvän käytännön liikennetilanteissa yhtä nopeasti. Tällöin ratissa ja sarvissa olisi keskivertokuljettaja, joka hieman arastelee runtata polkimen pohjaan ja toisaalta oikean käden jarrukahvan hallinta ei ole ihan 100 % suoritus.
Käytännössä tilanne on hyvin erilainen; muuttujia muun muassa:
- jarrujen tekninen laatu; jarrutussuhde s.o. jarruvoiman suhde akselimassaan, ABS-venttiilin toimintanopeus, häipymisilmiö jne
- renkaan ja tien väliseen kitkakertoimeen vaikuttavat tekijät
- kuljettajan toiminta/osaaminen
Moottoripyörien jarrujen tekninen laatu ja tehokkuus on käsittääkseni parempi kuin perusperheautoissa (ehkä jossain Lanborghinissa ja Ferrarissa ym päästään samoihin jarrutussuhteisiin); jos vielä renkaat sattuvat olemaan ratatyyppiä (eli kitkakerroin parempi) niin osaavissa, nimenomaan osaavissa, käsissä mp-pysähtyy nopeammin kuin "perusperheauto".
Toisaalta jarrutustapahtuman hallinta uudessa, ABS-jarruilla varustetussa autossa on niin helppoa, että lähes jokainen pääsee hyviin tuloksiin kun vaan runttaa polkimen kunnolla pohjaan. Vastaavasti mp:n jarrujen hallinta ilman ABSeja on vaativampaa ja jarrutusmatkojen hajonta suurempi, joten kuljettajan osuus ja osaaminen korostuu enemmän.
Teoriassa jotenkin näin... Ehkä käytännön hyvänä lähtökohtana olisi, että olettaisimme kummankin pysähtyvän käytännön liikennetilanteissa yhtä nopeasti. Tällöin ratissa ja sarvissa olisi keskivertokuljettaja, joka hieman arastelee runtata polkimen pohjaan ja toisaalta oikean käden jarrukahvan hallinta ei ole ihan 100 % suoritus.
Hö!
Selvä kuin pläkki.
Se on tietysti 40 -(2*40) = -40 m.
BTW sen verran jäi mieleen autokoulusta vuonna -81, että opettaja puhui tohkeissaan kiihtyvyyksistä ja hidastuvuuksista, kuinka monta m/s se missäkin kitkatasolla on, mutta ihmetteli kovasti mikä se pikku kakkonen on siellä ässän yläkulmassa.
Ei taida tietotaso olla neljännesvuosisadassakaan noussut.
Jotain linkkiä tuohon "alle 30m", muuten en usko...siis jos ihan tuotantopeleistä puhutaan...
Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.
Ja tuosta prätkän hidastuvuudesta, väittäisin että jo 100 vauhdista kun prätkällä laskee kaasusta irti, ja nousee pystyyn (kyykyssä), tuntee hidastuvuuden selvästi, ja sen voi todeta myös mittarista. Peltilehmän hidastuvuus on paljon pienempi, johtuen monikertaisesta massasta.
Ja tuosta prätkän hidastuvuudesta, väittäisin että jo 100 vauhdista kun prätkällä laskee kaasusta irti, ja nousee pystyyn (kyykyssä), tuntee hidastuvuuden selvästi, ja sen voi todeta myös mittarista. Peltilehmän hidastuvuus on paljon pienempi, johtuen monikertaisesta massasta.
Juuh. Tieliikennnelaki sanoo että sivuvaunuttoman moottoripyörän saa ohittaa samaa kaistaa käyttäen, myös sulkuviivan kohdalla.
Ilmeisesti sitten myös toisin päin.
Kaistaviivan päällä ei saa ajaa, pitää ajaa vieressä
Se mihin voi tietysti poliisi puuttua on ohittaminen liian pienellä sivuetäisyydellä, mutta mikä sitten on "riittävä" sivuetäisyys, jos autot liikkuvat esim 16 km/h ja pyörä 40 km/h?
