Kemora 1.7. - 2.7.2017 (la-su)

[Knaku]

SC2 taakse niin pärjäät varmasti kelillä kuin kelillä, huomattavasti paremmin kuin katurenkailla. Ei ole parhaimmillaan +25 helteellä, mutta olen itsekin ajanut sc2 takana helteellä. Lämmetessään alkaa sulamaan ja luistamaan enemmän, mutta varoittelee eikä ole kovin äkkinäinen, etenkään verrattuna katurenkaisiin. Jos tuntuu, että pitoa kaipaa enemmän, niin SC1 pitää kyllä paremmin ja toimii lämpimässä paremmin. En usko, että kumpikaan on virhe valinta, mutta itse valitsisin tuossa tilanteessa sc2, oikein hyvä treenirengas ja ensimmäiseksi seosrenkaaksi hyvä valinta taakse.

Eteen suosittelen sc1, on toiminut lämpötiloissa 5-30 ja käytännössä olen itse ajanut kaksi kesää putkeen sc1 edessä oli keli mikä tahansa (toki sc2 olisi edessä parempi kuumalla).

SC1 eteen ja SC2 taakse.

Nyt tietää mitä pukki tuo keväällä

 

[okvp]

Suosittelen siirtymistä oikeisiin seosrenkaisiin. Pirelli tarjoaa hyviä sc-seoksia (sc1 eteen ja sc1/sc2 taakse) ja dunlopilta vastaavasti med-hard taakse ja medium/soft eteen. Näillä pitäisi pärjätä hyvin suomen radoilla kelillä kuin kelillä. Vetomiehet ajaa katurenkaillakin kovaa, mutta taitotaso on erilainen. Paremmilla renkailla on kivempi ja turvallisempi ajaa, paremmat renkaat antavat paljon enemmin virheitä anteeksi, kun ei mennä jatkuvasti pidon äärirajoilla. Katurenkaan luisto on paljon äkkinäisempää ja vaikeammin tulkittavaa, pito usein karkaa yllättäen. Jälkiviisaana olisi pitänyt itsekin siirtyä paljon aiemmin seosrenkaisiin. Ajelin K3 tasoisilla renkailla 1.18 kemoralla. Seoskumit alle ja ensimmäisenä viikonloppuna ennätys vaihtui 1.14 alkuiseen.

Seosrenkaissa kannattaa huomioida että ne ovat paljon tarkempia toimintalämpötilan suhteen. Varsinkin kylmillä ilmoilla kannattaa aloittaa pienemmillä paineilla ja kuumilla lämppäreillä ja seurata tarkasti renkaan pintaa. Vauhtiakin pitää olla reippaanlaisesti, jotta rengas pysyy toimintalämpötilassaan. Kylmärepeämä tuhoaa nopeasti renkaan, kylmärepeämä näyttää yleensä ulottuvan renkaan runkoon saakka.
Minulla on tältä kesältä kokemusta kahdesta uudesta revenneestä renkaasta. Ms4 Dunlop Alastarossa, syynä kylmä ilma hieman päälle 10C, kuski ruosteessa (ajat 1.32-1,34), alussa liian korkea rengaspaine ja avaukset tonnarin voimalla.
Myös uusi metzin k2 repesi juhannuksena Kemorassa, syynä ilmeisesti kylmä ilma ja uusi rata jossa hitaampia kuskeja (ohi ei tahtonut uskaltaa mennä) ja tonnarin voima. Vaikka pudotinkin paineita heti kun huomasin repeämän alun, niin rengas ehti revetä toiselta puolen niin pahasti että kului silmissä. Nyt on sitten kaksi kallista ovaalirata rengasta, harmi vaan että Suomessa ei pahemmin ovaaleita ole...

 

[vertzu]

