-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Kohta ei jaksa enää odottaa kesää!
- Keskustelun aloittaja suzuki03
- Aloituspäivä
- Liittynyt
- 17.3.2007
Koko euroopassa on ennätyspaljon lunta.
Ennustavat että lämpimimät ilmamassat ja koko kevät tulee tänä keväänä poikkeuksellisen myöhään...
Ennustavat että lämpimimät ilmamassat ja koko kevät tulee tänä keväänä poikkeuksellisen myöhään...
Eiks oo helvetin loistavaaKoko euroopassa on ennätyspaljon lunta.
Ennustavat että lämpimimät ilmamassat ja koko kevät tulee tänä keväänä poikkeuksellisen myöhään...
Arvaa kellä on pyörä vuokrattuna Huhtikuun lopussa tuolla Munchenissa...ei vissiin tarvi suunnata alpeille...taidan suunnata suoraan jonneen Ranskaan
- Liittynyt
- 4.3.2009
- Sijainti
- Meri-Lappi
josko viikonloppuna räjäyttäis hontan käyntiin pitkästä aikaa...
lämmittelis hetken käsiä kuuman putken takana ja haistelis pakokaasua. toki ei liikaa ettei päähän mene..
ja sitte takas lämpimään talliin.
lämmittelis hetken käsiä kuuman putken takana ja haistelis pakokaasua. toki ei liikaa ettei päähän mene..
ja sitte takas lämpimään talliin.
Jos tekee mieli ajaa niin vaihda kalusto tarkoituksenmukaiseen, piikit alle ja ulos. Myönnetään ettei se ole ihan helppo kun itseltä meni 26 ajokautta ennen kuin tuon hoksasin.Odottaa!Tänään laitoin taas akun lataukseen ja kurkkasin samalla peitten alle-ei olisi pitänyt,alkoi taas kerran v.....aa Suomen pitkä talvi.Karmee kuume päästä tien päälle taasMitenkäs muut?
Viime viikonloppuna Talvirallireisulla tuli reilu 1400 km joka auttoi yli pahimman kutkan.
- Liittynyt
- 20.2.2005
- Sijainti
- Oikea Savo
Uusi ajokausi on todella lähellä. Enää kaksi tilipäivää, niin eiköhän sitä jo pääse...
Ei oikeastaan ole ikävä kesää, vaikka hienoa aikaa onkin 
- Liittynyt
- 10.10.2007
- Sijainti
- Pohojanmaa
Kauhia into olis jo päästä tien päälle. Kun vain tiet kuivaa ja keli muuttuu edes pari astetta plussan puolelle, niin pitääs ruveta ajelemaan sisälle tuota uutta pyörää. Jos Helemikuun lopulla laittaas sen rekisteriin, niin ei sitten tarviis ruveta värkkäämään, kun kevät yllättää
- Liittynyt
- 7.7.2008
- Sijainti
- Porvoo
Tänä vuonna kahvakuume ei ole niin paha, on ollut aika paljon kaikkea muutakin hommaa. Kuume alkaa tosin nousemaan päivä päivältä. Helmikuussa se on jo varmaan aika korkealla ja maaliskuussa ajokauden kynnyksellä se on pahimmillaan.
- Liittynyt
- 18.8.2008
- Sijainti
- Hämeenkyrö
Minä räjäytin tänään oman Hondani tulille, käyttelin lämpöiseksi ja imppasin pakokaasuja, sillä taas jaksaa pari kuukautta
- Liittynyt
- 3.7.2008
- Sijainti
- kuopijo
en malttanut ladata akkua laturilla pyörittelin pihalla pakkasta -10 ja luntakin n.1m ,pihassa kunnon jää oli ku tehopenkissä olis ollut ei vaan piirtänyt mitään käyrää. iltahämärässä on putken alkupäät kivan näköset kirkkaan oranssina.loppu bensa naapureiden iloksi.huomasin vaan että valkeelle hangelle tulee putkien päästä aika paljon mustaa ampuikohan jo kun ryyppy oli päällä ja lämmittelin vai isommilla kierroksilla(rajottimessa)en höyryn muodostukselta ite nähnyt.kivaa kumminkin oli.
- Liittynyt
- 7.8.2006
- Sijainti
- David City
Oli kehnot kelit vajaat 150 vuotta sitten
[muokkaa] Vuosi 1866
Kesä oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin, peruna ja juurekset mätänivät peltoon, syysviljat jäivät kylvämättä.