Jos kaistat on standardi 3,5m x 2 = 7m. Kaksi Henkilöautoa vie siitä noin 4m, jää 3m. MP on noin metrin leveä. Kummallekin puolelle jää metri tilaa jos pelataan yhteen ja vähintään puoli metriä.
Ja kun seisovissa ruuhmissa missä nyt yleensä splittaillaan, nopeudet ovat 0-40 km/h, niin 50 cm tyhjää kummallakin puolella on aika turvallista.
Siksi se homma toimiikin aika hyvin monissa euroopan maissa ja alkaa se toimia täällä sarvikuonojen maassakin ihan ok, kunhan pidetään huolta että splitataan ennakoitavasti, havaittavasti, ketään pelästyttämästä, varovaisesti ja kohteliaasti, niin saadaan paremmin hyväksyntää ja polut pysyy paremmin auki.
(Eikä ilmakoneella ilman puhallinta yksinkertaisesti ole teknisesti mahdollista ajaa stop & go:ta esim Kehä I:n työmaan jonoissa kuumana kesäpäivänä)
Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...
Kilpa-autot on sitten erikseen. Ääriolosuhteissa toki näin; auto pysähtyy selvästi paremmin, jos siinä on kunnolla downforcea (siivet). Myös hyvissä urheiluautoissa on nykyisin niin hyvät jarrut, että pysähtyy hyvin myös kovista vauhdeista.Ehkä meni vähän ohi, jos puhutaan päivittäisturvallisuudesta.Täälläkin pyöri jossain vaiheessa pätkä, jossa oli poistettu extratekijät jarrutuksesta eli
Pyörä meni meni norminopeudesta kuvitteellisesti noin tuulilasin tasolle autoon, takaapäin....
p.s. jos ääriolosuhteita verrataan, juuri jarrujen vuoksi Moto-GP pyörä ei pärjää autoille kierrosajoissa; tolkuttomat jarrutusmatkat. Viime kisassa taisi pääsuoran päässä olla noin 300-metriä
Kokeile jarruttaa vaikka jollain Avensiksella täydestä nopeusta pedaali pohjaan. En usko, että hirveästi vakuuttaa
Tuossa on muuten se slalom-testi johon viittasin toisessa topikissa. Pyörä on kapeudesta johtuen täysin ylivoimainen, vaikka on aika kova auto vastassa.
http://www.youtube.com/watch?v=ZZKRphfVHqI
Kohdasta 3:40 eteenpäin..
Jeps, satkusta nollaan vie yleensä vähintään sen 37-38m paremmilla autoilla ja pahimmillaan päältä 42m normi henkilöautoilla.
Mitä nyt TM:stä äkkiä selasin koeajoja niin tuppasivat pysähtymään satkusta 40-42m:ssä keskimääräisen hidastuvuuden ollessa 9,4-9,7m/s^2 ja aikaa 100-0 meni kaikilla alle 3 sekuntia.
Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.
Ja tuolla aiemmin joku väitti jarrujen olevan syy autojen parempiin kierrosaikoihin radoilla. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan syy on autojen downforcessa, jolla aikaansaadaan parempi pito. Se tietysti vaikuttaa suurempiin kiihtyvyyksiin niin jarrutuksissa (negatiivinen kiihtyvyys elikkäs hidastuvuus), sivuttaispidossa ja eteenpäin menossa. Mutta normiliikenteeseen tarkoitetuissa autoissa ei paljon downforcesta voida puhua, vaikka teinituuninkikorolla-miehen mielestä takakontin päällä olevalla alumiinilärpäkkeellä asiaan jotain vaikutusta olisikin.
Ehdinköhän ennen tylyä... (Edit: en näköjään...