Seosrenkaissa kannattaa huomioida että ne ovat paljon tarkempia toimintalämpötilan suhteen. Varsinkin kylmillä ilmoilla kannattaa aloittaa pienemmillä paineilla ja kuumilla lämppäreillä ja seurata tarkasti renkaan pintaa. Vauhtiakin pitää olla reippaanlaisesti, jotta rengas pysyy toimintalämpötilassaan. Kylmärepeämä tuhoaa nopeasti renkaan, kylmärepeämä näyttää yleensä ulottuvan renkaan runkoon saakka.
Minulla on tältä kesältä kokemusta kahdesta uudesta revenneestä renkaasta. Ms4 Dunlop Alastarossa, syynä kylmä ilma hieman päälle 10C, kuski ruosteessa (ajat 1.32-1,34), alussa liian korkea rengaspaine ja avaukset tonnarin voimalla.
Myös uusi metzin k2 repesi juhannuksena Kemorassa, syynä ilmeisesti kylmä ilma ja uusi rata jossa hitaampia kuskeja (ohi ei tahtonut uskaltaa mennä) ja tonnarin voima. Vaikka pudotinkin paineita heti kun huomasin repeämän alun, niin rengas ehti revetä toiselta puolen niin pahasti että kului silmissä. Nyt on sitten kaksi kallista ovaalirata rengasta, harmi vaan että Suomessa ei pahemmin ovaaleita ole...

Kylmällä kelillä kannattaa tosiaan renkaiden lämpötiloja tarkkailla (ja paineita). Mikäli on todella viileää, niin olen ajanut lyhyempiä settejä tällöin, sillä eturenkaan kylmempi puoli ei tahdo pysyä lämpimänä ja radan pito on muutenkin heikompi. Mikäli keskiryhmässä alkaa nopean raja häämöttää, niin suosittelen seosrenkaita. Mikäli vauhti on keskiryhmän hitaampaa päätä, niin voi tulla tilanne, että kylmällä kelillä sp seos toimii sc-seosta paremmin.

Minulla repeämiset on aina johtuneet huoltamattomasta alustasta tai pielessä olevasta geometriasta. Mikäli pyörä on kunnossa, niin paineet pitää olla selkeästi pielessä tai keli todella viileä tms, jotta rengas on revennyt. Ruoskakaasulla voi viileällä kelillä rengas myös revetä.

Itse siirtyisin seosrenkaisiin, kun vauhti alkaa olla kemorassa alle 1.25 eli keskiryhmän nopeampaa puoliskoa. Tärkeää on huomioida olosuhteet ja renkaat ja sovittaa ajotyyli niiden mukaan. Seosrenkaiden pito on kuitenkin ihan omaa luokkaansa katuseoksiin nähden ja antavat ajovirheitä paljon enemmän anteeksi.

 

[Fredde_V]

Kylmällä kelillä kannattaa tosiaan renkaiden lämpötiloja tarkkailla (ja paineita). Mikäli on todella viileää, niin olen ajanut lyhyempiä settejä tällöin, sillä eturenkaan kylmempi puoli ei tahdo pysyä lämpimänä ja radan pito on muutenkin heikompi. Mikäli keskiryhmässä alkaa nopean raja häämöttää, niin suosittelen seosrenkaita. Mikäli vauhti on keskiryhmän hitaampaa päätä, niin voi tulla tilanne, että kylmällä kelillä sp seos toimii sc-seosta paremmin.

Minulla repeämiset on aina johtuneet huoltamattomasta alustasta tai pielessä olevasta geometriasta. Mikäli pyörä on kunnossa, niin paineet pitää olla selkeästi pielessä tai keli todella viileä tms, jotta rengas on revennyt. Ruoskakaasulla voi viileällä kelillä rengas myös revetä.

Itse siirtyisin seosrenkaisiin, kun vauhti alkaa olla kemorassa alle 1.25 eli keskiryhmän nopeampaa puoliskoa. Tärkeää on huomioida olosuhteet ja renkaat ja sovittaa ajotyyli niiden mukaan. Seosrenkaiden pito on kuitenkin ihan omaa luokkaansa katuseoksiin nähden ja antavat ajovirheitä paljon enemmän anteeksi.

Kiitti Vertsu, tuli kalliiks.

 

[wbaum]

Oma huomio tähän väliin.
Mulla on ihan järjestäin, joka ratapäivä, mennyt nyt samalla kaavalla. Eka setti totuttelua ja jäykkää. Toinen ja kolmas päivän parhaat fiilikset ja kierrosajat. Loppupäivää kohden sitten fiilis laskee, luotto katoaa ja kierrosajat kasvaa monta sekuntia.

Vois olla, että iltapäivä paranisi, kun jättää jonkun setin ajamatta. Pää ja keho on vähän pirteempi tauon jälkeen. Alastarossa tämä menee itsekseen kun ajoryhmien välillä on tarpeeksi pitkä tauko, itsellä tuo 40min ei oikein aina meinaa riittää.

 

[vertzu]

Kiitti Vertsu, tuli kalliiks.