Syksyllä kylvettiin vaikeiden olosuhteiden vallitessa. Sääolosuhteet pysyivät epäedullisina rukiin kasvulle. Sitten tuli ankara ja pitkä talvi. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevät kylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli suuri puute. Ihmiset pelkäsivät ehtiikö sato kypsyä ennen syyskylmien alkamista.
Huonon sadon mahdollisuuteen varauduttiin. Toukokuussa Snellman ryhtyi toimiin, jotta maahan saataisiin tuotua viljaa ulkomailta. Samoin kansalle jaettiin tietoa sienten käytöstä ruokana ja hätäleivän valmistuksesta sekä karjalle sopivasta hätäleivästä.
Elokuussa halla vieraili ensimmäisen kerran, mutta ei vielä aiheuttanut tuhoja. Syyskuun 3 päivä alkoi pakkanen, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan, varsinkin maan pohjoisosassa. Tämän hallayön jälkeen tuli useita muita hallaöitä ja tuhosta tuli täydellinen.[9]
Viljaa jaettiin käsitöitä, airoja, villoja, lankoja, ruoteita, lankkuja, vasikannahkoja ja lampaannahkoja vastaan.[10]
Kun ruokavarastot loppuivat, oli suurien väkijoukkojen lähdettävä Pohjois-Suomesta ja Itä-Suomesta kerjuulle pysyäkseen hengissä. [11][12]
Syyssateet turmelivat perunasadon.[12]
Seuraava talvi oli ankara ja kevät tuli myöhässä. Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli +1,8 astetta, kun se oli normaalisti kymmenen asteen vaiheilla. Jäiden lähtö viivästyi monissa paikoin kesäkuulle. Vaikka keskikesä oli melko lämmin, syyskuun alun ankara halla koetteli satoa, joka jäi puoleen normaalista.[12]
[muokkaa] Vuosi 1867
Toukokuussa olivat järvet jäässä Etelä-Suomessa ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä. [13] Kato tuli maahan Ahvenanmaata ja maamme lounaista ja eteläistä osaa lukuun ottamatta. Kato oli kaikkia edellisiä täydellisempi.[12][14]
Talvi kesti kesäkuun puoleen väliin saakka. Edellisen syksyn rukiin oraat olivat kovin kehnoja[15]
Kylmä ja sateinen kesä myöhästytti viljan kypsymisen. Elokuun lopussa ja syyskuun 3 - syyskuun 6 päivänä tuli kovia yöhalloja, mitkä tekivät viimeisestäkin toivosta lopun.[12][15][14] Toukokuussa järvet olivat jäässä Etelä-Suomessa ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä.[16]
Vuoden sato ei riittänyt siemenviljaksikaan. Jo varhain huomattiin, että kaura ja ohra olivat hallan vuoksi tulleet itämättömäksi pohjoisessa lääneissä.[17]
Karjaa teurastettiin runsaasti rehun puutteen vuoksi ja ruuaksi. Perunasato epäonnistui.[14]
Talvi tuli aikaisin, sen vuoksi viljalaivat jäivät vieraisiin satamiin. Venäjä, Ruotsin ja muiden maiden avustukset olivat vähäisiä.[12]
Syksyllä ihmisiä alkoi kuolla tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala kärsivät pahiten – jopa 20% väestöstä menehtyi. Kuolema ei useimmissa tapauksissa tullut nälän kautta, vaan kuolleet olivat usein niitä, jotka olivat menneet kaupunkeihin etsimään ruokaa ja sairastuivat siellä tilapäismajoituksessa tauteihin.[18]
Syyskuussa kuoli n. 5000 ihmistä, joulukuussa 6500.[19]
Kulkutaudit levisivät ympäri maan, tuhoten nälkiintyneitä ihmisiä laumoittain. [20]
Lähde: Wikipedia
Noin tapahtuu taas joskus, siis sään puolesta, vaikkei Golf-virta kokonaan pysähtyisikään. Toivottavasti ei kuitenkaan vielä ensi suvena.
t. Hanski
[muokkaa] Vuosi 1866
Kesä oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin, peruna ja juurekset mätänivät peltoon, syysviljat jäivät kylvämättä.
Syksyllä kylvettiin vaikeiden olosuhteiden vallitessa. Sääolosuhteet pysyivät epäedullisina rukiin kasvulle. Sitten tuli ankara ja pitkä talvi. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevät kylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli suuri puute. Ihmiset pelkäsivät ehtiikö sato kypsyä ennen syyskylmien alkamista.
