Imo parempi ajella reippailla kierroksilla, nämä myllyt on suunniteltu kestämään kierroksia ja öljynpaineet/virtaus pysyy korkealla ja kone käy viileämpänä, turha jurrata vetoalueen alarajalla...

Oma korva taitaa olla enemmän rajoittava tekijä... sitä pitää totuttaa vähän siihen moottorin parkumiseen.
Kierrosten käyttämisestä tuli mieleen kun tässä meidänkin pihapiirissä on näitä joitten vakaa käsitys on että tuommoisella pikkukoneella pitää raplata vaihteita koko ajan ja joille ei mene perille että itse asiassa niitä tarvitsee vaihtaa varsin vähän
Esimerkki, lähden tästä kotipihasta tarkoituksena ajaa lenkki johon sisältyy ensin taajamaa, sitten noin 25 km suoraa valtatietä, sitten viitisenkymmentä km vauhdikasta mutkapätkää ja sitten taas 20 km valtatietä...
Pihasta liikkeelle 1, 2 ja kolmonen jolla taajaman läpi rampille ja baanalle, sitten nelonen ja vitonen joka t-catilla tarkoittaa reilua 4000 rpm 80 vauhdilla.
Mutkapätkälle käännyttäessä kolmosen kautta neloselle, sitten alkaa riemu ja jossa tulee konkreettisesti esiin kierroskoneen juohevuus, kierroksia n. 5000 ja vauhtia n. 80 kmh eli moottori on jo hyvällä vetoalueella, reilussa seitsemässä tonnissa moottori alkaa oikeasti vetämään, samalla vaihteella koko 50 km:n mutkapätkä läpi vauhdikkaasti, max nopeus noin 160 jolloin vielä yli 3000 rpm punarajalle. Jarruakaan ei juuri tarvitse rasittaa, moottorijarru on sen verran tehokas noilla kierroksilla.
Sitten takaisin baanalle vitosella kotia kohti, ramppia ylös, kolmoselle ja kotipihaan 2,1 ja stop.
Eli yhteensä kymmenkunta vaihtoa, thats it.