Pitää suhtautua positiivisesti, paremmat renkaat saattaa säästää kalliin kaadon

Alla klo 14.00 nopean setti sunnuntailta, näkyy muutamia kuskeja videolla. Kuskilla oli intoa liikaa ja ajolinja ei meinaa pysyä. Ensi kerralla lisää malttia, paremmalla linjalla niin kellokin varmaan tykkää. Ajolinja pitäisi kuitenkin olla suhteellisen järkevä eikä isosti pielessä. Kuvanlaatu ei ole kovin hyvä.

https://youtu.be/VUr3ttXqgJk

 

[scuuba]

Seosrenkaissa kannattaa huomioida että ne ovat paljon tarkempia toimintalämpötilan suhteen. Varsinkin kylmillä ilmoilla kannattaa aloittaa pienemmillä paineilla ja kuumilla lämppäreillä

Mä suosittelisin laskemaan hieman lämppäreiden lämpöö. Jolloin renkaan lämpövaihtelu ja painevaihtelu on pienempää, ja saa renkaan toimimaan helpommin.

 

[Popeda]

Vois olla, että iltapäivä paranisi, kun jättää jonkun setin ajamatta. Pää ja keho on vähän pirteempi tauon jälkeen. Alastarossa tämä menee itsekseen kun ajoryhmien välillä on tarpeeksi pitkä tauko, itsellä tuo 40min ei oikein aina meinaa riittää.

Näin. Hyvän kuuloinen vinkki. Luulen kans, että jostain täältä löytyy se syy. Ei kalustosta.

 

[Nitrous]

Minä en rehellisesti ihan ymmärrä tätä seosrengasintoilua keskiryhmän körötyksiin. K3 ja SP yms. kumit on tehty juuri noille vauhdeille, joissa kuski ei vielä osaa/pysty rasittamaan rengasta kunnolla ja niilläkin menee ilman ongelmia nopean kyytejä.

Ja jos nyt välttämättä tarttee saada seoskumit alle vaikka rataenkkaan on matkaa yli 15 sekuntia niin käykää ihan oikeasti kaivamassa ainakin ne takaset sieltä roskispinosta. Jos jo köröttelyvauhdeista ajelee koko ajan uudehkolla seoskumilla, ei koskaan opi tuntemaan sitä mitä rengas tekee luistossa, koska pito on niin mieletön, että ne eivät luista. (En esim. itse saa uutta Dunlopin takasta ajettua luistolle.) Samalla tämä rohkaisee hölmöihin ajovirheisiin, koska rengas paikkaa kuskin töhöilyt...tai paikkaa siihen asti, että tulee se riittävän iso moka ja sit kuskia rankaistaankin ihan kunnolla. Ja kuski ihmettelee, että miten se nyt tolleen lähti kun ei varottanu yhtään.

Toinen puoli asiassa on sitten se, että keskellä kesää lämpimillä keleillä seosrengas pysyy suurinpiirtein pitävän lämpöisenä myös körökörö-ajossa, mutta jos sattuu viileä keli, jäähtyy rengas hyvin nopeasti, jolloin myös pito katoaa aikalailla varoittamatta. (Ai mistäkö tiedän? )

Edit. Tommonen huonokuntoinen seoskumi pitää vielä pirun hyvin, mutta lähtee luistolle jo suht järkevissä vauhdeissa. Luisto on kuitenkin hyvin pehmeä ja helppo hallita.

Edit. 2: Tossa kaivelin muistilokeroita, että milloin viimeksi olen k3:lla ajanu: Kun opettelin ajamaan, ajoin kaljuilla Mezin k3:lla Kemorassa oman enkan 1:17 ja kyytiä rajotti lähinnä 30tkm ajettu huoltamaton takapamppu, joka muistutti lähinnä kengurukeppiä avauksissa. Vuosi taisi olla 2010 ja tuskin nuo katu/ratarenkaat vajaassa 10 vuodessa huonommaksi on muuttuneet.

