Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hieman tuota teemaa sivuten...nyt kun kehuu ettei noin 80tkm jälkeen ole vielä lipannut kävelyvauhtia kovemmasta kyydistä niin huomenna varmaan jää auton alle ja henki pois... Mutta läheltä piti tilanteita on paljon!
Myös yli 500000 km jo mennyt ilman kaatoja vauhdista,ja aloitin harrastuksen suzuki a-95 mallilla,sitten cz 125 sport jne.Ehkä juuri siksi.Yritän ajaa liikennesääntöjen mukaan,onhan minulla usein kyydissä vaimo tai joku lapsista...Aloitusvuosi -74Yli 500 000 km ajettu eikä kaatoja yli 30 nopeuksista. Ja harrastus aloitettu vuonna 1972 Suzuki A-80 kevarilla.
Totta, kyllä välillä on ollut kohtalaisen hyvää tuuriakin. Ja kyllä se ikäkin vähän tasoittaa menoa.Vastaan tässä heti jyk4:jän heittämään epäilyksen varjoon,kieltämättä kun heittää kommentin 500000 km ilman kaatoja,kuulostaa omahyväiseltä.Tosiasia on että se vaatii myös hyvää tuuria.Kaikken ei voi itse vaikuttaa.On toki ollut tiukkoja tilanteita,eturengas tyhjäksi kaksi kertaa vauhdissa ja koreografiat sitten ehkä tuurilla pystyssä pysyen, kerran takarengas tyhjäksi 100 km vauhdista ja speedwaytyyliin penkalla kaksi päällä mutta ei kaaduttu.Ennen sisärenkaattomia ilmat lähti kerralla,nykyiset paljon turvallisempia.Kerran hirven peräpäästä väistö karvoja hipoen.Useita kertoja on autolla yritetty ajaa päälle tahallaan 80 luvulla.Ajan sateisella kelillä hiljaa kurvit kun märällä ei näe onko tiellä öljyä.En mielelläni aja sateella pimeässä metsäaluella hirvien vuoksi.En luota muitten tielläliikkujien liikennesääntöjen noudattamiseen.Minulla on renkaiden reunoissa se viimeinen sentti käyttämättä kun en tykkää konttaamisesta.Joskus siellä kurvissa on hiekkaa tai jotain muuta.Myönnän,huonommalla tuurilla olisi voinut jotain käydä.Yritän ainakin omalla ajotavallani olla sellainen että en aiheuta ikäviä yllätyksiä muille tielläliikkujillä erityisesti silloin kun liikennetiheys on suuri.Minun suosikkitie mutkittelee sopivasti peltomaisemassa jossa ei ole pimeitä kurveja.Ja joskus täytyy ajella hiljempaa että ehtii katselemaan maisemia,niinkuin nyt toukokuussa dolomiiteilla ja ranskan alpeilla.Sillä ne pojat ajavat kovaa mutta kyllä ne konttaavatkin.Kahdessa viikossa näin kaksi kolaria juuri tapahtuman jälkeen,toinen kuoli laakista,suoraan kivivalliin.Joten malttia ja ja hyvää tuuria,sitä me kaikki tarvitsemme