Edelleen täsmennän, että olen kiitollinen kommenteistanne. Erityisesti arvostan kriittistä näkemystä omaan pyörään. Se on hyvä lähtökohta sille, että teksti on harkittua.
Pääsin ”eroon” matkapyörästä, jota nyt on ikävä. Nuoriso kutsuisi sitä homosohvaksi, mutta ikinä ei tielle jättänyt ja toimi kuin nahkasarana. Kuskilta se vaati kokemusta, joten varmistin myydessäni, että sitä oli uudellakin omistajalla. Se painoi melkein 300. Ajattelin kiivetä alppispiraalia ensi kesänä vähäsen kevyemmällä ja sit mietin, että kun pyörä (FZ6) mun silmään oli kaikin puolin hyvä, voisin jättää sen seuraavalle omistajalle, joka nyt ajelee versiota Diversion 600. Nainen on kyllä aika kovakätinen, joten tuskin se puristus on ongelma. Sen sijaan jos se jarru on tunnoton, se on ongelma.
Mulle on tärkeetä, että pyörä ei ole kyykky. Tarkoitan tällä ajoasentoa. Kyykkyänikin kaipaan kyllä, vaan ei selkäni.
Viime kautena taoin 25 tkm. Ens kautena ehkä enemmän. Nakut on kivoja, kun pääsee kynttilöihin, yms käsiks. Ruisku on nasta Alpeilla, kun ilma ohenee. FZ6:ssa on noi ominaisuudet.
Kertomukset takalaukun ongelmasta panin kanssa merkille. Koskaan en ole nähnyt FZ6:ssa sivulaukkuja, mutta näköjään tuet löytyy. Miltähän näyttää? No, käyttöarvo menee edelle ulkonäköä.