 

[Sippe]

Oma huomio tähän väliin.
Mulla on ihan järjestäin, joka ratapäivä, mennyt nyt samalla kaavalla. Eka setti totuttelua ja jäykkää. Toinen ja kolmas päivän parhaat fiilikset ja kierrosajat. Loppupäivää kohden sitten fiilis laskee, luotto katoaa ja kierrosajat kasvaa monta sekuntia. Lähes aina saa lähteä kotia kohti sellanen pieni vitutus mielessä
Seuraavana päivänä sama kaava. Oon pitänyt, ja pidän edelleen, suurimpana syynä kokemattomuutta ja sitä, että ropalle ja mielelle tämä ratatouhu on vielä niin vierasta, ettei vaan pulska jaksa.
Nyt väistämättä käy mielessä myös tämä rengastus. Renkaina katurenkaan Supercorsa SP. Varsinkin lauantaina helteellä lipsahti useamman kerran takanen ja loppupäivänä hyvä, että uskalsi ajaa. Oli vaan pakko, kun oli Tumppi kouluttamassa ja kaikki hyöty piti koittaa imeä. Kiitos muuten siitä.
Tällasella 8 päivän ratakokemattomuudella tällasta..

Aika samaan tapaan mulla menee, toka tai kolmas setti on yleensä pävän paras. Omissakin vauhdeissa kyllä huomaan että alkoi lipsua kun alla oli loppuun ajetut kumit, sanoi joku jopa ettei ole mahdollista noilla ajoilla, mutta ei mun perse niin puuta ole etten sitä tuntisi. Mahtaako kuskin painolla olla vaikutusta, parhaimmillaan yli 40 kg ero jos kuivan kesän orava tai karski lihansyöjä,luulis että kuormittaa renkaita eri lailla.

 

[Nitrous]

Ja vielä renkaiden lipsumisesta: Jos rengas lipsuu on syynä yleensä jompikumpi näistä:

1) Kuski luulee alustan tekemää liikettä renkaan luistoksi.
2) Kuski tekee pyörän päällä jotain äkkinäistä.

Rengas ei nimittäin lipsahtele vaan se luistaa pehmeästi jos kuskin tekeminen pyörän päällä on järkevää. Toki jostain töyssystä tai esim. paluusuoran jälkeisen vasurin halkeaman ylityksestä voi rengas lipsahtaa, mutta käytännössä muuten kaikkien luistojen tulisi olla hyvin pehmeitä. Jos ne eivät ole, kannattaa oikeasti miettiä tarkkaan, että miksi rengas lipsahtelee ja kuinka kuski sen omalla tekemisellään aiheuttaa ja korjata ajotekniikkaa sen mukaan.

 

[JP78]

ajoin edellisellä pyörällä pilot road renkailla 1.21 ja en ole ikinä tuntenut mitään luistoa.

 

[Goofy S]

Ja vielä renkaiden lipsumisesta: Jos rengas lipsuu...
Rengas ei nimittäin lipsahtele vaan se luistaa pehmeästi...

Karusellin oikeassa on asfaltissa pitkä ura, 2-3 m kanttarista.
Voisiko joskus kuvitelmat lipsumisesta johtua tuosta urasta?

 

[scuuba]

Karusellin oikeassa on asfaltissa pitkä ura, 2-3 m kanttarista.
Voisiko joskus kuvitelmat lipsumisesta johtua tuosta urasta?

Ko ura on varmaankin kahden pitkittäisen asfalttivalun välinen sauma, ts kulkee koko mutkan läpi.
Ja kun sattuu ajamaan siihen sopivasti juuri sillon kun on lisäämässä "liikaa" kallistusta/ tiukentamassa kääntöä (esim yrittää korjata kämmiä/ väärää ajolinjaa), niin etunen lipsahtaa helposti alta.

 

[Nitrous]

Toki jostain töyssystä tai esim. paluusuoran jälkeisen vasurin halkeaman ylityksestä voi rengas lipsahtaa,

Karusellin oikeassa on asfaltissa pitkä ura, 2-3 m kanttarista.
Voisiko joskus kuvitelmat lipsumisesta johtua tuosta urasta?

Uusintana

 

[finn]

^Kohta mistä "Jonezilta" etunen lähti alta, juuri ennen nyppylää, niin pinta on ihan ok.

Pyörä liian lintallaan yhdistettynä liian aikaisella avauksella!

Laita "Jonezi" kuva eturenkaan kulumasta tänne näytille.

 

[hidas57]

Tässä vähän tulee sellainen maku, että olisi surkean kuskin merkki jos ajaa ns paremmilla renkailla, eikä kerää roskiksesta hylkytavaraa alle tai ajele sitkeästi touring-renkailla kohtalaisia aikoja. En ole käynyt apajilla, mutta mistä edes tietää noista roskislöydöistä kuinka monetta kertaa ne siellä ovat, siis slikseistä? Joissain on kulutusmerkit, mutta ei taida olla kaikissa.