Sitten vielä tosielämässä jarruttamisesta: Eniten jarrutusmatkan lyhyyteen voidaan vaikuttaa reagointinopeuttaa parantamalla, sillä jarrutuksen alkaessa metrit luonnollisesti vilahtelevat nopeimmin ohi kun vauhtia on vielä paljon. Mpllä on mahdollista liikenteessä päästä autoa tehokkaampiin hidastuvuuksiin yksinkertaisesti pitämällä sormia valmiina jarrukahvalla. Jarrukahvalla oleva käsi reagoi yllättävässä tilanteessa vähän helvatan paljon nopeammin kuin kaasupolkimelta jarrulle siirrettävä jalka. Hätäjarruassistentit tasoittaa tilannetta nykyautoille, mutta nekään eivät tee mitään ennen kuin jarrua oikeasti poljetaan.
Jossain teeämmän kontrolloidussa testissä saatavat jarrutustulokset eivät ole kauhean autenttisia kun niistä puuttuu se yllättävyys. Ei se jarrutustapahtuma tule kovin yllättäen testaajalle joka tietää, että nyt testataan jarruja...
Itselläni on tapana ainakin ruuhkaisalla työmatkalla pitää oikeastaan koko ajan kahta nakkia jarrukahvalla. Auttaa tietysti paljon, kun on niin hyvät jarrut, että kahdella sormella saa riittävän puristusvoiman maksimaalisen hidastuvuuden saavuttamiseksi.
Ai shättana, siteerasin väärin tuon 2x lyhyemmän matkan, mutta yhtä hyvä se on kuin avausrepliikissä: 2x nopeammin.
Heittelin muistinvaraisesti, että parhaat autot pysähtyisivät jopa alle 30m matkalla, koska muistelin Topgearissa sellaista nähneeni. Kyseinen peli saattoi myös olla sieltä 'parhaasta' päästä, eli olisko ollu formula.
pääsikkö taas jeesusteleen? selvästi ovat samaan suuntaan menneet.Yllättävän samanaikaisesti nuokin ovat pysähtyneet ...
No mutta tottakai pääsin .. hirveen niukalti tuossa näytti parkkitilaa olevan ..
Onko sulla aavistustakaan kumpi noista pysähtyi aikaisemmin?
sen verran voin aavistaa että pysähtyivät yhtä aikaa kun törmäyksen aiheuttama liike energia loppui.No mutta tottakai pääsin .. hirveen niukalti tuossa näytti parkkitilaa olevan ..
Onko sulla aavistustakaan kumpi noista pysähtyi aikaisemmin?
Kyllä Pallokala (katsokaa ylmpää) on tässä oikeassa. Muilla kappaleilla liikekitka on staattista kitkaa pienempi, mutta ei kumilla. Pienessä luistossa kumilla on suurin kitka. Siksi varmaan kunnon ratamiehet painaa mutkia pikkusladissa, koska se on paremman kitkan ansiosta nopein tapa. Fysiikan maikat haluaa pitää asiat simmpeleinä eivätkä halua sotkea opiskelijan pollaa tällä asialla. Mutta tietävät tämän kyllä.
Kyllä se on kumillakin. Asfaltin ja kumin välinen "hammasratasefekti" on syynä siihen, ei itse kumi sinällään. Esim. täysin sileällä jäällä tuo ei enää päde, kun kumilla ei ole enää mitään koloja/uria alustassa, joihin pureutua.
Sen tuntee talvellakin ihan perstuntumalla. Kun rengas menee peilijäällä lukkoon, niin tuntuu kuinka hidastuvuus huononee. Pito ikäänkuin "napsahtaa" irti, ja sitten mennään kuin pulkalla
Jos autossa ei ole downforcee niin se jarrutusmatka on yhtä pitkä kuin motogp-vehkeellä.p.s. jos ääriolosuhteita verrataan, juuri jarrujen vuoksi Moto-GP pyörä ei pärjää autoille kierrosajoissa; tolkuttomat jarrutusmatkat. Viime kisassa taisi pääsuoran päässä olla noin 300-metriä
Ja kierrosaika heikompi koska auton tehopainosuhde on heikompi eli kiihtyvyys on heikompi.
Siipivehkeet on sit asia erikseen.