Huonon sadon mahdollisuuteen varauduttiin. Toukokuussa Snellman ryhtyi toimiin, jotta maahan saataisiin tuotua viljaa ulkomailta. Samoin kansalle jaettiin tietoa sienten käytöstä ruokana ja hätäleivän valmistuksesta sekä karjalle sopivasta hätäleivästä.
Elokuussa halla vieraili ensimmäisen kerran, mutta ei vielä aiheuttanut tuhoja. Syyskuun 3 päivä alkoi pakkanen, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan, varsinkin maan pohjoisosassa. Tämän hallayön jälkeen tuli useita muita hallaöitä ja tuhosta tuli täydellinen.[9]
Viljaa jaettiin käsitöitä, airoja, villoja, lankoja, ruoteita, lankkuja, vasikannahkoja ja lampaannahkoja vastaan.[10]
Kun ruokavarastot loppuivat, oli suurien väkijoukkojen lähdettävä Pohjois-Suomesta ja Itä-Suomesta kerjuulle pysyäkseen hengissä. [11][12]
Syyssateet turmelivat perunasadon.[12]
Seuraava talvi oli ankara ja kevät tuli myöhässä. Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli +1,8 astetta, kun se oli normaalisti kymmenen asteen vaiheilla. Jäiden lähtö viivästyi monissa paikoin kesäkuulle. Vaikka keskikesä oli melko lämmin, syyskuun alun ankara halla koetteli satoa, joka jäi puoleen normaalista.[12]
[muokkaa] Vuosi 1867
Toukokuussa olivat järvet jäässä Etelä-Suomessa ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä. [13] Kato tuli maahan Ahvenanmaata ja maamme lounaista ja eteläistä osaa lukuun ottamatta. Kato oli kaikkia edellisiä täydellisempi.[12][14]
Talvi kesti kesäkuun puoleen väliin saakka. Edellisen syksyn rukiin oraat olivat kovin kehnoja[15]
Kylmä ja sateinen kesä myöhästytti viljan kypsymisen. Elokuun lopussa ja syyskuun 3 - syyskuun 6 päivänä tuli kovia yöhalloja, mitkä tekivät viimeisestäkin toivosta lopun.[12][15][14] Toukokuussa järvet olivat jäässä Etelä-Suomessa ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä.[16]
Vuoden sato ei riittänyt siemenviljaksikaan. Jo varhain huomattiin, että kaura ja ohra olivat hallan vuoksi tulleet itämättömäksi pohjoisessa lääneissä.[17]
Karjaa teurastettiin runsaasti rehun puutteen vuoksi ja ruuaksi. Perunasato epäonnistui.[14]
Talvi tuli aikaisin, sen vuoksi viljalaivat jäivät vieraisiin satamiin. Venäjä, Ruotsin ja muiden maiden avustukset olivat vähäisiä.[12]
Syksyllä ihmisiä alkoi kuolla tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala kärsivät pahiten – jopa 20% väestöstä menehtyi. Kuolema ei useimmissa tapauksissa tullut nälän kautta, vaan kuolleet olivat usein niitä, jotka olivat menneet kaupunkeihin etsimään ruokaa ja sairastuivat siellä tilapäismajoituksessa tauteihin.[18]
Syyskuussa kuoli n. 5000 ihmistä, joulukuussa 6500.[19]
Kulkutaudit levisivät ympäri maan, tuhoten nälkiintyneitä ihmisiä laumoittain. [20]
Lähde: Wikipedia
Noin tapahtuu taas joskus, siis sään puolesta, vaikkei Golf-virta kokonaan pysähtyisikään. Toivottavasti ei kuitenkaan vielä ensi suvena.
t. Hanski
Talven hommat on tekemättä - kun on talvi.
Kipinä iskee varmaan helmikuussa ja toive on päästä tielle maaliskuun lopussa.
Niin on menty pari, kolme vikaa talveakin. Tosin nyt on aika paljon enemmän lunta kun viiimeseen viiteen vuoteen täällä Vantaallakin.
Kipinä iskee varmaan helmikuussa ja toive on päästä tielle maaliskuun lopussa.
Niin on menty pari, kolme vikaa talveakin. Tosin nyt on aika paljon enemmän lunta kun viiimeseen viiteen vuoteen täällä Vantaallakin.