Itse olen vasta siirtymässä seosrenkaisiin, ekat ovat alla ja nekin kevyempää ratakaliiberia Dunlopilta. Vahva usko on, että soveltuvat paremmin tarkoitukseen kuin SP tai K3. Varsinkin SP V2 on antanut kyllä hyvin luottoa ja kuluminen on ollut nättiä, saamaan aikaan kun nopeampi kaveri SC2:lla tuskaili kylmärepeämien kanssa. SP on kuitenkin oikeasta paikasta ostettuna 100€ huokeampi kuin SC-sarja. Ilman lämmittimiäkin tyrkkäsin pari päivää ilman ongelmia.

Joku mainitsi ongelmista, jos setti kesti yli 10 kierrosta, ja samaan suuntaan omakin kokemus. Huomaamatta keskittyminen herpaantuu ja pienistäkin virheistä alkaa tulla vähintäänkin keskisuuria. Etunen lähtee alta 'varoittamatta'. Ikävä kokemus, kalliskin ja aikaa menee laitteita parsiessa vaikka itsellä vain pelkkä ketutus vammana. Hyväkään rengas ei tietysti paikkaa riittävän suuria arviointivirheitä tai vääriä ajoliikkeitä.

 

[HPi]

Tässä vähän tulee sellainen maku, että olisi surkean kuskin merkki jos ajaa ns paremmilla renkailla, eikä kerää roskiksesta hylkytavaraa alle tai ajele sitkeästi touring-renkailla kohtalaisia aikoja. En ole käynyt apajilla, mutta mistä edes tietää noista roskislöydöistä kuinka monetta kertaa ne siellä ovat, siis slikseistä? Joissain on kulutusmerkit, mutta ei taida olla kaikissa.

Itse olen vasta siirtymässä seosrenkaisiin, ekat ovat alla ja nekin kevyempää ratakaliiberia Dunlopilta. Vahva usko on, että soveltuvat paremmin tarkoitukseen kuin SP tai K3. Varsinkin SP V2 on antanut kyllä hyvin luottoa ja kuluminen on ollut nättiä, saamaan aikaan kun nopeampi kaveri SC2:lla tuskaili kylmärepeämien kanssa. SP on kuitenkin oikeasta paikasta ostettuna 100€ huokeampi kuin SC-sarja. Ilman lämmittimiäkin tyrkkäsin pari päivää ilman ongelmia.

Joku mainitsi ongelmista, jos setti kesti yli 10 kierrosta, ja samaan suuntaan omakin kokemus. Huomaamatta keskittyminen herpaantuu ja pienistäkin virheistä alkaa tulla vähintäänkin keskisuuria. Etunen lähtee alta 'varoittamatta'. Ikävä kokemus, kalliskin ja aikaa menee laitteita parsiessa vaikka itsellä vain pelkkä ketutus vammana. Hyväkään rengas ei tietysti paikkaa riittävän suuria arviointivirheitä tai vääriä ajoliikkeitä.

Hyvä vaihtoehto kustannustehokkaasta sliksistä on myös tässä: RACETEC™ RR COMPK SLICK is dedicated to all those riders seeking the advantage of a slick product without its limits (very different behavior than street tyres, needing a high intensity riding to perform how they are meant to, difficulty to set-up correctly along with the other bike parameters)......helposti allekirjoitan nuo teesit.

Ajoin koko viime kauden näillä (noin 27 ratapäivää), 1 etunen ja 2 takasta. Jotkut on moittinut näiden "amatööri" sliksien yllättävää pidon rajaa ja käytöstä sillä alueella, mutta minusta ovat hyvin loogiset ja etunen ilmoittaa pidon rajan selvästi (pari kertaa nitkutti Parkin hevosenkengässä kylmänä; syynä oli kylmä rengas yhdistettynä surkeella painon siirrolla etuselle)...ei mitään paniikkia ikinä, kertoo milloin homma on menossa metsään eli hiekalle. Kestää hyvin myös tonnarin alla.

 

[scuuba]

Hyvä vaihtoehto kustannustehokkaasta sliksistä on myös tässä: RACETEC™ RR COMPK SLICK is dedicated to all those riders seeking the advantage of a slick product without its limits (very different behavior than street tyres, needing a high intensity riding to perform how they are meant to, difficulty to set-up correctly along with the other bike parameters)......helposti allekirjoitan nuo teesit.

Ajoin koko viime kauden näillä (noin 27 ratapäivää), 1 etunen ja 2 takasta. Jotkut on moittinut näiden "amatööri" sliksien yllättävää pidon rajaa ja käytöstä sillä alueella, mutta minusta ovat hyvin loogiset ja etunen ilmoittaa pidon rajan selvästi (pari kertaa nitkutti Parkin hevosenkengässä kylmänä; syynä oli kylmä rengas yhdistettynä surkeella painon siirrolla etuselle)...ei mitään paniikkia ikinä, kertoo milloin homma on menossa metsään eli hiekalle. Kestää hyvin myös tonnarin alla.

Jos kustannustehokasta takasliksiä hakee, niin suosittelisin ehdottomasti Dunlopin
H886 = MS4 = medium-hard (9854) tai
H997 = MS5 = endurace-hard (9838)
Siksi että ne kestää aivan poskettoman määrän kierroksia. Perus harrastajalla on vaikeuksia saada se ajettua yhessä kesässä loppuun.
Ja vaikka se on aivan loppuun kulunut, niin silti pitoa riittää, koska matalapaine runko. Ja loppuun kuluneesta renkaasta saa ihan viimeset pidot irti laskemalla painetta karvan verran alle suosituksen, jos haluaa sniiduilla viimesetkin kuminrippeet irti.

Jollain tommosella ajelin viime syksynä enkan. Vasta jälkeenpäin huomasin/ naureskelin että oho renkaassa ei oo kulutusmerkkejä jäljellä kuin joissain kohdin sen verran että näkee että siinä on ollut kulutusmerkki.

 

[Bone]

Saa kivittää vapaasti mistä suunnasta tahansa mutta.....

Asvaltti/ratahommistahan ei tule hepan peppaa ellei alla ole ko. kuskille ja kyydeille
"sopivaa", eli toimivaa rengastusta alustoineen.

Joku vanha oikea pelimanni vetää kohti auringonlaskua näkymättömiin melkein millä vaan
jos sikseen tulee. Vaan miksi näin?

Tästä päästäänkin siihen, että ratailussa "aloittelevilla" on ihan helvetisti "liian kiire" tavoitella
jotain, mihin ei ole vielä hankittu mitään lihaksia ja tuntumaa.

Ihan aidosti!

Tuossa tahtoo pääsääntöisesti lipsahtaa samaan kasaan turhan monta hazardin ainesta.

Renkaiden(kin) kanssa "sählätään" monin eri tavoin.
Alla olevien rengastyyppien, paineiden ja lämpöjen jatkuvasti muuttuvassa sekamelskassa koitetaan kerätä
tuntumaa ja kokemusta hommaan, mutta todellisuudessa veivataan liian vaihtelevilla
vermeillä NIITÄ OLEMATTOMAN VÄHIÄ RATAKIERROKSIA !!!!!

Välikysymys: Mistä vitusta se kuuluisa "tuntuma" oikeen tulee.... ja jota ilman homma
on täyttä hazardilottoa... ja millä ne vanhat sotaratsut katoaa auringonlaskuun???.

Tähän häröpalloon tosiaan vielä niskaan "valtava paine kehittyä". (vaikka moni muuta väittää )

Pää menee kuin maailman kärjen sprintterillä, mutta "kroppa" on oikeasti vasta taaperoikäisen.

Turhan moni siis ihan yksinkertaisesti rakentaa itselleen väen väkisin ilman järjen häivääkään
ns. mahdottoman yhtälön.

JÄITÄ HATTUUN, JÄRKI KÄTEEN ja KIERROKSIA... KIERROKSIA... KIERROKSIA.... ja KIERROKSIA.
Mieluiten vielä vanhempien ja viisaampien havainnoilla ja neuvoilla pimpattuna..... K-I-E-R-R-O-K-S-I-A !

Mutta: JÄITÄ HATTUUN JA JÄRKI KÄTEEN!

Vanhoja ratakähmyjä (vähän kyydeistäkin riippumatta) yhdistää tuo helvetin tärkeä...
"Been there, done that".
Älkää hyvät ihmiset aliarvioiko tuota ja kuunnelkaa niitä "ajatuksella"... Eikä vaan "joo-joo miehinä".

Jostain kumman syystä hommassa kuin hommassa niille joo-joo miehille sattuu ja tapahtuu
aika paljon kaikkea mitä ei välttämättä tarvitsisi tapahtua.


...... UGH!